Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Falafel parempaa pakastealtaasta kuin jauheseoksena

Falafel on arkiruokaa Beirutista Kairoon, ja nykyään trendikästä katuruokaa eri puolilla maailmaa. Kasvisruoaksi se on täyttävä ja siinä on paljon proteiinia. Kolme kovaa testasi neljä kaupan falafel-tuotetta.

Vain kuusi prosenttia suomalaisista kertoo olevansa kasvissyöjiä. Suomalaisten lihankulutus on itse asiassa jatkuvassa kasvussa, vaikka hyvin tiedetään, että lihantuotanto rasittaa ympäristöä ja eläimet kärsivät tehotuotannossa.

Moni saattaa yhä kokea, että lihalle ei ole tarjolla maukkaita ja täyttäviä vaihtoehtoja. Kik-herneistä tehty mausteinen falafel-pyörykkä on tällainen.

Kolmelle testaajalle falafelit ovat tuttuja, kahdelle jopa kotiruokaa.

Veera Henriksson, Tarek El Sayed ja Maggie Lindholm.
Veera Henriksson, Tarek El Sayed ja Maggie Lindholm Veera Henriksson, Tarek El Sayed ja Maggie Lindholm. Kuva: Yle testiryhmä

Englannin kääntämisen maisteriopiskelija Veera Henriksson on kasvissyöjä.

– Olen tehnyt falafeleita myös kotona, mutta elämäni parhaat falafelit olen kyllä syönyt Berliinissä, Henriksson sanoo.

Niin ikään kaupan falafel-tuotteet ovat Henrikssonille tuttuja.

Falafelilla on pitkä historia, se ulottuu aina faaraoiden aikaan asti.

Egyptiläissyntyinen Tarek El Sayed omistaa useita ravintoloita ja falafel-pyörykät ovat hänelle kuin monelle muulle suomalaiselle äidin lihapullat. El Sayed kertoo, että Egyptissä falafelit ostetaan yleensä falafel-kioskeista, joita löytyy joka kadulta.

– Falafel on aamupala, välipala ja köyhälle myös pääruoka, El Sayed kertoo.

Kolmas testaaja on niin ikään ravintoloitsija. Helsinkiläistä bistroa pitävä libanonilaissyntyinen Maggie Lindholm kertoo, että myös hänen kotimaassaan tuore falafel yleensä ostetaan kadulta ja tarjoillaan kotona hakatun tomaatin, naurispikkelsin, persilijan ja tahinin eli seesamtahnan kanssa.

– Ilman tahinia falafel ei ole mitään, Lindholm sanoo.

Pakastepyörykät lämmitetään, jauhetuotteet turvotetaan ja paistetaan

Kolme kovaa testasi neljää kaupan falafel-tuotetta. Kaksi tuotteista on valmistuotteita pakastealtaasta ja kaksi valmisjauheseoksia.

Pakasteita ovat Findus ja Hälsans Kök. Findusin pakasteen pakkaus kertoo että maku on libanonilainen. Hälsans Kökin pakasteessa noin puolet on kik-herne-rouhetta.

Pakasteet valmistetaan lämmittämällä joko pannussa tai uunissa. Testaajat kokeilivat myös paistaa ne upporasvassa. Upporasvassa paistamalla falafel-pyörykkään tulee rapea kuori, mutta testaajien mielestä uuni toimi yhtä hyvin, tuotteet kaipaavat vain lämmityksen.

Testin jauhetuotteet ovat Gluteeniton maailma ja Bauckhof. Molemmat tuotteet ovat luomua ja lisäksi gluteenittomia. Jauheseokseen lisätään vesi, taikinaa turvotetaan noin vartti ja tämän jälkeen muotoillut pallurat paistetaan.

Tuotteissa on runsaasti suolaa, jauhetuotteissa enemmän kuin pakasteissa. Maggie Lindholm kuitenkin huomauttaa, että falafelin kanssa tarjottavat lisukkeet ovat vähäsuolaisia.

Hälsans Kökissa hyvä rakenne, Findus tuomittiin kasvispyörykäksi

– Tässä on oikea rakenne, mutta pyörykkä on liian kostea, Lindholm sanoo.

Henrikssonin makuun kosteus oli juuri hyvä, hänestä myös mausteisuus oli kohdillaan. Testaajien mielestä tuotteessa olikin hyvä ja pitkä jälkimaku.

El Sayed toteaa, että Findusin pyörykkä on hyvä kasviseines, mutta ei falafel.

