Hyppää pääsisältöön

Masennuksen hinta

Puu sadeikkunan takana
Puu sadeikkunan takana Kuva: Freeimages sadeikkuna

Suomessa joka viides sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusiutuu. Osalta masennus vie työkyvyn. Arviolta n. 37 000 suomalaista on eläkkeellä masennuksen vuoksi. Masennus tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kokonaiskuluina puhutaan jopa kahdesta miljardista eurosta.

Arviolta 46 prosentilla kaikista työkyvyttömyyseläkkeen saajista perusteena olivat mielenterveys- ja päihdehäiriöt. Viime vuonna tämä tarkoitti lähes 70 000:ta ihmistä. Näistä yli puolet on eläkkeellä masennuksen takia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000 – tutkimuksen mukaan 6,5 prosenttia kaikista suomalaisista aikuisista on sairastanut masennusjakson viimeisen vuoden aikana. Masennukseen sairastuu 20 prosenttia väestöstä jossain vaiheessa elämästään.

Yleisimpiä masennusjaksot ovat nuorilla ja ne vähenevät iän myötä. Nuorista aikuisista jopa 18 prosenttia on sairastanut masennuksen. Masennusjaksot olivat yleisempiä naisilla (24%) kuin miehillä (11%).

Arviolta 7-8 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle joka päivä mielenterveysongelmien vuoksi.

Kustannukset

Masennuksen vuoksi menetetään sairaslomina kaksi ja puoli miljoonaa työpäivää vuodessa. Sairaspoissaolopäivistä kertyy kokonaiskustannuksia valtiolle, kunnille ja yrityksille noin 877 miljoonaa euroa vuodessa. Kela maksoi vuonna 2013 työkyvyttömyyseläkkeitä 757,6 miljoonaa euroa.

Työkyvyttömyyseläkkeistä osansa maksavat myös työnantajat. Kustannukset riippuvat ensisijaisesti työntekijän iästä. Esimerkiksi työelämään 25-vuotiaana tulleesta, 2500e kuukaudessa tienaavasta ja 30-vuotiaana eläkkeelle joutuneesta työntekijästä, työnantaja maksaa kustannuksia noin 300 000 euroa. Tämä vastaa kymmenen vuoden palkkasummaa. Yksikin tällainen tapaus nostaa työnantajan vakuutusmaksuja reippaasti.

Myös masennuksen inhimillinen hinta on suuri. Perheenjäsenen sairastuminen voi ajaa keskituloisenkin perheen taloudelliseen ahdinkoon. Köyhemmissä perheissä sairaus tarkoittaa usein käytännössä vararikkoa.

Masennuksen ehkäisemiseen myönnetyt varat ovat vain murto-osa sen aiheuttamista kuluista. Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt alkanut osoittaa enemmän määrärahoja masennuksen ennaltaehkäisyyn.

Tämän hetkinen Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli linjaa ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä valtakunnallisella tasolla. Suunnitelmalla pyritään muun muassa vahvistamaan asiakkaan asemaa ja edistämään mielenterveyttä.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanosta vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Lähteet: Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2015
Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen THL 2009
Terveys 2011 -tutkimus