Hyppää pääsisältöön

How to Make It in America?

Lotta Nieminen katsoo ylös
Lotta Nieminen katsoo ylös Kuva: Yle /Jukka Lintinen lotta nieminen

Graafinen suunnittelija ja kuvittaja Lotta Nieminen on toteuttanut unelmansa ja onnistunut lähes mahdottomassa tehtävässä; luonut menestyvän uran New Yorkissa. Mutta miten?

Lotta Nieminen opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa graafista suunnittelua ja meni kandivuotensa jälkeen vaihtoon jenkkeihin Rhode Island School of Designiin.

Valmistuttuaan ja Trendi-lehdessä työskenneltyään hän lähti keväällä 2010 New Yorkiin lomailemaan, tapaamaan vaihdon aikaisia ystäviään ja pokkaamaan palkinnon Print Magazinen nuorille gaafikoille suunnatusta kilpailusta.

”Mä olin miettinyt jo vaihdon jälkeen, että musta ois tosi kiinnostavaa tulla New Yorkiin töihin, vaikka epäilinkin miten se muka onnistuisi.”

Ajatus alkoi taas houkuttaa ja pari viikkoa ennen matkaa Nieminen päätti hakea New Yorkista töitä. Kutsu tuli muutamaan työhaastatteluun, Lotta lähti New Yorkiin ja sai harjoittelupaikan fanittamastaan suunnittelutoimistosta. Hän tuli takaisin Suomeen, irtisanoi itsensä, tyhjensi asuntonsa, piti läksiäiset ja lähti.

”Oli hyvä etten miettinyt sitä liikaa. Totta kai siinä olisi voinut mennä tosi moni asia pieleen, mutta ajattelin että aina voi tulla takaisin ja että mua harmittaisi ainoastaan, jos mä en tekisi tätä.”

Lotta Nieminen nauraa
Lotta Nieminen nauraa Kuva: Yle /Jukka Lintinen lotta nieminen

Alku ei ollut helppo. New Yorkissa piti osata markkinoida omaa osaamistaan oikealla tavalla.

”Käytännössä mä menin pariin ekaan haastatteluun sillain, että tökkäsin portfolioni pöydälle ja olin vähän sillain että ”here is this little shitty thing i did.” Dissasin sen tavallaan täysin ennen kuin haastattelija oli ehtinyt edes katsoa sitä tai sanoa mitään.”

New Yorkin työkulttuurissa suomalaisille tuttu vaatimattomuus tulkittiin masentuneisuudeksi ja Lotta tajusi, että omaa osaamistaan piti myydä paremmin töitä saadakseen.

”Kun mä aloin oikein kunnolla sparraamaan itseäni ja olemaan sillain että tässä on tällainen mieletön työ jonka mä tein, niin se vaikutti myös tosi paljon siihen miten mä suhtauduin itse omiin töihini. Musta tuntui, että mä innostuin itsekin uudella tavalla niistä.”

Asuminen ja työskentely New Yorkissa vaativat hyviä hermoja. Niemisenkin on tehnyt välillä mieli luovuttaa, kun viisumihakemukset jumittavat tai sopivaa asuntoa on mahdoton löytää. Eteenpäin pääsee ennen kaikkea suhteilla.

”Mä olen aina halunnut tutustua oman alani ihmisiin. Mä en halunnut tietoisesti networkata tai promota itseäni, vaan se lähti ihan aidosta kiinnostuksesta oman alan tekijöitä kohtaan.”

New York ottaa paljon, mutta myös antaa paljon. ”Kaupungit on vähän niin kuin ihmisetkin, että joskus kohdatessa vaan tietää, että tästä tulee mun tosi hyvä ystävä.”

Lotan lempipaikkoja Nykissä

McNally Jackson Store
Olen käynyt McNally Jackson -kirjakaupassa hipelöimassa lehtiä ja kirjoja säännöllisesti jo pitkään, mutta viime kesänä kulman taakse avattuun paperikauppaan eksyin vasta hiljattain. Unelmieni työhuone näyttäisi kutakuinkin tältä. Viereinen galleria, Picture Room, on myös osa samaa kompleksia, ja yhtä lailla vierailun arvoinen.
234 Mulberry Street, New York

Kukkakauppa Sprout Home
Sproutissa saisin helposti kulumaan tunnin jos toisenkin: täältä löytyvät Brooklynin kauneimmat leikkokukat. Keskellä huonetta on pöydällinen kauden kukkia erikokoisissa ja -mallisissa vaaseissa (joita voi myös ostaa halutessaan mukaan). Kukkia voi kerätä vaaseista mieleisekseen kimpuksi itse, tai pyytää asiantuntevaa henkilökuntaa hoitamaan homman puolestasi.
44 Grand St, Brooklyn

Ravintola Diner
Tämä ravintola sijaitsi pitkään vain kivenheiton päässä kodistamme, mutta muutettuamme uuteen kaupunginosaan, matkustan mielellään vähän pidempäänkin päästäkseni Dineriin. Listalta löytyvät yhdet Nykin parhaista burgereista, mutta muuten menu – jonka tarjoilija kirjoittaa paperiseen pöytäliinaan – vaihtuu päivittäin.
85 Broadway, Brooklyn

Kahvila Happy Bones (Lotta suunnitellut kahvilalle logon)
Tässä vuosi sitten avatussa kahvilassa tarjoillaan kahvia uusiseelantilaisella twistillä. Hauska sisustus on omistajien itsensä ideoima ja kahvi on hauska napata mukaan iloisissa kuosimukeissa. Happy Bones myy myös taidejulkaisuja, joita voi selailla kahvihetken lomassa.
394 Broome Street, New York

Vaateputiikki Creatures Of Comfort
Unelmien vaatekaappini olisi ympärivuorokautinen pääsy Creatures of Comfortiin. Nolitan kaupunginosassa sijaitsevasta putiikista löytyy sekä omaa vaatetuotantoa että monen muun hyvän suunnittelijan brändejä. Vaatteiden lomassa voi shoppailla koruja, kirjoja ja kauniita sisustusesineitä. Puu- ja kivipintoja leikkisästi yhdistelevä sisustus on itsessään inspiroiva.
205 Mulberry St., New York

Tekijänä: Lotta Nieminen. Ohjaus Kaisa Kumpula
Yle Teema maanantai 24.11. klo 20.00

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.