Tiia Nurmilaakso
Yle
Suomen elektronisen urheilun liitto (SEUL) ja Opiskelijoiden liikuntaliiton mielestä e-urheilu pitäisi tunnustaa oikeana urheiluna. Jos te saisitte päättää, näin tehtäisiinkin. 85 prosenttia Prisma Studion kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että e-urheilu on urheilua.
Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 1695, joista 1437 oli kyllä-ääniä.
Urheilun kriteerit täyttyvät
Useampikin kyselyyn jätetty kommentti käsitteli urheilun määritelmää ja muistutti, että e-urheilu täyttää monet sen kriteereistä. E-urheilusta löytyy kilpailullinen elementti, selkeät säännöt sekä mitattavissa ja vertailtavissa olevat tulokset. Vain urheilijoiden fyysinen suorituskyky jäi pohdituttamaan äänestäjiä.
Pärjääminen vaatii kovaa harjoittelua – mitään ei saa ilmaiseksi.
- E-urheilussa pätee myös ns. pyramidimalli: meillä on hirveä määrä pelaajia, mutta huipulle pääsee vain tosi harva. Siinä on ihan samanlainen lainalaisuus kuin esim. jalkapallossa eli huipulle päästään vain kovalla harjoittelulla ja tietyillä lahjakkuuksilla. E-urheilussa on todella vahva kilpailullinen maailma. On erilaisia turnauksia ja liigoja, joissa mitataan pelaajien paremmuutta, Teemu ”wabbit” Hiilinen SEUL:sta listaa.
- E-urheilussa pitää olla nopeat reaktiokyvyt ja pitää pystyä suorittamaan monia asioita yhtä aikaa. Pelaajan pitää olla nopea oppimaan, omaksumaan asioita. Paineensietokyky pitää olla hyvä eli monesti kilpailupelit pelataan ison liveyleisön edessä ja sen ei pidä antaa häiritä. Totta kai pärjääminen vaatii kovaa harjoittelua – mitään ei saa ilmaiseksi, naurahtaa kilpapelaaja Joona ”natu” Leppänen.
- Pelaajat ja fanit tietävät, minkälaista sitoutumista ja lahjakkuutta menestyminen pelaamisen huipulla vaatii, nimimerkki duunimuumi toteaa.
- Kaikista ei tule hyviä jääkiekkoilijoita, kaikista ei tule hyviä jalkapallon pelaajia, niin kaikista ei myöskään tule hyviä e-urheilijoita, Joona ”natu” Leppänen lisää.
Voiko koneella istuen urheilla?
Suomalaisten kilpapelaajien tuolit kertovat omaa tarinaansa: ne ovat kuluneet puhki, sillä tätä urheilua harrastetaan istuen. Voiko koneella istuen urheilla? Kysymystä urheilun fyysisestä puolesta pohdittiin kommenteissa paljon.
- E-urheilu on istumista, ja istuminen on todellinen kunnon ja terveyden vihollinen. Oma mielipiteeni on, että varsinaiseen "urheiluun" pitäisi kuulua vähän enempi fyysistä suorittamista, kuin mitä tietokoneella pelaaminen edellyttää. Autourheilussakin istutaan, mutta se on sentään huomattavasti fyysisempää toimintaa, kuin tietokoneen näpyttely paikallaan istuen, tiivisti nimimerkki Verkkari Pena ei-ääniä antaneiden tuntoja.
- Muistetaan, että urheilu ei tarkoita liikuntaa, nimimerkki Loremaani huomautti ja jatkoi, ettei shakkikaan vaadi fyysistä kuntoa, vaikka tunnustettu urheilulaji onkin.
- Lajit, joissa käytetään pääasiallisesti päätä, vaikkakin vaatien kokonaisvaltaista hyvää kuntoa, vaatii oman luokituksen. Formula, shakki ja E-"urheilu" omaan lokeroon ja fyysinen urheilu omaan, nimimerkki JuhJuh ehdotti.
Joissain maissa urheilu on jaettu JuhJuhin ehdotuksen suuntaisesti kahteen ryhmään: fyysiseen urheiluun ja urheiluun, josta käytetään termiä mind sports. Tähän jälkimmäiseen kuuluvat kilpailulliset kortti- ja lautapelit kuten bridge, backgammon, shakki, mylly ja tammi. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa e-urheilu ja lautapelit ovat samassa lajiliitossa.
Satoja klikkauksia minuutissa ja sykkeet korkealla
E-urheilu ei tosiaan näytä ulospäin kovin urheilulliselta. Tanssipeleissä, joita Prisma Studion juontaja Ivan Puopolo pääsi lähetyksessä testaamaan, asiat on vähän paremmin: siinä lajissa tekeminen näyttää tekemiseltä.
- Kun katsotaan tulevaisuuteen, niin liikunnalliset e-urheilulajit tulevat perinteisten liikuntamuotojen rinnalle, sillä liikeohjaus on konsoleissa arkipäivää. Samoin kuin moottoriurheilussa myös e-urheilussa on lajeja, joissa perusfysiikka on riittävä. Samoin tulee olemaan lajeja, joissa fysiikan maksimointi on edellytys menestymiselle, nimimerkki Älä urheile kirjoittaa.
- E-urheilusta löytyy kyllä myös fyysinenkin puoli. Meidän kilpapelaajat pystyvät antamaan yli 300 komentoa näppäimistöllä ja hiirellä minuutissa ja kun pari vuotta sitten Assemblyillä pelaajille laitettiin sykemittarit rintaan, niin kovimmissa peleissä sykkeet nousivat yli 180:n. Eli kyllä siinä on elimistö rasitustilassa, Teemu ”wabbit” Hiilinen SEUL:sta painottaa.
- Se, tunnustetaanko e-urheilu urheiluna, on mun mielestäni enemmän näkemyskysymys, enkä koe, että elektroninen urheilu olisi yhtään vähäpätöisempää tai vähemmän tärkeätä, jos sitä ei ajateltaisi urheiluna, vaan taitolajina, kilpapelaaja Joona ”natu” Leppänen kuittaa.
Voitonjuhlat torilla
Kansainvälisen elektronisen urheilun liiton IeSF:n johtajan mielestä on ihan realistista, että tietokonepelejä pelataan vielä Olympialaisissa. Mutta ihan vielä ei olla siellä. Kaikkien mielestä tietokonepelejä kilpaa pelaavat nörtit ja giikit eivät ole urheilijoita.
- Elektroninen urheilu painii ison imagohaasteen kanssa. Kyse ei ole elektronisen urheilun ongelmasta, vaan koko pelaamisen kulttuurin. Pelaaminen on pitkään leimautunut sosiaalisesti kyvyttömien nörttien harrastukseksi ja vaikka pelaajat tietävätkin, mistä on kyse, niin entä suuri yleisö? kysyy pelikasvattaja Mikko ”manatic” Meriläinen EHYT ry:n Pelitaito-projektista.
On mielenkiintoista pohtia, millainen tulos kyselyyn olisi saatu, jos se olisi toteutettu perinteisenä katugallupina. Voi olla, että kysymys olisi kadulla herättänyt useammin myös vastakysymyksen: ”mikä ihmeen e-urheilu?”. Nyt kysely tehtiin netissä – siellä missä ilmiö tunnetaan ja missä pelaajatkin ovat.
Viime viikolla käydyissä Kansainvälisen elektronisen urheilun liiton IeSF:n maailmanmestaruuskisoissa Suomi sijoittui kokonaiskilpailun kolmanneksi. Kokonaiskilpailun voitti e-urheilun suurmaa Etelä-Korea ja toiseksi tuli Kiina. Voittoisaa maajoukkuettamme ei odota voitonjuhlat torilla. Vielä.
