Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Betoni sulattaa kuvaajien sydämet - vielä ehdit osallistua kilpailuun!

Kuvakooste #betonikuva -kilpailuun tulevista kuvista
Kuvakooste #betonikuva -kilpailuun tulevista kuvista Kuva: yle.fi/arkkitehtuuri #betonikuva

Vuoden luontokuvan haastaja, #betonikuvakilpailu on saanut suuren suosion. Kuvia on tullut jo satoja. Ja Yle Teeman ja Yle Kulttuuriohjelmien järjestämä kilpailu jatkuu edelleen, kuvia voi lähettää vielä marraskuun loppuun saakka. KLIKKAA TÄSTÄ JA PÄÄSET BETONIKUVATAIVAASEEN! JA LÄHETTÄMÄÄN OMAN KUVASI!

Kuvaajat ovat tulkinneet aihetta monipuolisesti ja betonin brutaalia runoutta on löydetty sekä Suomesta että maailmalta. Kotimaan inspiroivia betonikohteita ovat olleet esimerkiksi Kouvola ja Helsingin Merihaka.

"#Betonikuvakilpailu on herättänyt monissa halun jakaa sitä kauneutta, mitä he arjen harmaassa näkevät. Kuvissa on kontrastia kirjaimellisesti ja symbolisesti. Suurta brutaalia betonista liikkeessä pysähtynyttä kivimassaa vasten hengittävät, hapekkaat elementit, kasvit, taivas, vesi, ihmiset, näyttäytyvät entistäkin herkempinä ja arvokkaampina. Näissä kuvissa on taatusti enemmän kuin 50 harmaan sävyä", kuvailee betonikuvakilpailun ideoija, kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi.

#Betonikuvista parhaat valisee raati, jonka tehtävä ei tule olemaan helppo. Tässä raatilaiset betonikuvin ja sanoin:

#betonikuva - raadin jäsen valokuvaaja Tuomo Manninen
Tuomo Manninen #betonikuva - raadin jäsen valokuvaaja Tuomo Manninen Kuva: Tuomo Manninen tuomo manninen

TUOMO MANNINEN, valokuvataiteilija
Minun betoni-selfieni on kaupungin hiljaisista uumenista. Hiljaisista, pah: Forumin ja Kampin yhdyskäytävä on niin suosittu että raamattukauppiaat päivystävät siellä. Meille kamppilaisille Kampin keskus on ensisijaisesti katettu katu keskustaan. Synagoogan päästä voi laskeutua järjestelmään jota pitkin pääsee kuivin jaloin Aallosta Aaltoon: Sähkötalosta Akateemiseen. Tai vaikka Saarisesta Saariseen: Elielin rautatieaseman kautta Eeron TWA-terminaaliin, jahka kehärata valmistuu. Betoni on modernistinen hanke siinä missä avaruuslennot tai ravintopillerit; toisin kuin ne, se jäi osaksi elämäämme. Konkreettisesti.

Aleksi Niemeläinen betoniselfie
Aleksi Niemeläinen Aleksi Niemeläinen betoniselfie Kuva: Aleksi Niemeläinen kilpailun raati

ALEKSI NIEMELÄINEN, arkkitehti, Uusi kaupunki -kollektiivi
Olen helsinkiläinen arkkitehti, joka pyrkii tekemisillään siihen, että olisimme matkalla kohti parempaa kotikaupunkia. Nuorempana kaupunjgin skeittispotteja kiertäessä betoni oli ikävä kyllä hyvinkin tuttu ihottuman aiheuttaja mutta samalla loputon luovuuden lähde.

#betonikuva - raadin jäsen Marika Kecskemeti
Marika Kecskeméti #betonikuva - raadin jäsen Marika Kecskemeti Kuva: Yle / Marika Kecskemeti betoniraati

MARIKA KECSKEMÉTI, ohjelmapäällikkö, Yle Teema
Olen kaupunkilainen ja kaupunki-ihminen. Kesämökkinikin on pääkaupungissa. Tämänvuotisen syysvaellukseni teen Berliinissä. Asun Helsingin keskustassa, pyöräilen töihin, ja otan joka aamu valokuvan työmatkani varrelta. Siellä sitä on: arkea, yksityiskohtia, vastakohtia; uutta ja vanhaa, rosoa ja kiiltoa, tuttua ja outoa, kaupunkiluontoa. Betoni-selfien paikka löytyi työmatkani varrelta, se on suosittu kuvauskohde. Seinään liittyy hauska yksityiskohta: se on sillan alla, se näkyy kaukaa mereltä ja vastapäätä olevasta betonisesta Merihaasta, mutta sitä ei näe siitä kaupunginosasta, jossa se on. Se pitää tietää.

Minna Joenniemi ja betoniselfie
Minna Joenniemi Minna Joenniemi ja betoniselfie Kuva: Yle / Jouni Tulonen betonikuva

MINNA JOENNIEMI, toimittaja, Yle Kulttuuriohjelmat
Olen kulttuuritoimittaja, lähiölapsi, Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori, Merihaan naapuri, Taloraadin emo, Mämmilän lukija, graffitimyötäilijä, betonipalkintoraatilainen, joka on tanssinut Ilmalan seisakkeella sillan alla kuuraisen betonin ympäröimänä karhupuvussa.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri