Hyppää pääsisältöön

Aamusydämellä: Vankila teki hyvää

Manu Hagert, Kimmo Saares, Markus Keväänranta
Toimittaja Kimmo Saareksen (kesk.) vieraina ovat Manu Hagert (vas.) ja Markus Keväänranta. Manu Hagert, Kimmo Saares, Markus Keväänranta aamusydämellä

TV1 sunnuntaina 21.6.2015 klo 9.05 - 9.45

Markus Keväänranta ja Manu Hagert elivät elämää, jossa heistä tuli niin kutsuttuja poliisin tuttuja. Nuorena aloitettu päihteiden käyttö oli omalta osaltaan vaikuttamassa omaisuus- ja väkivaltarikoksiin. Kummatkin katsovat uskonnollisen heräämisen olevan tärkein yksittäinen tekijä rikoskierteen katkaisemiseen, mutta vankila antoi aikaa ja taitoja uuden elämän opetteluun.

Kun Markus eli lapsuuttaan Ruotsissa hän sai jatkuvasti kuulla olevansa ”finne”. Muutettuaan Suomeen, Pohjanmaalle, hän oli ”mustalainen”. Aina vääränlainen tai väärässä paikassa. Ammattikoulun jälkeen alkoholi vei nuorta miestä ja lujaa, itsetuntoa ja kunnioitusta löytyi tappelujen kautta.

Manu oli vilkas lapsi joka mielellään testasi rajoja. Koulu maistui ala-asteella, mutta ylä-asteen aikana tuli muitakin kuumaverisiä vastaan. Kirjat vaihtuivat nyrkkeihin, nyrkit puukkoon, puukko pistooliin - ja pian oli poliisilla asiaa.

Kerran Markus katseli poliisivankilan ulkoiluhäkistä ulkona käveleviä itsensä ikäisiä ihmisiä matkalla töihin tai opiskelemaan, juoksipa ohi vapaana oleva koirakin. Silloin Markuksella vahvistui ajatus siitä, että hän haluaa elää tavallista elämää, eikä enää koskaan palata kaltereiden taakse.

Manu käytti viimeisen vankilakautensa opiskelun opetteluun: atk-taitoja tärkeämpi oli vihanhallinnan kurssi, jossa pystyi pohtimaan miten voi tunnistaa ja käsitellä omia tunteitaan entistä paremmin.

Vaikka kumpikin mies oli tehnyt päätöksensä, he joutuivat huomaamaan, että uuden opettelu ei ollut helppoa, eikä epäonnistumisilta ja pettymyksiltä voinut välttyä. Kesti vuosia saada elämä kokonaan järjestykseen.

- Ihminen on vankilassa usein niin rikki. Pitää antaa aikaa rauhassa kasvaa, muistuttaa Markus.

Ensiesitys TV1 sunnuntaina 23.11.2014

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Tieto isän kuolemasta tuli kouluradion kuulutuksena – Eero Hämeenniemestä kasvoi säveltäjä ja kielitaituri

    Hämeenniemen tie on kulkenut Valkeakoskelta maailmalle.

    Tieto isän kuolemasta tuli kouluradion kuulutuksena Eero Hämeenniemestä kasvoi säveltäjä ja kielitaituri Lapsena Eero Hämeenniemi hiippaili kavereineen koulun ikkunoista ja muita salareittejä pitkin Tietolan koulurakennuksiin seikkailemaan. Myöhemmin hän opetti siellä musiikin teoriaa soittajakavereille. Aikuisella iällä hän on ulottanut seikkailunsa mm.

  • Näyttelijä Leena Uotila taitaa tragikomedian keinot

    Näyttelijä Leena Uotila taitaa komedian rytmitajun.

    ”Näyttelijällä pitää olla muutakin näyteltävää kuin repliikit”, sanoo Leena Uotila, joka tiesi jo 5-vuotiaana haluavansa isänsä tavoin näyttelijäksi. Konkarinäyttelijää on kysytty vuosien varrella varsin erilaisiin rooleihin radioteatterissa, televisiossa, elokuvissa ja teatterissa.

  • Salonen! Mestariluokka - toivesarjan paluu

    Salonen! Mestariluokka - 6-osainen TV-sarja nyt Areenassa.

    Ylen Teema-kanavalla v. 2002 ensiesityksensä saanut Salonen! Mestariluokka -sarja palaa Yle kanaville 11.5.2020. Toivottu sarja on nähtävänä kokonaisuudessaan myös Yle Areenassa.

