Hyppää pääsisältöön

Kaksi tarinaa huivin alta

“Pidän huivia, koska olen muslimi ja uskon Jumalaan ja Profeettaan”, vastasi 16-vuotias ranskalainen Asmahah Benyetton kysymykseen, jonka hän on kuullut usein. Suomalainen Maryan Abdulkarim taas on ryhtynyt esittämään vastakysymyksen huivista kyselijöille: “miksi sinä et pukeudu huiviin?”

Musliminaiset usein verhoutuvat huiviin, mutta miksi? Jokaisella naisella on varmasti omat syynsä, Benyettonilla ja Abdulkarimilla ne ovat samankaltaiset, mutta molemmat joutuvat perustelemaan hiuksensa peittävää huivia.

Tuo Ykkösjuttu: Ranska ja islam -ohjelmassa vuonna 1994 kuultu nuoren Benyettonin sitaatti jatkuu:

“(Käytän huivia) koska Koraani kehottaa kahdessa kohtaa naisia käyttämään huivia ja peittämään päänsä. Olen valinnut vakaumukseni mukaan noudattaa tuota lakia ja käyttäytyä niin kuin muslimin kuuluu”, hän perustelee.

Onko huivia pakko käyttää?

Islamin pyhä kirja Koraani perustuu profeetta Muhammadin Jumalalta saamiin ilmestyksiin (lue lisää Koraanista tästä artikkelista). Useimmiten Koraania tulkitsevat miehet ja niin Spotlight-ohjelmassakin vuodelta 2006, jossa kolme imaamia vastaavat kysymykseen täytyykö naisen verhoutua huntuun.

Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaamin Khodr Chehabin mukaan Koraani yksiselitteisesti käskee naisia pukeutumaan huntuun.

Mohammed Sherif Issaka on monikulttuurisen Dawah-keskuksen imaami. Hänen mielestään asia on henkilökohtainen, mutta Allahin lain mukaan naisen pitää käyttää huntua.

“Muslimimaissakin on monia naisia, jotka eivät käytä huntua. He ovat heikkoja uskossa”, Issaka sanoo ja jatkaa: “kunnioitamme (Allahin) lakia, ja se on meistä naisen parhaaksi.”

Turun islamilaisen yhdistyksen imaami Ahmedane Mohamadin mukaan islam ei pakota naista hunnun taakse.

“Haluan kertoa esimerkin profeetta Muhammadin, josta kaikki muslimit ottavat esimerkkiä, tyttärestä. Hän ei pitänyt huntua.”

Kaksi jälkimmäistä näkemystä kertovat islamin monimuotoisuudesta, jota myös islamin tutkija Sylvia Akar korostaa Punainen lanka -ohjelmassa vuonna 2002. Hänen mukaansa Koraanista saa juuri sellaisen tulkinnan kuin haluaa.

"Koraanissa on hyvin paljon keskenään ristiriitaista materiaalia. Valitsemalla esimerkiksi naista alistava kohta Koraanista, päästään aivan eri tuloksiin kuin jos valitaan tasa-arvoa korostava kohta"

Miksi huivinkäyttöä täytyy perustella?

Näin siis suomalaiset yhteisöjohtajat ja tutkija, mutta entä suomalainen huiviin verhoutunut ja vielä itseään feministiksi kutsuva nainen?

Mogadishusta Suomeen 7-vuotiaana muuttanut Maryan Abdulkarim on toimittaja, naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja ja rasismin vastustaja. Hän sanoo olevansa musta muslimifeministi. Hän käyttää huivia ja Maanperijät-sarjassa vuonna 2014 hän kertoo joutuvansa jatkuvasti vastaamaan miksi.

“Kyllä voi olla feministi ja muslimi ja käyttää huivia. Ja kannatan naisten täyttä vapautta, eikä kenenkään naisen pidä alistua siihen mitä yhteiskunta sanelee. Joillekin feministeille tuntuu olevan aikamoinen kipukynnys hyväksyä huivin käyttö feministillä."

Abdulkarimin perimmäinen ajatus on, että hän ei tarvitse kenenkään hyväksyntää omille valinnoilleen ja tavoilleen pukeutua sekä ilmaista itseään juuri sellaisena kuin on.

Hän korostaakin, ettei ole vain yhtä tapaa olla nainen. Hän onkin pyrkinyt kyseenalaistamaan kysyjien valta-aseman tunnetta kääntämällä kysymyksen toisinpäin.

“Kenelle on annettu oikeus kyseenalaistaa niiden ihmisten tapaa olla olemassa, jotka eivät istu meidän käsitykseen siitä mikä on normaalia.”

Kysymyksessä on siis Abdulkarimin mukaan sisäänrakennettu tarkoitus nostaa esiin se, että kysyjän mielestä kohteen ei pitäisi olla tietynlainen.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.