Hyppää pääsisältöön

Kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat 2014

Kirjailijat Heidi Jaatinen, Olli Jalonen, Tommi Kinnunen, Sirpa Kähkönen, Anni Kytömäki, Jussi Valtonen
Heidän teoksensa ovat kirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2014 ehdokkaita. Ylärivissä vasemmalta oikealle kirjailijat Heidi Jaatinen, Olli Jalonen, Tommi Kinnunen ja alarivissä: kirjailijat Sirpa Kähkönen, Anni Kytömäki, Jussi Valtonen Kirjailijat Heidi Jaatinen, Olli Jalonen, Tommi Kinnunen, Sirpa Kähkönen, Anni Kytömäki, Jussi Valtonen Kuva: Hanne Manelius, Katja Lösönen. Kristian Tervo, Tommi Tuomi, Anniina Mannila, Markko Taina kirjallisuus

- Listassa on kaksi erinomaista esikoiskirjailijaa, kaksi hienoa teosta kahdelta pitkään kirjoittaneelta kirjailijalta ja kaksi mielenkiintoista uutta löytöä vuoden kirjasadosta. Yhtään ruotsinkielistä kirjaa ei ole listalla. Teokset ovat tarinallisesti upeita.

Molemmat esikoiset kuvaavat Suomen historiaa 1900-luvulla kolmen sukupolven kautta. Olli Jalonen kirjoittaa suomalaisen pikkukaupungin kesästä vuonna 1972. Jussi Valtonen vie lukijansa tulevaisuuteen ja maailmanlaajuisiin tapahtumiin. Sirpa Kähkösen nuori aviopari ja katulapset elävät 1900-luvun alun tuskaista aikaa Petrogradissa, joka muuttuu Leningradiksi. Heidi Jaatinen kirjoittaa nykyajan heitteille jätetyistä. Näin luonnehtii kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen juuri julkistettuja Finlandia-palkintoehdokkaita.

Kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkat ovat:

Heidi Jaatinen: Kaksi viatonta päivää, Olli Jalonen: Miehiä ja ihmisiä, Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys, Sirpa Kähkönen: Graniittimies, Anni Kytömäki: Kultarinta, Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät

Kirjailija Heidi Jaatinen
Kirjailija Heidi Jaatinen Kirjailija Heidi Jaatinen Kuva: Gummerus / Hanne Manelius heidi jaatinen

Heidi Jaatinen: Kaksi viatonta päivää

Sistinjaksi kutsuttu tyttö varttuu täti Senjan ja tämän puolison Raunon luona, koska äiti tekee lapsia koko ajan eri miesten kanssa ja oma isä on ties missä. Aikuisena Sistinjasta tulee Hertan äiti, joka ei osaa olla äiti. Hän ryyppää, käyttää lääkkeitä ja pahoinpitelee tyttöään. Lopulta Hertta viedään sijaiskotiin, jossa oppii vähitellen talon rankoille tavoille. Kaikesta väkivaltaisuudestaan huolimatta tyttö haluaa turvaa, niin kuin hänen äitinsäkin lapsena.

Kolmen sukupolven romaani tytöistä ja äideistä ei kuitenkaan ole kulunut, niin kuin aiheesta voisi päätellä. Sen saa aikaan Jaatisen kieli, jota hän käyttää todella taitavasti. Se on rajua, kun elämä ei suju ja kauniin runollista, kun elämässä on seesteisempi vaihe. - Nadja Nowak

kirjailija Olli Jalonen
kirjailija Olli Jalonen kirjailija Olli Jalonen Kuva: Otava/Katja Lösönen ou 08

Olli Jalonen: Miehiä ja ihmisiä

Kirja vie lukijan kuin varovasti vietellen muistelemaan kesää vuonna 1972. Vielä viattomalta vaikuttava poika (nimetön) on aikuisuuden kynnyksellä ja monen uuden kokemuksen edessä.

Kertoja, 17-vuotias poika, joutuu kesätöihin isän velkaa maksamaan metalliverstaaseen raavaitten miesten keskelle. Siellä puhutaan naisista, kiivaillaan politiikasta ja haukutaan vuoron perään Vennamoa ja Virolaista. Kekkonen on itsevaltias.

Yhtenä isona hahmona on kookas Reijo eli Rekku, joka on kuitenkin mieleltään lapsi. Kertojapoika suojelee ja auttaa Rekkua, hän on ainoa, johon tämä luottaa. Asetelma on sama kuin John Steinbeckin romaanissa Hiiriä ja ihmisiä. Teosta Jalonen käyttää monin tavoin tarinassaan. - Seppo Puttonen

Kirjailija Tommi kinnunen
Kirjailija Tommi Kinnunen Kirjailija Tommi kinnunen Kuva: © Kristian Tervo wsoy

Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys
Tänä vuotena on ilmestynyt lukuisia vahvoja esikoisia, ja Neljäntienristeys on yksi niistä. Romaani on unohtumaton kertomus 1800-luvun lopulla syntyneestä kätilö Mariasta, hänen aviottomasta tyttärestään Lahjasta ja tämän miniästä Kaarinasta. Eikä pidä unohtaa Lahjan miestä Onnia. Tällä on salaisuus – rakkaus, joka tuolloin 1950-lulla oli rikos ja sairaus. - Nadja Nowak
Kirjailija Sirpa Kähkönen
Kirjailija Sirpa Kähkönen Kirjailija Sirpa Kähkönen Kuva: Tommi Tuomi sirpa kähkönen

Sirpa Kähkönen: Graniittimies
Toiveikkaat punaiset nuoret lähtivät paremman elämän perässä Neuvostoliittoon, jonka todellisuus olikin pettymys. Yksi romaanin teemoista on unelmien sortuminen. Tälläkin kertaa Kähkönen on tehnyt perusteellisen pohjatyön ja hänen henkilönsä ovat oikeita ihmisiä, joiden kohtaloihin eläytyi. Koskettava romaani. - Nadja Nowak

Kirjailija Anni Kytömäki
Kirjailija Anni Kytömäki Kirjailija Anni Kytömäki Kuva: Anniina Mannila/ Gummerus gummerus

Anni Kytömäki: Kultarinta
Erittäin hallittu esikoinen, joka alkaa vuodesta 1903 ja päättyy 1937. Teos on rakkauskertomus, jolla on vankka historiallinen tausta. Kultarinta on luonnon ja erityisesti metsän ylistys. Harvoin tulee vastaan romaania, jossa metsä on näin tärkeä. Se on kuin yksi päähenkilöistä. Ja ihminen on paitsi yksi eläinlaji, myös yhtä tasaveroinen kuin vaikkapa bakteeri. Upeaa kieltä. - Nadja Nowak

Kultarinta on tunteita voimakkaasti liikuttava ja kauniskielinen lukuromaani. Se on ennen kaikkea taitavasti kirjoitettu tarina, joka kuljettaa lukijan 1900 -luvun alusta 1930 -luvun lopulle.

Voimakkaimmin kirjasta nousee esiin isä Erikin ja Malla-tyttären kiintymys toisiinsa. Kytömäki heittää nämä erilleen pitkäksi aikaa ja vaikeuttaa monin tavoin heidän mahdollisuuksiaan kohdata ja päästä elämään yhdessä.

Luontokartoittajana toimiva esikoiskirjailija Kytömäki sijoittaa romaaninsa tapahtumista suuren osan metsään. Teoksessa metsä on turvapaikka mutta myös lähes elävä hahmo. Metsien suojelu toteutuu tarinassa konkreettisestikin. - Seppo Puttonen

Kirjailija Jussi Valtonen
Kirjailija Jussi Valtonen Kirjailija Jussi Valtonen Kuva: © Markko Taina jussi valtonen

Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät

Lähitulevaisuuteen ulottuva kertomus muovaa eteemme maailmaa, jossa ihmisen yksityinen elämä on luisumassa täysin markkinoinnin temmellyskentäksi. Aivoja manipuloimaan kykenevä tietotekniikka ja lääkitys tunkeutuvat ydinperheeseen nuorten kautta. Vanhemmat seuraavat kauhistuneina sivusta, kuinka heidän lapsensa vietellään lääke-, muoti- ja teknologiafirmojen koekaniineiksi jo koulussa.

Amerikkalainen Joe on elämillä lääkkeitä testaava huippututkija. Hän on hetken naimissa suomalaisen Alinan kanssa. Heidän lapsestaan Samuelista kasvaa eläinkokeita vastustava radikaali, joka verkostoituu muiden kansainvälisten aktivistien kanssa.
Tehokkuuteen ja avoimuuteen tottunut yhdysvaltalainen huippututkija Joe törmää Suomessa ummehtuneeseen suomalaiseen tiedemaailmaan.

Teos kuvaa osin maailmaa 1990-luvun alkupuolella, jolloin tietotekniikka ja internet olivat vasta alkuvaiheessa. Kirjassa Samuelista varttuu 17-vuotias nuorukainen, ja lääketeollisuus sekä tietotekniikan kehitys on huikean paljon nykyaikaa kehittyneempää.

Vaikka Valtonen kirjoittaa mullistavista yhteiskunnallisista asioista, hänen keskiössään ovat kuitenkin ihmisten välisten suhteiden ongelmat. Nimestä alkaen kirjassa on raamatullisia viittauksia aivan Aabrahamin pojan uhraukseen saakka. Jussi Valtonen on kirjoittanut ison ja pelkoa herättävän kuvitelman tulevaisuudestamme. - Seppo Puttonen

Nadja Nowak ja Seppo Puttonen ovat paikalla ehdokkaiden julkistamistilaisuudessa ja kertovat Finlandia-palkintoehdokkaista Radio Suomen Ajantasassa:

Yle Radio Suomi: Ajantasa ja kohdasta 13'00 alkaa Finlandia -palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuus.

Suomen kirjasäätiö - Finlandia-palkinnon ehdokkaat 2014

Yle Uutiset: Tässä ovat tämän vuoden Finlandia-palkintoehdokkaat

Aamun kirjassa Olli Jalonen: Miehiä ja ihmisiä

Viikon kirjassa Olli Jalonen: Miehiä ja ihmisiä

Aamun kirjassa Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

Viikon kirjassa Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

Aamun kirjassa Sirpa Kähkönen: Graniittimies

Viikon kirjassa Sirpa Kähkönen: Graniittimies

Aamun kirjassa Anni Kytömäki: Kultarinta

Anni Kytömäki: Kultarinta

Viikon kirjassa

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.