Hyppää pääsisältöön

Helsingin ensilevytyksissä 1904 laulettiin myös viinasta

Gramofonilevyjä äänitettiin ensi kertaa Suomen kamaralla loppuvuodesta 1904, kun englantilaisen yhtiön edustaja toi kalustonsa Helsinkiin. Viikon kestäneissä sessioissa tehtiin muun ohessa ensimmäiset suomalaiset populaarimusiikkilevytykset ja ensimmäinen kotimainen "kuunnelma".

Suomalaisiksi laskettavia levyjä oli tehty jonkin verran jo Pietarissa vuodesta 1901 alkaen. Oopperadiiva Aino Ackté levytti seuraavana vuonna aina Pariisissa asti.

Suomessa ei vastaavia tilaisuuksia kuitenkaan järjestetty, ennen kuin Gramophone-yhtiön teknikko Will Gaisberg ennätti siirrettävine äänityslaitteineen paikan päälle. Hän oli Fred-veljensä tavoin kiertänyt jo pitkään maasta toiseen äänittämässä paikallisia artisteja. Levyjä julkaistiin gramofonisoittimien kysynnän lisäämiseksi.

Levytettävät taiteilijat valitsi Gramophonen paikallinen edustaja. Suomessa asiamiehenä toimi polkupyörien maahantuojana kunnostautunut Otto Brandt.

Oopperalaulajista torviorkestereihin

Suomen ensimmäiset levytyssessiot järjestettiin 21.–28. marraskuuta 1904. Aivan täsmällistä tietoa ei ole siitä, keiden ääntä tallennettiin minäkin päivänä.

Tiedetään kuitenkin, että ensimmäisinä päivinä 21.–25. marraskuuta pääsivät ääneen oopperalaulajat Abraham Ojanperä ja Alarik Uggla, liedlaulaja Ida Ekman, laulaja Robert Vogt, laulaja-näyttelijä-kanteleensoittaja Pasi Jääskeläinen, näyttelijä Katri Rautio sekä Helsingin torvisoittokunta.

Ekman ja Rautio olivat mukana myös myöhemmissä äänityksissä 25.–28. marraskuuta. Jälkiryhmään kuuluivat lisäksi oopperalaulajat Alexandra Ahnger ja Adée Leander-Flodin, näyttelijä Adolf Lindfors, lauluyhtye Muntra Musikanter sekä soittokunta, jonka nimi koko komeudessaan kuului Henkivartiokaartin 3. suomalainen tarkk'-ampujapataljoona.

Liedejä, lausuntaa ja kuplettia

Tallennettu ohjelmisto koostui voittopuolisesti vakavista suomen-, ruotsin- tai saksankielisistä yksinlauluista tai aarioista, kansanlauluista ja puhallinorkesterien esittämästä marssimusiikista. Lauluesitysten joukossa oli runsaasti Oskar Merikannon ja Sibeliuksen sävellyksiä.

Parhaiten edustettuna oli torvimusiikki, sillä kaksi paikalla ollutta soittokuntaa sai levyttää yhteensä alun neljättäkymmentä kappaletta. Niistä historiallisesti mielenkiintoisimpia on Etelä-Afrikkaan viittaava Buurien marssi.

Merkittävänä poikkeuksena yleisestä linjasta oli laulaja, näyttelijä ja kanteleensoittaja Pasi Jääskeläinen, jonka esittämiä kansanomaisia kupletteja ja ralleja voi pitää Suomen ensimmäisinä populaarimusiikin tallenteina. Hänen lauluihinsa kuului puoliksi puhuttu hupinumero Humalaisen kotiintulo, joka siis aloittaa äänitehistoriamme pitkän alkoholiaiheisten viihdeteosten sarjan.

Uraauurtavia olivat myös tilaisuudessa tehdyt "kirjalliset äänilevyt". Kansallisteatterin näyttelijä Katri Rautio lausui levylle joukon runoja ja esitti teatteritähti Adolf Lindforsin kanssa otteen Molièren komediasta Luulosairas. Äänilevyhistorioitsija Pekka Gronow on blogissaan kutsunut viimemainittua "Suomen ensimmäiseksi kuunnelmaksi".

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto