Hyppää pääsisältöön

Säveltäjä Minna Leinosen tilausteos Scatterings kuullaan RSOn esittämänä huhtikuussa

Säveltäjä Minna Leinonen.
Säveltäjä Minna Leinonen. Kuva: Sandra Saulo/YLE minna leinonen

Valtion taiteilija-apurahalla tällä hetkellä työskentelevä Minna Leinonen kertoo arjen äänien inspiroivan häntä.

Kaatuvan lelulaatikon ja ympäri lastenhuonetta leviävien lelujen lisäksi Scatterings-teoksen orkestraaliset tekstuurit ovat saaneet vaikutteita muun muassa liukuvasti laskeutuvista kurkiparvista. Leinonen on viime vuosina antanut oman elämänsä näkyä ja kuulua teoksissaan – kuten omasta äitiydestään sekä viiden lähipiirinsä äidin tarinoista kumpuavassa radiofoniassa Äiti-iäti vuodelta 2012.

Scatterings on Leinosen kolmas sävellys sinfoniaorkesterille. Vuonna 2006 Tampere filharmonialle valmistunut Kha oli hänen ensimmäisen orkesterisävellyksensä, ja niinpä sävellystyö oli vielä verraten varovaista. Vuoden 2012 Rarerare syntyi puolestaan Tapiola sinfonietalle ja lapsista koostuvalle yleisölle, joka myös osallistui esitykseen muusikko Mikko Perkoilan kehittämillä, lasten itse kierrätysmateriaalista rakentamilla soittimilla.

Radion sinfoniaorkesterin tilausteoksen parissa Leinonen kokee saaneensa vapaat kädet tutkia ja toteuttaa ideoitaan, kuten äänen kolmiulotteisuutta ja siihen liittyvää konserttitilan kokonaisvaltaista käyttämistä. Tässä haastattelussa marraskuulta 2014 Scatterings-teoksensa juuri valmiiksi saanut säveltäjä kertoo teoksen taustoista ja sen syntyprosessista.

Teos saa kantaesityksensä Hannu Linnun johtamana Radion sinfoniaorkesterin keskiviikkosarjan konsertissa huhtikuun 16. päivänä, ja se saa toisen esityksen torstaisarjassa heti seuraavana päivänä.

  • Mustan 1900-luvun musiikillinen testamentti

    Levyarvio

    Natsi-Saksan juutalaisvainot ja antisemitismi, joka vaikutti laajemminkin Euroopassa, myös Stalinin Neuvostoliitossa, tuhosi ihmiselämien lisäksi suuren osan vuosisadan merkittävintä taidetta. Se esti teosten syntymisen joko suoraan tai muutti taiteen tekijöiden kokemusta maailmasta niin merkittävästi että myös taide ja sen reseptio muuttuivat. Tästä voi hyvällä syyllä puhua Mieczyslaw Weinbergin kohdalla. Omaisten menehtyminen natsien käsissä, pako Puolasta Valko-Venäjän kautta Moskovaan ja suoraan Stalinin syliin jätti lähtemättömän jäljen Weinbergiin.

  • Teatraalisen lyyrikon orkesterimusiikki tenhoaa

    Levyarvio

    Hans Werner Henze oli säveltäjänä tyylillisesti moniääninen, hyvinkin moderni mutta lyyrisellä, teatraalisella ja jopa tunteellisella pohjavireellä, hän otti yhteiskunnallisesti kantaa ja viihtyi sellaisissa modernistien hylkimissä teoslajeissa kuin sinfoniassa ja oopperassa. Värikkäissä ja usein ohjelmallisissa teoksissaan Henze on kaiketi itse asiassa postmodernimpi kuin monet niin sanotut postmodernistit.

  • Wolfin liedit ovat myöhäisromantiikan parasta antia

    Levyarvio

    Myönnän auliisti, että on tiettyjä musiikinlajeja – ja ehkäpä jopa säveltäjiä – joita tuon häpeilemättä esiin aina kun voin. Romantiikan ajan laulumusiikki muun muassa kuuluu lemppareihini, myös musiikinhistoriallisen merkityksensä vuoksi: 1800-luvun musiikillista kieltä on melko mahdotonta irrottaa lauletuista sanoistaan silloinkaan kun se väittää olevansa Hanslickin sanoin “soiden liikkuvia muotoja” eli niin sanotusti absoluuttista musiikkia.