Hyppää pääsisältöön

Muotoilija Harri Koskinen kaihtaa turhuutta

Harri Koskinen on yksi tunnetuimpia suomalaismuotoilijoita. Block-valaisimesta alkanut menestys on vienyt kansainväliselle uralle ja Koskisen visioista ovat saaneet muotonsa niin huonekalut ja taidelasit kuin kaiuttimet ja kellotkin.

Karstulalaiselta maatilalta kotoisin oleva Harri Koskinen (1970) aloitti 1990-luvulla opinnot Lahden muotoiluinstituutissa ja jatkoi Helsinkiin Taideteolliseen korkeakouluun. Luokkansa lasikurssilta Koskinen valittiin stipendiaatiksi Nuutajärven lasitehtaalle ja sieltä muotoilija Oiva Toikka palkkasi hänet Iittalalle.

Vuonna 1996 Koskinen kehitteli omien sanojensa mukaan "puolivahingossa” valaisimen, joka muodostui läpinäkyvän kuution sisään laitetusta hehkulampusta. Jääkuutiota muistuttavasta valaisimesta tuli menestys ja se toi Koskisen suuren yleisön tietoisuuteen. Lamppu valittiin myös New Yorkin Modernin taiteen museon MoMAn kokoelmiin.

Koskinen valittiin vuoden nuoreksi muotoilijaksi vuonna 2000. Samana vuonna hän perusti oman tuote- ja konseptisuunnitteluun sekä näyttelyarkkitehtuuriin keskittyvän suunnittelutoimiston Teollisuuden ystävät Oy:n. Muotoilijan tuotteille on riittänyt laajaa kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän on suunnitellut mm. huonekaluja suomalaiselle Woodnotesille, ruotsalaiselle Källemolle ja italialaiselle Montilalle, keittiövälineitä Hackmanille sekä hajuvesipulloja ja Vakio-kellomalliston Issey Miyakelle.

Uran varrelle mahtuu useita arvostettuja palkintoja kuten Compasso d'Oro palkinto Muu-tuolista vuodelta 2004 sekä maailman suurin muotoilupalkinto eli Torsten ja Wanja Söderbergin palkinto vuodelta 2009.

Koskisen tyylille on ominaista funktionaalisuus ja pelkistetty estetiikka. Se kiteytyy myös hänen Genelecille suunnittelemissa kaiuttimissa. Ohjelmaotteessa vuodelta 2009 nähdään Koskinen ja hänen kollegansa Janne Räty työhuoneella kaiuttimia kehittelemässä ja työnsä perusteista Koskinen kertoo Arjen design –radio-ohjelmassa.

Koskisen tie on vienyt myös takaisin Iittalan pariin. Vuonna 2012 hän aloitti Iittalan muotoilujohtajana. Arto Nybergin haastattelussa Koskinen kertoo uransa vaiheista, menestyksen salaisuus pelkistyy muutamiin sanoihin: "Pitää tietää mitä tekee, pitää olla päämääriä."

Muotoilun lisäksi yksi Koskisen intohimoista on ruoka. Siinäkin tärkeää on laatu, luonnollisuus ja rakkaudella tekeminen. Ohjelmaotteessa vuodelta 2009 Koskinen nähdään illallisella muotoiluasiantuntijoiden Susanna Kivisillan ja Ville Kokkosen sekä toimittaja Tina Cavénin kera. Ruokana on itse pyydettyjä rapuja ja keskustelu polveilee skandinaavisessa muotoilussa ja designin merkityksessä.

”Muotoilun tarkoitus on jalostaa teollisuuden tuottamat tuotteet järkevään muotoon”, kiteyttää Koskinen. Sana design on hänestä kärsinyt inflaation, sillä sitä käytetään nykyään monen "turhuuden” nimityksenä. Hyvin muotoiltu tuote on laadukas ja pitkäikäinen.

Omaa tuotantoaan Koskinen määrittelee mieluiten tiettyjen periaatteiden kuin tyylien kautta. ”On ennemminkin joitain lainalaisuuksia, joista yksi tärkeä on turhan välttäminen”.

Teksti: Heidi Sommar

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto