Nimimerkki ”Taas tuo ämmä tulee” kysyy ongelmaryppäästään. Hänen remonttinsa on mutkistunut monelta osin, kun eteen on tullut poikkeuksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Eikä kylpyhuoneen lattiakaan ole onnistunut kerralla. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Marina Furuhjelm kommentoi.
”Ennen taloyhtiössä olevan remontin alkua varmistin suunnittelijalta, tehdäänkö varastokoppiini mitään vai ei eli voinko jättää tavarani sinne. Hän sanoi, että tavarani voivat olla siellä. Myöhemmin yhtiökokouksessa sanottiin että kaikki kopit pitää tyhjentää, joten minun oli pakko tuoda ne olohuoneeseeni, koska autotallia tarvitsin autolleni; olihan talvi. Mikäli tavarani olisivat olleet siellä, kuten aluksi sanottiin, olisivat ne olleet täynnä pölyä, sekä koppiini olisi luultavasti kuitenkin menty, koska sinne laitettiin sähköjohtoja.
Osakkeenomistajille esitettiin niin sanottu mallieteinen, jonka mukaan kolmannen kerroksen eteisen katto ei laske kokonaan, vaan osittain (asun 3. kerroksessa). Eteisessä oleva siivouskaappi piti siis jäädä kokonaan katon ulkopuolelle (kuva 1).
Sähköjohdot luvattiin laittaa koteloon, kuten malliasennuksessa. (kuva 2).
Näin ei kuitenkaan olisi tapahtunut asunnossani (kuva 3), mutta onneksi kävin asunnossani usein remontin aikana ja huomasin tuon.
Koko katto olisi laskenut ja siivouskaapin yläovesta olisi otettu vain pala pois. Kaappi olisi siis osittain jäänyt katon sisälle. Kun ilmoitin isännöitsijälle asiasta, hän oli myös samaa mieltä, eli koko katon ei pitänyt laskea 3. kerroksessa.
Myöhemmin työmaakokouksessa päätettiin, että katto laskee kokonaan. Näin ollen isännöitsijäkin muutti mielipidettään. Koska en todellakaan halua, että osa kaapista on katon sisällä, poistin itse kaapin.
Mikäli olisi hyväksynyt kaapin leikkauksen, olisi ovesta vain poistettu yläreunasta pala, eikä oven listoja olisi siirretty uuteen paikkaan eli yhtä etäälle oven yläreunasta kuin se oli aikaisemminkin. Tuskin he olisivat maalanneet oviakaan uudelleen."
Lakiasiantuntija Marina Furuhjelm Isännöintiliitosta kommentoi:
Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaan (1998) työmaakokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka allekirjoitetaan. Työmaakokouksissa osapuolet voivat yhteisesti sopia urakkaan liittyvistä teknillisistä ratkaisuista. Tässä tapauksessa urakan molemmat osapuolet eli taloyhtiö ja urakoitsija ovat näköjään olleet yhtä mieltä siitä, että katon laskeminen on tarpeellista tehdä, ja ovat yhdessä päättäneet muuttaa tältä osin alkuperäisen urakan suunnitelmia. Yleensä yhtiökokouksessa hallitus valtuutetaan solmimaan urakkasopimukset tiettyyn euromäärään asti ja huolehtimaan urakan käytännön asioista. Hallitus ja isännöinti vastaavat tämän jälkeen projektin johtamisesta yleensä konsultin avustuksella. Yhtiö voi laskea osakkaan huoneiston kattoa, mikäli yhtiöllä on siihen riittävät teknilliset perusteet (putket eivät muuten mahdu).
Nimimerkki jatkaa:
"Koska poistamani kaappi oli alkuperäinen asunnon alkuajoista lähtien, tuli lattiassa tietysti betoni näkyviin, joten jouduin uusimaan lattian. Ja jouduin tekemään sen omalla kustannuksellani. (kuva 4).
Mikäli kyseinen kaappi olisi jäänyt paikalleen, olisivatkohan he laittaneet ovipuhelimen kaapin sisälle, koska seinään se ei olisi mahtunut.
Samanlaista muovimattoa olisin tuskin mistään pystynyt löytämään, ja olisihan siihen tullut joka tapauksessa saumat jos vaikka sellaista olisin sattunut löytämään. Lattiaksi laitoin parketin - jonka siis itse maksoin.
Nyt siis jäin ilman siivouskaappia; mihinkähän laitan siivousvälineeni."
Furuhjelm kommentoi:
Yhtiöllä on toki velvollisuus palauttaa kyseinen tila alkuperäiseen perustasoon remontin jälkeen, mutta ymmärtääkseni riittävää olisi tässä tapauksessa ollut, että kaapin yläosa olisi suljettu ja kaapin ovi lyhennetty, jolloin koko kaappia ei olisi tarvinnut poistaa. Siinä tilanteessa lattian korjaaminen ei olisi ollut tarpeellinen toimenpide. Jos olen tämän tilanteen ymmärtänyt oikein, on minusta oikein, että lattian korjauskustannukset jäivät osakkaalle, koska kaapin poistaminen perustui osakkaan omaan päätökseen.
Nimimerkki jatkaa:
"Ovipuhelin olisi asennettu eri paikkaan kuin missä ovisummeri oli, joten pyynnöstäni se asennettiin sähkökaapin alapuolelle.
