Hyppää pääsisältöön

Kaksi tarinaa huivin alta

“Pidän huivia, koska olen muslimi ja uskon Jumalaan ja Profeettaan”, vastasi 16-vuotias ranskalainen Asmahah Benyetton kysymykseen, jonka hän on kuullut usein. Suomalainen Maryan Abdulkarim taas on ryhtynyt esittämään vastakysymyksen huivista kyselijöille: “miksi sinä et pukeudu huiviin?”

Musliminaiset usein verhoutuvat huiviin, mutta miksi? Jokaisella naisella on varmasti omat syynsä, Benyettonilla ja Abdulkarimilla ne ovat samankaltaiset, mutta molemmat joutuvat perustelemaan hiuksensa peittävää huivia.

Tuo Ykkösjuttu: Ranska ja islam -ohjelmassa vuonna 1994 kuultu nuoren Benyettonin sitaatti jatkuu:

“(Käytän huivia) koska Koraani kehottaa kahdessa kohtaa naisia käyttämään huivia ja peittämään päänsä. Olen valinnut vakaumukseni mukaan noudattaa tuota lakia ja käyttäytyä niin kuin muslimin kuuluu”, hän perustelee.

Onko huivia pakko käyttää?

Islamin pyhä kirja Koraani perustuu profeetta Muhammadin Jumalalta saamiin ilmestyksiin (lue lisää Koraanista tästä artikkelista). Useimmiten Koraania tulkitsevat miehet ja niin Spotlight-ohjelmassakin vuodelta 2006, jossa kolme imaamia vastaavat kysymykseen täytyykö naisen verhoutua huntuun.

Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaamin Khodr Chehabin mukaan Koraani yksiselitteisesti käskee naisia pukeutumaan huntuun.

Mohammed Sherif Issaka on monikulttuurisen Dawah-keskuksen imaami. Hänen mielestään asia on henkilökohtainen, mutta Allahin lain mukaan naisen pitää käyttää huntua.

“Muslimimaissakin on monia naisia, jotka eivät käytä huntua. He ovat heikkoja uskossa”, Issaka sanoo ja jatkaa: “kunnioitamme (Allahin) lakia, ja se on meistä naisen parhaaksi.”

Turun islamilaisen yhdistyksen imaami Ahmedane Mohamadin mukaan islam ei pakota naista hunnun taakse.

“Haluan kertoa esimerkin profeetta Muhammadin, josta kaikki muslimit ottavat esimerkkiä, tyttärestä. Hän ei pitänyt huntua.”

Kaksi jälkimmäistä näkemystä kertovat islamin monimuotoisuudesta, jota myös islamin tutkija Sylvia Akar korostaa Punainen lanka -ohjelmassa vuonna 2002. Hänen mukaansa Koraanista saa juuri sellaisen tulkinnan kuin haluaa.

"Koraanissa on hyvin paljon keskenään ristiriitaista materiaalia. Valitsemalla esimerkiksi naista alistava kohta Koraanista, päästään aivan eri tuloksiin kuin jos valitaan tasa-arvoa korostava kohta"

Miksi huivinkäyttöä täytyy perustella?

Näin siis suomalaiset yhteisöjohtajat ja tutkija, mutta entä suomalainen huiviin verhoutunut ja vielä itseään feministiksi kutsuva nainen?

Mogadishusta Suomeen 7-vuotiaana muuttanut Maryan Abdulkarim on toimittaja, naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja ja rasismin vastustaja. Hän sanoo olevansa musta muslimifeministi. Hän käyttää huivia ja Maanperijät-sarjassa vuonna 2014 hän kertoo joutuvansa jatkuvasti vastaamaan miksi.

“Kyllä voi olla feministi ja muslimi ja käyttää huivia. Ja kannatan naisten täyttä vapautta, eikä kenenkään naisen pidä alistua siihen mitä yhteiskunta sanelee. Joillekin feministeille tuntuu olevan aikamoinen kipukynnys hyväksyä huivin käyttö feministillä."

Abdulkarimin perimmäinen ajatus on, että hän ei tarvitse kenenkään hyväksyntää omille valinnoilleen ja tavoilleen pukeutua sekä ilmaista itseään juuri sellaisena kuin on.

Hän korostaakin, ettei ole vain yhtä tapaa olla nainen. Hän onkin pyrkinyt kyseenalaistamaan kysyjien valta-aseman tunnetta kääntämällä kysymyksen toisinpäin.

“Kenelle on annettu oikeus kyseenalaistaa niiden ihmisten tapaa olla olemassa, jotka eivät istu meidän käsitykseen siitä mikä on normaalia.”

Kysymyksessä on siis Abdulkarimin mukaan sisäänrakennettu tarkoitus nostaa esiin se, että kysyjän mielestä kohteen ei pitäisi olla tietynlainen.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.