Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Betoni sulattaa kuvaajien sydämet - vielä ehdit osallistua kilpailuun!

Kuvakooste #betonikuva -kilpailuun tulevista kuvista
Kuvakooste #betonikuva -kilpailuun tulevista kuvista Kuva: yle.fi/arkkitehtuuri #betonikuva

Vuoden luontokuvan haastaja, #betonikuvakilpailu on saanut suuren suosion. Kuvia on tullut jo satoja. Ja Yle Teeman ja Yle Kulttuuriohjelmien järjestämä kilpailu jatkuu edelleen, kuvia voi lähettää vielä marraskuun loppuun saakka. KLIKKAA TÄSTÄ JA PÄÄSET BETONIKUVATAIVAASEEN! JA LÄHETTÄMÄÄN OMAN KUVASI!

Kuvaajat ovat tulkinneet aihetta monipuolisesti ja betonin brutaalia runoutta on löydetty sekä Suomesta että maailmalta. Kotimaan inspiroivia betonikohteita ovat olleet esimerkiksi Kouvola ja Helsingin Merihaka.

"#Betonikuvakilpailu on herättänyt monissa halun jakaa sitä kauneutta, mitä he arjen harmaassa näkevät. Kuvissa on kontrastia kirjaimellisesti ja symbolisesti. Suurta brutaalia betonista liikkeessä pysähtynyttä kivimassaa vasten hengittävät, hapekkaat elementit, kasvit, taivas, vesi, ihmiset, näyttäytyvät entistäkin herkempinä ja arvokkaampina. Näissä kuvissa on taatusti enemmän kuin 50 harmaan sävyä", kuvailee betonikuvakilpailun ideoija, kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi.

#Betonikuvista parhaat valisee raati, jonka tehtävä ei tule olemaan helppo. Tässä raatilaiset betonikuvin ja sanoin:

#betonikuva - raadin jäsen valokuvaaja Tuomo Manninen
Tuomo Manninen #betonikuva - raadin jäsen valokuvaaja Tuomo Manninen Kuva: Tuomo Manninen tuomo manninen

TUOMO MANNINEN, valokuvataiteilija
Minun betoni-selfieni on kaupungin hiljaisista uumenista. Hiljaisista, pah: Forumin ja Kampin yhdyskäytävä on niin suosittu että raamattukauppiaat päivystävät siellä. Meille kamppilaisille Kampin keskus on ensisijaisesti katettu katu keskustaan. Synagoogan päästä voi laskeutua järjestelmään jota pitkin pääsee kuivin jaloin Aallosta Aaltoon: Sähkötalosta Akateemiseen. Tai vaikka Saarisesta Saariseen: Elielin rautatieaseman kautta Eeron TWA-terminaaliin, jahka kehärata valmistuu. Betoni on modernistinen hanke siinä missä avaruuslennot tai ravintopillerit; toisin kuin ne, se jäi osaksi elämäämme. Konkreettisesti.

Aleksi Niemeläinen betoniselfie
Aleksi Niemeläinen Aleksi Niemeläinen betoniselfie Kuva: Aleksi Niemeläinen kilpailun raati

ALEKSI NIEMELÄINEN, arkkitehti, Uusi kaupunki -kollektiivi
Olen helsinkiläinen arkkitehti, joka pyrkii tekemisillään siihen, että olisimme matkalla kohti parempaa kotikaupunkia. Nuorempana kaupunjgin skeittispotteja kiertäessä betoni oli ikävä kyllä hyvinkin tuttu ihottuman aiheuttaja mutta samalla loputon luovuuden lähde.

#betonikuva - raadin jäsen Marika Kecskemeti
Marika Kecskeméti #betonikuva - raadin jäsen Marika Kecskemeti Kuva: Yle / Marika Kecskemeti betoniraati

MARIKA KECSKEMÉTI, ohjelmapäällikkö, Yle Teema
Olen kaupunkilainen ja kaupunki-ihminen. Kesämökkinikin on pääkaupungissa. Tämänvuotisen syysvaellukseni teen Berliinissä. Asun Helsingin keskustassa, pyöräilen töihin, ja otan joka aamu valokuvan työmatkani varrelta. Siellä sitä on: arkea, yksityiskohtia, vastakohtia; uutta ja vanhaa, rosoa ja kiiltoa, tuttua ja outoa, kaupunkiluontoa. Betoni-selfien paikka löytyi työmatkani varrelta, se on suosittu kuvauskohde. Seinään liittyy hauska yksityiskohta: se on sillan alla, se näkyy kaukaa mereltä ja vastapäätä olevasta betonisesta Merihaasta, mutta sitä ei näe siitä kaupunginosasta, jossa se on. Se pitää tietää.

Minna Joenniemi ja betoniselfie
Minna Joenniemi Minna Joenniemi ja betoniselfie Kuva: Yle / Jouni Tulonen betonikuva

MINNA JOENNIEMI, toimittaja, Yle Kulttuuriohjelmat
Olen kulttuuritoimittaja, lähiölapsi, Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori, Merihaan naapuri, Taloraadin emo, Mämmilän lukija, graffitimyötäilijä, betonipalkintoraatilainen, joka on tanssinut Ilmalan seisakkeella sillan alla kuuraisen betonin ympäröimänä karhupuvussa.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.