Hyppää pääsisältöön

Masennuksen hinta

Puu sadeikkunan takana
Puu sadeikkunan takana Kuva: Freeimages sadeikkuna

Suomessa joka viides sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusiutuu. Osalta masennus vie työkyvyn. Arviolta n. 37 000 suomalaista on eläkkeellä masennuksen vuoksi. Masennus tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kokonaiskuluina puhutaan jopa kahdesta miljardista eurosta.

Arviolta 46 prosentilla kaikista työkyvyttömyyseläkkeen saajista perusteena olivat mielenterveys- ja päihdehäiriöt. Viime vuonna tämä tarkoitti lähes 70 000:ta ihmistä. Näistä yli puolet on eläkkeellä masennuksen takia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000 – tutkimuksen mukaan 6,5 prosenttia kaikista suomalaisista aikuisista on sairastanut masennusjakson viimeisen vuoden aikana. Masennukseen sairastuu 20 prosenttia väestöstä jossain vaiheessa elämästään.

Yleisimpiä masennusjaksot ovat nuorilla ja ne vähenevät iän myötä. Nuorista aikuisista jopa 18 prosenttia on sairastanut masennuksen. Masennusjaksot olivat yleisempiä naisilla (24%) kuin miehillä (11%).

Arviolta 7-8 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle joka päivä mielenterveysongelmien vuoksi.

Kustannukset

Masennuksen vuoksi menetetään sairaslomina kaksi ja puoli miljoonaa työpäivää vuodessa. Sairaspoissaolopäivistä kertyy kokonaiskustannuksia valtiolle, kunnille ja yrityksille noin 877 miljoonaa euroa vuodessa. Kela maksoi vuonna 2013 työkyvyttömyyseläkkeitä 757,6 miljoonaa euroa.

Työkyvyttömyyseläkkeistä osansa maksavat myös työnantajat. Kustannukset riippuvat ensisijaisesti työntekijän iästä. Esimerkiksi työelämään 25-vuotiaana tulleesta, 2500e kuukaudessa tienaavasta ja 30-vuotiaana eläkkeelle joutuneesta työntekijästä, työnantaja maksaa kustannuksia noin 300 000 euroa. Tämä vastaa kymmenen vuoden palkkasummaa. Yksikin tällainen tapaus nostaa työnantajan vakuutusmaksuja reippaasti.

Myös masennuksen inhimillinen hinta on suuri. Perheenjäsenen sairastuminen voi ajaa keskituloisenkin perheen taloudelliseen ahdinkoon. Köyhemmissä perheissä sairaus tarkoittaa usein käytännössä vararikkoa.

Masennuksen ehkäisemiseen myönnetyt varat ovat vain murto-osa sen aiheuttamista kuluista. Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt alkanut osoittaa enemmän määrärahoja masennuksen ennaltaehkäisyyn.

Tämän hetkinen Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli linjaa ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä valtakunnallisella tasolla. Suunnitelmalla pyritään muun muassa vahvistamaan asiakkaan asemaa ja edistämään mielenterveyttä.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanosta vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Lähteet: Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2015
Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen THL 2009
Terveys 2011 -tutkimus

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Roope Latvala - selkäänpuukotettu mies

    Miksi Roope Latvala lähti Children of Bodomista?

    Stonessa uransa aloittanut Roope Latvala on Suomen ehkä paras metallikitaristi. Tällä hetkellä hänen palveluksensa eivät kuitenkaan kelpaa kenellekään ja jopa vanhat ystävät ovat kääntäneet hänelle selkänsä. Alamäki alkoi keväällä 2015, jolloin Latvalan kerrottiin lähteneen Children of Bodomista. Se on Latvalan mukaan paskapuhetta. Nyt hän kertoo, mitä oikeasti tapahtui.

  • Suomen ainoa Miss Maailma Marita Lindahl on kuollut – lue puolison koskettava kirje

    Vuoden 1957 Miss Maailma, Marita Lindahl, on kuollut.

    Vuoden 1957 Miss Maailma, Marita Lindahl, on kuollut. Lindahl kuoli 21.3.2017. Hänen kuolemastaan ei ole tätä ennen kerrottu julkisuudessa lähiomaisten toiveesta, myöskään kuolinilmoitusta ei julkaistu. Muutama viikko sitten kävi ilmi, että Lindahlin puoliso Martti Kirsitie oli kirjoittanut kirjeen kuolleelle puolisolleen. KulttuuriCocktail sai kirjeen luettavakseen ja luvan julkaista sen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

Uusimmat sisällöt - Terveys

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.

  • Kesän liikuntatauko ei ole katastrofi – Kunto säilyy vähemmälläkin

    Miten hyvän kunnon voi säilyttää kesälomalla?

    Kesän ei tarvitse olla älytöntä tykitystä lenkkipoluilla tai jatkuvaa punttijumppaa salilla. Metsäretket, soutelu järvellä ja mökkijumppa sopivat oikein hyvin lomailijan kesäliikunnaksi, eikä turhaa stressiä liikuntatauosta kannata ottaa. Kunto ei romahda hetkessä ja vähäiselläkin liikunnalla kunto pysyy tasollaan yllättävän vähällä.

