Hyppää pääsisältöön

Muotoilija Harri Koskinen kaihtaa turhuutta

Harri Koskinen on yksi tunnetuimpia suomalaismuotoilijoita. Block-valaisimesta alkanut menestys on vienyt kansainväliselle uralle ja Koskisen visioista ovat saaneet muotonsa niin huonekalut ja taidelasit kuin kaiuttimet ja kellotkin.

Karstulalaiselta maatilalta kotoisin oleva Harri Koskinen (1970) aloitti 1990-luvulla opinnot Lahden muotoiluinstituutissa ja jatkoi Helsinkiin Taideteolliseen korkeakouluun. Luokkansa lasikurssilta Koskinen valittiin stipendiaatiksi Nuutajärven lasitehtaalle ja sieltä muotoilija Oiva Toikka palkkasi hänet Iittalalle.

Vuonna 1996 Koskinen kehitteli omien sanojensa mukaan "puolivahingossa” valaisimen, joka muodostui läpinäkyvän kuution sisään laitetusta hehkulampusta. Jääkuutiota muistuttavasta valaisimesta tuli menestys ja se toi Koskisen suuren yleisön tietoisuuteen. Lamppu valittiin myös New Yorkin Modernin taiteen museon MoMAn kokoelmiin.

Koskinen valittiin vuoden nuoreksi muotoilijaksi vuonna 2000. Samana vuonna hän perusti oman tuote- ja konseptisuunnitteluun sekä näyttelyarkkitehtuuriin keskittyvän suunnittelutoimiston Teollisuuden ystävät Oy:n. Muotoilijan tuotteille on riittänyt laajaa kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän on suunnitellut mm. huonekaluja suomalaiselle Woodnotesille, ruotsalaiselle Källemolle ja italialaiselle Montilalle, keittiövälineitä Hackmanille sekä hajuvesipulloja ja Vakio-kellomalliston Issey Miyakelle.

Uran varrelle mahtuu useita arvostettuja palkintoja kuten Compasso d'Oro palkinto Muu-tuolista vuodelta 2004 sekä maailman suurin muotoilupalkinto eli Torsten ja Wanja Söderbergin palkinto vuodelta 2009.

Koskisen tyylille on ominaista funktionaalisuus ja pelkistetty estetiikka. Se kiteytyy myös hänen Genelecille suunnittelemissa kaiuttimissa. Ohjelmaotteessa vuodelta 2009 nähdään Koskinen ja hänen kollegansa Janne Räty työhuoneella kaiuttimia kehittelemässä ja työnsä perusteista Koskinen kertoo Arjen design –radio-ohjelmassa.

Koskisen tie on vienyt myös takaisin Iittalan pariin. Vuonna 2012 hän aloitti Iittalan muotoilujohtajana. Arto Nybergin haastattelussa Koskinen kertoo uransa vaiheista, menestyksen salaisuus pelkistyy muutamiin sanoihin: "Pitää tietää mitä tekee, pitää olla päämääriä."

Muotoilun lisäksi yksi Koskisen intohimoista on ruoka. Siinäkin tärkeää on laatu, luonnollisuus ja rakkaudella tekeminen. Ohjelmaotteessa vuodelta 2009 Koskinen nähdään illallisella muotoiluasiantuntijoiden Susanna Kivisillan ja Ville Kokkosen sekä toimittaja Tina Cavénin kera. Ruokana on itse pyydettyjä rapuja ja keskustelu polveilee skandinaavisessa muotoilussa ja designin merkityksessä.

”Muotoilun tarkoitus on jalostaa teollisuuden tuottamat tuotteet järkevään muotoon”, kiteyttää Koskinen. Sana design on hänestä kärsinyt inflaation, sillä sitä käytetään nykyään monen "turhuuden” nimityksenä. Hyvin muotoiltu tuote on laadukas ja pitkäikäinen.

Omaa tuotantoaan Koskinen määrittelee mieluiten tiettyjen periaatteiden kuin tyylien kautta. ”On ennemminkin joitain lainalaisuuksia, joista yksi tärkeä on turhan välttäminen”.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.