Eteisessä oleva lämpöpatteri poistettiin, jota ei kerrottu yhtiökokouksessa tai asunnon katselmuksessa; vain kylpyhuoneessa olleen patterin kerrottiin poistuvan. Minulle sanottiin, että eteisestä ei pitäisi tulla viileämpi kuin ennen. Aika sen näyttää."
Furuhjelm kommentoi:
Yhtiökokouksessa tiedetään harvoin remontin kaikista yksityiskohdista, vaan remontin edetessä joudutaan usein tekemään muutoksia suunnitelmiin. Tästä syystä yhtiökokouksessa ei myöskään yleensä käsitellä kovin seikkaperäisesti remontin teknillisiä yksityiskohtia, vaan hallitukselle annetaan valtuutus huolehtia urakan käytännön asioista. Mikäli remontin aikana tehtävät muutokset eivät vaikuta olennaisesti urakan alkuperäisiin kustannuksiin (eli niihin mihin jo yhtiökokous on antanut valtuutuksen) tai olennaisesti asumiseen, voi hallitus päättää tällaisista muutoksista. Olennaista on kuitenkin, että muutoksista viestitään asukkaille remontin edetessä. Taloyhtiöllä on varmasti ollut tekninen syy siihen, miksi eteisestä poistetaan patteri. Hallitus on siten voinut tästä tehdä päätöksen remontin aikana, kunhan rakentamismääräykset on tältä osin huomioitu.
Nimimerkki jatkaa:
"Kylpyhuoneen suunnittelin itse, ostin sinne kaikki muut paitsi pytyn ja hanat, jotka tulivat taloyhtiön puolesta. Lattia- ja seinälaatat tulivat taloyhtiön puolesta (itse sentään sain valita värin).
Lattialaattaan tuli värivirhe, siinä on kolmessa rivissä erivärisiä laattoja.
Urakoitsija olisi korjannut vain laittamalla lattialle uudet laatat uusien päälle, siis toisen kerroksen. Sitä en todellakaan hyväksynyt.
He kieltäytyivät laatoittamasta sitä uudestaan eli vaihtamaan laatat (kuva 5)."
Furuhjelm kommentoi:
Tekniseen korjaustapaan en voi ottaa kantaa. Kun taloyhtiö on toiminut hankkeessa tilaajana myös laattojen osalta, osakkaan tulee reklamoida taloyhtiölle laattojen värivirheestä, ja taloyhtiö sopii virheiden oikaisusta urakoitsijan kanssa. On hyvä muistaa, että tässä on kyse taloyhtiön urakasta - eli taloyhtiön tulee valvoa urakan lopputulos ja sitä miten korjauksia tehdään. Se pitääkö hyväksyä urakoitsijan esittämää korjaustapaa vai ei, riippuu muun muassa siitä, onko korjaustapa hyvän rakennustavan mukainen vai ei. Se riippuu myös siitä, miltä osin korjauksella päästäisiin urakkasopimuksessa sovittuun lopputulokseen. Jos esitetty korjaustapa oli hyvän rakennustavan mukainen ja korjauksella virhe olisi saatu korjattua, eikä esitetystä korjaustavasta olisi aiheutunut yhtiölle, rakennukselle tai asukkaille mitään vahinkoja (eikä yhtiö esittänyt syitä, miksi korjaustapaa ei voitu hyväksyä), kieltäytyminen korjauksesta voisi mahdollisesti johtaa siihen, että urakoitsijalla ei enää ole velvollisuutta suorittaa virheen korjausta.
Nimimerkki jatkaa:
"Viemärikin olisi tullut väärään paikkaan eli keskelle kylpyhuonetta, jollen olisi valvonut että se tulee noin 50 sentin päähän molemmista seinistä eli suunnilleen suihkunurkkauksen keskelle. Pyysin isännöitsijältä tiedot urakkarajoista, mutta hän kieltäytyi antamasta sitä minulle. Sanoi, että siinä on paljon paperia. Sanoin, että sen voi lähettää sähköpostin liitteenä, mutta siltikään en sitä saanut.
Talossamme alkoi remontti vajaa vuosi sitten joulukuussa 2013. Rappukäytävästä oli poistettu 25. huhtikuuta kaikki lattialaatat. Uusien asennus on kestänyt todella kauan, nyt on uudet laitettu vain kahteen asuinkerrokseen, mutta ei muita eli pohjakerrosta tai 3. kerrosta. Muista rappukäytävistä en tiedä.
Urakoitsija ei tiedä koska lattia laitetaan, koska se on jokin muu firma joka sen tekee. Viime viikon alussa urakoitsija sanoi, että kyseisellä viikolla ne tulevat, mutta ei vielä ole näkynyt (tänään on 27.10.2014.)"
Furuhjelm kommentoi:
Isännöitsijän ja hallituksen tulee tiedottaa aktiivisesti asukkaille remontin etenemisestä. Asukkaiden kannattaa myös aina kääntyä hallitukseen ja isännöinnin puoleen kaivatessaan tietoa remontin etenemisestä. Asukkaille annetaan harvoin urakkasopimus sellaisenaan luettavaksi, mutta remontin etenemisen eri vaiheista pitäisi kuitenkin informoida riittävän tarkasti. Jos remontti viivästyy, asukkaille pitää kertoa syy siihen. Jos asukkaat eivät edes kysymällä saa taloyhtiön johdolta tietoja remontin vaiheista, yksi keino ylimääräisen yhtiökokouksen järjestäminen. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos sitä vaativat osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista. Vaatimuksen on oltava kirjallinen ja kokouksen pitämistä on vaadittava tietyn asian käsittelemistä varten.