  • Suojaako kerran sairastettu borrelioosi uusilta tartunnoilta? Testaa tietosi punkeista.

    Testaa tietosi punkeista.

    Kesä tekee tuloaan. Pihamaan pitkässä nurmessa odottaa kulkijaa mikroskooppisen pieni vihulainen, punkki. Punkkien välittämät taudit aiheuttavat vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Testaa tietosi punkkien torjunnasta ja nauti kesästä turvallisin mielin. Muistathan jokailtaisen punkkisyynin sekä ihmisille että lemmikeille, jos liikut luonnossa!

  • Mitä rusketus on? Miksi iho palaa? Testaa tietosi ruskettumisesta.

    Testaa tietosi ihon palamisesta ja ruskettumisesta.

    Ruskettunut iho on nykykäsityksen mukaan kauniin ja terveen näköinen, mutta pinnan alla piilee vaara. Ihon ruskettuminen altistaa okasolusyövälle ja sen esiasteille, aurinkokeratoosille sekä tyvisolusyövälle. Ihotautilääkärit varoittavat erityisesti ihon palamisesta.

  • Lihavuustutkija Hannele Harjunen: Hyvinvoinnilla ja terveydellä tehdään bisnestä, ihmisten epävarmuudella rahastetaan

    Ulkonäöllä on valtavan suuri vaikutus ihmisten elämään.

    Ulkonäöllä on valtavan suuri vaikutus ihmisten elämään. Puhutaan paljon terveydestä ja hyvän fyysisen kunnon merkityksestä, mutta totuus on usein muuta. Terveyden tavoittelun sijaan monen juoksulenkin, salitreenin ja laihdutuskuurin takana on ulkonäköpaineet. Individualistisessa kulttuurissa itse itsensä käyntikorttina oleminen on yleistynyt ajatus. "Meillä on kauhean tiukka käsitys siitä, millainen ihminen on terve, urheilullinen, hyväkuntoinen tai viehättävä, ja tätä väärää kuvaa pitää saada aktiivisesti murrettua", sanoo lihavuustutkija Hannele Harjunen.

  • Borrelioosin diagnoosi viivästyi - kivut ovat osa Katjan päivittäistä arkea

    Punkin aiheuttamaa borrelioosia on hankala diagnosoida.

    Katja Nevalaisen perheessä sekä äiti että tytär ovat vuorollaan sairastuneet borrelioosiin. Katjan sairautta ei voida enää parantaa, mutta tyttären borrelioosi hoidettiin ajoissa antibiooteilla. Perheessä punkkisyynejä tehdään päivittäin sekä lapsille että lemmikeille. Siperiankissa Pomosta Katja nyppi eräänä kesäisenä aamuyönä irti lähes sata punkkia.

  • Tiedätkö millaista ravintoa kehosi tarvitsee? Tietoisessa syömisessä ruokia ei jaotella kiellettyihin ja sallittuihin

    Opettele kuuntelemaan oman kehosi tarpeita ja merkkejä.

    Nälkä kurnii vatsassa, mutta ravinto-ohjelman mukaan ruoka-aika on vasta kahden tunnin päästä. Ei auta kuin kärvistellä nälissään. Näin moni ajattelee. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppisen mielestä ulkoapäin annettujen ohjeiden sijaan kannattaisi opetella kuuntelemaan oman kehon tarpeita ja merkkejä. Omat tarpeet huomioiden ja ruokailuun keskittyen voi löytää rennon syömisen sekä vapauden nauttia ruoasta ja syömisestä.

  • Alzheimerin tauti mullisti Annen elämän kahdessa kuukaudessa

    Muistihäiriö muutti elämäni täysin.

    59-vuotias Anne Vihakara oli kiireinen nainen. Ajomatkaa työpaikalle Turun yliopistoon kertyi kauppatieteiden lehtorille päivittäin 250 kilometriä. Kotona päivä jatkui Kiina-aiheisella tutkimuksella ja toisella puolella työpöytää odotti satojen opiskelijoiden tenttivastauspino. Perhe, puutarha, harrastukset. Ja sitten täysin yllättäen elämä pysähtyi.

  • Anne Kukkohovi kannustaa unohtamaan ulkoiset paineet: "Elämä on liian lyhyt itsensä vähättelyyn"

    Anne Kukkohovi kannustaa etsimään sisäistä hehkua.

    Anne Kukkohovi on nähnyt Vuosia nuoremmaksi -ohjelman juontajana suuria tunteita ja muuttuneita ihmisiä. Kun muuttuja, joka ei aluksi pysty katsomaan itseään peilistä, pyörähtelee jo parin viikon päästä peilin edessä iloisesti naurahdellen, on juontajankin pidäteltävä kyyneliään. Pääasia ole upea mekko tai uusi kampaus, vaan sisäisen hehkun löytyminen ja itsevarmuuden herääminen.