Hyppää pääsisältöön

Keräilysarjoilla haviteltiin lasten markkoja

”Minä kerään purkan kuvia. Mulla on tässä monia laatuja: on Tarzania, Viidakkokirjaa ja Batmania”, kertoo poika vuoden 1970 kuluttajavalistusohjelmassa. Lapset ja mainonta -ohjelma selittää, minkälaista mainontaa lapsille suunnataan.

Esimerkiksi muropaketin kylkiäisenä tuleva lelu on lapsen silmissä usein houkuttelevampi kuin itse päätuote.

”Mä kerään kaikenlaisia koottavia eläimiä kaikenlaisista hiutalepakkauksista", sanoo ohjelmaan haastateltu tyttö koulunpiha-gallupissa.

Lapset ja mainonta -ohjelma oli osa 1970-luvun koulu-tv:n kuluttajavalistusohjelmia. Tarkoituksena oli valistaa katsojia markkinoinnin taustoista.

Ohjelma vierailee mainostoimistossa, jossa pohditaan, kuinka uusi Buffalo-purukumi myisi parhaiten. Houkuttelisiko lasta jättikokoinen purkka vai ennemmin sen ohessa oleva keräilytuote?

Tupakkaa palaveripöydän ääressä tuprutteleva mainostoimistolainen miettii purkan kohderyhmää: ”Ei tää missään tapauksessa vanhempiin ihmisiin tähtää. Eli toisin sanoen me lähdetään ihan niistä lapsista, jotka sen ensimmäisen kymmenpennisensä kiikuttaa kipsalle.”

Jo toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Euroopassa kovassa huudossa, ja suomalainenkin nuoriso ihannoi amerikkalaista elämäntapaa. Myyntiä vauhditettiin, kun tuotteiden kääreisiin painettiin kuvia muun muassa avaruusaiheista, sarjakuvasankareista, leffatähdistä ja jääkiekkoilijoista.

1970-luvulla markkinoitiin aikakaus- ja sanomalehtien sivuilla, ulkomainonnassa sekä TV-ruudussa. Mainostoimiston mielestä Buffalo-purkan mainos sopii parhaiten televisioon lastenohjelmien kylkeen. Ohjelmassa nähdään ote mainoksen kuvauksista, jossa pienet jääkiekkoilija-pojat jauhavat antaumuksella uutta paukkupurkkaa.

Teksti: Emmi Karhiaho

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto