Hyppää pääsisältöön

Siskonpeti hekottaa työlle, ystäville ja henkisyydelle

Siskonpeti-sarjan näytteissä ollaan mm. yhteydessä enkelimarsuun, kohdataan hilpeä gynekologi, nähdään näkymätön Sari, bailataan lounasdiskossa ja pahoinpidellään ystävä Paulo Coelhon elämänviisaudella.

Siskonpeti ehti ensimmäisellä kaudellaan kosketella muiden aiheiden ohella myös tuonpuoleista elämää. Selvänäkijä hämmästyttää visioillaan ja saa kontaktia jopa edesmenneisiin pieneläimiin.

Hengenelämän arkea valotettiin sarjassa muutenkin monipuolisesti. Surevia lohduttava pappi kaipaa veikeää kevennystä, ja päättäväinen joogaaja päättää rentoutua vaikka väkisin.

Ystävyyssuhteita käsittelevä Siskonpetin jakso varoitti kuitenkin, että henkisyyden ylikorostus voi läheispiirissäkin johtaa pahoinpitelyyn keittiöfilosofialla.

Krisse puolestaan antaa naistenhuoneessa esimerkin siitä, kuinka ystävää voi auttaa löytämään tyylin, joka sopii hänelle ja jollekulle muullekin.

Työ-jaksossa nähtiin, miten burnoutista muodostuu projekti ja kuinka valittajasta itsestään tulee ongelma.

Työyhteisön suunnittelupalaveriin osallistuu näkymätön henkilö. Puutarhakutsuilla taas paljastuu, että ammatistaan on joskus viisainta olla pukahtamatta.

Työ ja ilo yhtyvät, kun ruokatunnilla saa hillittömyys vallan. Naistentautien lääkäri vuorostaan osoittaa, että työnkin voi hoitaa leikiten.

Yle esitti Yellow Film & TV:n tuottaman Siskonpedin ensimmäisen 12-osaisen kauden keväällä 2014. Sarja yhdisteli sketsejä, standup-tyylisiä monologeja ja musiikkivideoita, jotka pohjautuivat suomalaisten naisartistien laulamiin kappaleisiin. Päätähtinä esiintyivät Krisse Salminen, Pirjo Heikkilä, Niina Lahtinen ja Sanna Stellan. Kaartia täydensivät Joonas Nordman ja Jarkko Niemi. Ohjaajana toimi Anna Dahlman, ja musiikista vastasi Katja Lappi.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto