Vuoden luontokuvan haastaja, #betonikuvakilpailu on saanut suuren suosion. Kuvia on tullut jo satoja. Ja Yle Teeman ja Yle Kulttuuriohjelmien järjestämä kilpailu jatkuu edelleen, kuvia voi lähettää vielä marraskuun loppuun saakka. KLIKKAA TÄSTÄ JA PÄÄSET BETONIKUVATAIVAASEEN! JA LÄHETTÄMÄÄN OMAN KUVASI!
Kuvaajat ovat tulkinneet aihetta monipuolisesti ja betonin brutaalia runoutta on löydetty sekä Suomesta että maailmalta. Kotimaan inspiroivia betonikohteita ovat olleet esimerkiksi Kouvola ja Helsingin Merihaka.
"#Betonikuvakilpailu on herättänyt monissa halun jakaa sitä kauneutta, mitä he arjen harmaassa näkevät. Kuvissa on kontrastia kirjaimellisesti ja symbolisesti. Suurta brutaalia betonista liikkeessä pysähtynyttä kivimassaa vasten hengittävät, hapekkaat elementit, kasvit, taivas, vesi, ihmiset, näyttäytyvät entistäkin herkempinä ja arvokkaampina. Näissä kuvissa on taatusti enemmän kuin 50 harmaan sävyä", kuvailee betonikuvakilpailun ideoija, kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi.
#Betonikuvista parhaat valisee raati, jonka tehtävä ei tule olemaan helppo. Tässä raatilaiset betonikuvin ja sanoin:
TUOMO MANNINEN, valokuvataiteilija
Minun betoni-selfieni on kaupungin hiljaisista uumenista. Hiljaisista, pah: Forumin ja Kampin yhdyskäytävä on niin suosittu että raamattukauppiaat päivystävät siellä. Meille kamppilaisille Kampin keskus on ensisijaisesti katettu katu keskustaan. Synagoogan päästä voi laskeutua järjestelmään jota pitkin pääsee kuivin jaloin Aallosta Aaltoon: Sähkötalosta Akateemiseen. Tai vaikka Saarisesta Saariseen: Elielin rautatieaseman kautta Eeron TWA-terminaaliin, jahka kehärata valmistuu. Betoni on modernistinen hanke siinä missä avaruuslennot tai ravintopillerit; toisin kuin ne, se jäi osaksi elämäämme. Konkreettisesti.
ALEKSI NIEMELÄINEN, arkkitehti, Uusi kaupunki -kollektiivi
Olen helsinkiläinen arkkitehti, joka pyrkii tekemisillään siihen, että olisimme matkalla kohti parempaa kotikaupunkia. Nuorempana kaupunjgin skeittispotteja kiertäessä betoni oli ikävä kyllä hyvinkin tuttu ihottuman aiheuttaja mutta samalla loputon luovuuden lähde.
MARIKA KECSKEMÉTI, ohjelmapäällikkö, Yle Teema
Olen kaupunkilainen ja kaupunki-ihminen. Kesämökkinikin on pääkaupungissa. Tämänvuotisen syysvaellukseni teen Berliinissä. Asun Helsingin keskustassa, pyöräilen töihin, ja otan joka aamu valokuvan työmatkani varrelta. Siellä sitä on: arkea, yksityiskohtia, vastakohtia; uutta ja vanhaa, rosoa ja kiiltoa, tuttua ja outoa, kaupunkiluontoa. Betoni-selfien paikka löytyi työmatkani varrelta, se on suosittu kuvauskohde. Seinään liittyy hauska yksityiskohta: se on sillan alla, se näkyy kaukaa mereltä ja vastapäätä olevasta betonisesta Merihaasta, mutta sitä ei näe siitä kaupunginosasta, jossa se on. Se pitää tietää.
MINNA JOENNIEMI, toimittaja, Yle Kulttuuriohjelmat
Olen kulttuuritoimittaja, lähiölapsi, Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori, Merihaan naapuri, Taloraadin emo, Mämmilän lukija, graffitimyötäilijä, betonipalkintoraatilainen, joka on tanssinut Ilmalan seisakkeella sillan alla kuuraisen betonin ympäröimänä karhupuvussa.