Falafeliin kuuluvat mausteet kuten korianteri ja kumina, hän sanoo.

– Ei tämä Findus minusta falafelilta maistu, tulee mieleen herne-maissi-paprika-seos. Enemmän siis kasvispyörykkä kuten myös Tarek sanoi, kommentoi Henriksson.

Lindholmin mielestä Findusin pakastetuote on suuri pettymys.

– I want my money back, hän veistelee. (Haluan rahani takaisin.)

Jauhetuotteet saivat kovaa kritiikkiä

Sillä välin kun valmisjauheista tehdyt taikinat turpoavat, El Sayed ja Lindholm pohtivat falafelien alkuperää. Falafel on osa yhteistä ruokakulttuuria laajalla riitojen repimällä alueella: falafelia on pöydässä Israelissa ja Palestiinassa, Libanonissa ja Egyptissä.

Libanonilaissyntyisen Lindholmin mukaan Egyptissä syödään koko ajan härkäpapuja, joka on myös yleinen falafelin pääraaka-aine, ja tämä todistaa, että falafel on syntynyt juuri Egyptissä. El Sayed yhtyy päätelmään mielellään.

– Falafelilla on pitkä historia, se ulottuu aina faaraoiden aikaan asti, El Sayed sanoo.

Testaajat antavat Bauckhofin ja Gluteenittoman maailman jauheseoksille kovan tuomion. Pullien rakenteesta tulee löysä ja niitä on siksi hankala paistaa. Jauheen turpoamista pitää odottaa.

El Sayedin mielestä falafelin voisi tehdä samalla vaivalla itse. Lindholm muistuttaa, että on kik-herneiden liottamisessa kyllä oma hommansa. Libanonissa ja Egyptissä tuotetta ei yleensä tehdä kotona.

Rakenne oli betoninen, maku puinen ja valmistustapa kömpelö.

Lindholm tökkii Bauckhofin pyörykkää, ja sanoo, että se on kuin pieni sämpylä. Hänen mielestään se ei maistu eikä näytä hyvältä.

– Joo, rakenteeltaan kovin näistä kaikista, Henriksson lisää.

Rakenne on siis väärä, jauhe on liian hienoa. El Sayed sanoo, että lisäämällä hiukan soodaa seokseen rakenteesta voisi tulla kuohkeampi.

Myös Gluteeniton maailma saa samanlaisia kommentteja.

– Rakenne oli betoninen ja maku puinen. Ja valmistustapa aika kömpelö, Henriksson summaa.

El Sayed sanoo, että kasvisruokana tuote menettelee, mutta hän ei maistaessa arvaisi, että kyseessä on falafel.

Pakastetuotteet arvioitiin siis jauhetuotteita selvästi paremmiksi. Näistä Hälsans Kök erottui edukseen. Jauhetuotteita testaajat pitivät liki turhina.

Maggie Lindholm ja Tarek El Sayed antoivat pyynnöstämme myös kotikokeille tarkoitetut falafel-ohjeet.

Plussat ja miinukset

1. Hälsans Kök (pakaste) 4,99 €

Hälsans Kök
Hälsans Kök Kuva: Yle testituote

+ Hyvä jälkimaku
+ Tarpeeksi mehevä
+ Muistuttaa eniten falafelia
+ Sopivan isoja pullia
+ Tarpeeksi mausteita
+ Kik-herneen maku
- Ei kovin kauniita
- Väri voisi olla vaaleampi

2. Findus (pakaste) 3,99 €

Findus
Findus Kuva: Yle testituote

+ Hyvä ulkonäkö
+ Menettelee kasvispyörykkänä
- Kuiva
- Mauton
- Kalpeita pullia
- Melko pienet pyörykät
- Ei tarpeeksi mausteinen
- Ei muistuta falafelia

3. Gluteeniton maailma (jauheseos) 2,65 €

Gluteeniton maailma
Gluteeniton maailma Kuva: Yle testituote

+ Sopii ruokarajoitteisille
- Ei muistuta falafelia
- Ei tarpeeksi mausteita
- Kuin tavallinen kasvispulla
- Maku mitäänsanomaton
- Rakenne ei onnistunut
- Pallojen pyörittäminen vaikeaa

4. Bauckhof (jauheseos) 3,15 €

Bauckhof
Bauckhof Kuva: Yle testituote

- Mauton
- Kuin kova sämpylä
- Ei mausteita
- Puinen maku
- Betonimainen rakenne

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.