  • Oopperan supertähti Anneli Rauhala-Wentz laulaa vailla diivan elkeitä

    Oopperalaulaja Anneli Rauhala on näyttämöiden supertähti.

    Viipurissa syntynyt Anneli Rauhala-Wentz on laulanut liediä ja oopperaa menestyksekkäästi Suomessa, Saksassa ja Sveitsissä. Savonlinnan oopperajuhlilla hän näytteli Salomen pääroolin. Musiikin kuunteleminen, pianon soittaminen ja laulaminen tuovat 91-vuotiaalle Rauhala-Wentzille joka päivä iloa. Eloisa musiikkilahjakkuus oli vain 10-vuotias koululainen, kun talvisota syttyi. Vaikka sota muutti aivan kaiken, antoi musiikki laulunsiivet elämään.

  • Miten saat menestystä ja vaikutusvaltaa katsomalla televisiosarjoja

    Telkkari luotiin myötäilemään elämää.

    Televisiosarjasivistys on yleissivistyksen viimeisin täydennysosa. Nyt jos koskaan on aika kehittää syvä, pakottava halu oppia hallitsemaan televisiosarjojen periaatteita. Näin poikkeusoloissa ravinto ja läheiset ovat jatkuvasti ympärillä, joten jos et lepsuile ja harhaudu oikealta tieltä, niin jouluun mennessä olet täysivaltainen connoisseur.

  • Pidätkö koronapäiväkirjaa? Kirjoittaminen on katastrofinhallintaa ja kurkotus tulevaisuuteen

    Kriisi saa ihmisen kirjoittamaan päiväkirjaa.

    Koronakriisi on saanut monet aloittamaan päiväkirjan pitämisen. Sosiaalisessa mediassa liikkuu päivityksiä aihetunnisteella #koronapäiväkirja. Sairastuneet ovat julkaisseet päiväkirjoja oireistaan ja lapsiperheet arjestaan poikkeustilassa. Myös perinteinen, käsinkirjoitettu päiväkirja on tehnyt paluun. Minä-muotoinen kirjoittaminen liittyy aina kriisiaikoihin, sanoo kirjallisuustieteen dosentti ja kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen.

  • Toivo runoa niille, joiden seuraa kaipaat

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan runotoiveita.

    Saako korona-eristys kaipaamaan työtovereiden naurua tai hassuttelua harrastuskavereiden kanssa. Ikävöitkö isovanhempien seuraa? Onko rakkaasi maitten ja merten takana? Toivo runoa hänelle jonka seuraa kaipaat! Toukokuun toisen päivän runolähetyksessä saa lähettää terveisiä! Kuulijoiden toiverunoja tulkitsevat Mirjami Heikkinen ja Eero Ojala.

  • Terapeutti Tommy Hellsten on aitiopaikalla ihmisyyteen

    Tommy Hellsten antaa lukijoilleen rakennuspalikoita elämään.

    Kirjailija, terapeutti, teologi ja kouluttaja Tommy Hellsten antaa lukijoilleen ja kuulijoilleen jatkuvasti rakennuspalikoita elämään. Hän käyttää itseään ja omia kokemuksiaan esimerkkeinä opastaessaan muita.

  • Täydelliseen kirjallisuusfestivaaliin tarvitaan rakkautta, seksiä ja ihmissuhteita

    Kirjallisia kohtaamisia Valituissa sanoissa

    Helsinki Litin näkemyksellistä keskustelua elämästä, kuolemasta, yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta nähdään kevään Valituissa sanoissa. Valitut sanat tuo koteihin viime kevään Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalin keskustelut elämästä, kuolemasta, yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta. Lavalla on maailmankansalaisia, jotka ovat eläneet ja kasvaneet monessa eri maassa ja kulttuurissa.

  • Karismaattinen uutisikoni Heikki Kahila hurmaa James Bondina

    Uutisikoni Heikki Kahilan ura alkoi viihteestä.

    Muistatko Heikki Kahilan, kun hän esittää hyväsydämistä agenttia englanninkielisessä parodiassa Salaisen agentin äiti? Vai onko muistiisi tallentunut se hetki, kun uutisankkuri Kahila kertoo ensin presidentin määräämästä villahousupakosta ja nousee sitten pöydälle tanssimaan villapöksyissään?