Hyppää pääsisältöön

Siskonpeti hekottaa työlle, ystäville ja henkisyydelle

Siskonpeti-sarjan näytteissä ollaan mm. yhteydessä enkelimarsuun, kohdataan hilpeä gynekologi, nähdään näkymätön Sari, bailataan lounasdiskossa ja pahoinpidellään ystävä Paulo Coelhon elämänviisaudella.

Siskonpeti ehti ensimmäisellä kaudellaan kosketella muiden aiheiden ohella myös tuonpuoleista elämää. Selvänäkijä hämmästyttää visioillaan ja saa kontaktia jopa edesmenneisiin pieneläimiin.

Hengenelämän arkea valotettiin sarjassa muutenkin monipuolisesti. Surevia lohduttava pappi kaipaa veikeää kevennystä, ja päättäväinen joogaaja päättää rentoutua vaikka väkisin.

Ystävyyssuhteita käsittelevä Siskonpetin jakso varoitti kuitenkin, että henkisyyden ylikorostus voi läheispiirissäkin johtaa pahoinpitelyyn keittiöfilosofialla.

Krisse puolestaan antaa naistenhuoneessa esimerkin siitä, kuinka ystävää voi auttaa löytämään tyylin, joka sopii hänelle ja jollekulle muullekin.

Työ-jaksossa nähtiin, miten burnoutista muodostuu projekti ja kuinka valittajasta itsestään tulee ongelma.

Työyhteisön suunnittelupalaveriin osallistuu näkymätön henkilö. Puutarhakutsuilla taas paljastuu, että ammatistaan on joskus viisainta olla pukahtamatta.

Työ ja ilo yhtyvät, kun ruokatunnilla saa hillittömyys vallan. Naistentautien lääkäri vuorostaan osoittaa, että työnkin voi hoitaa leikiten.

Yle esitti Yellow Film & TV:n tuottaman Siskonpedin ensimmäisen 12-osaisen kauden keväällä 2014. Sarja yhdisteli sketsejä, standup-tyylisiä monologeja ja musiikkivideoita, jotka pohjautuivat suomalaisten naisartistien laulamiin kappaleisiin. Päätähtinä esiintyivät Krisse Salminen, Pirjo Heikkilä, Niina Lahtinen ja Sanna Stellan. Kaartia täydensivät Joonas Nordman ja Jarkko Niemi. Ohjaajana toimi Anna Dahlman, ja musiikista vastasi Katja Lappi.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto