Hyppää pääsisältöön

Lääkkeet kaatavat vanhuksia?

Vanhus kävelee matolla
Vanhus kävelee matolla Kuva: Yle, Tero Kyllönen lääkitys

Monella iäkkäällä lääkkeitä on paljon, vaikka heillä riskit lääkkeiden haittavaikutuksiin ovat suurimmat. Salon terveyskeskussairaalassa on huomattu, että useat lääkkeet voivat lisätä kaatumisriskiä, ja siksi siellä arvioidaan nykyään kaikkien 75-vuotiaiden ja vanhempien kaatumispotilaiden lääkitykset. Vanhusten lääkelistat ovat olleet tiukassa syynissä nyt parin vuoden ajan. Kaikki alkoi yhden lääkärin tekemästä huomiosta.

– Olin tekemässä viikon sijaisuuden terveyskeskussairaalan vuodeosastolla ja kiinnitin huomioni siihen, että siellä oli paljon potilaita, jotka olivat toipumassa kaatumisesta, erilaisista murtumista, ja heidän lääkityksessään oli yhä runsaasti lääkkeitä, jotka olivat mahdollisesti olleet osatekijänä kaatumiseen, muistelee ylilääkäri Pamela Miettinen.

Olisihan se saattanut olla vain yksi huono-onninen viikko, mutta kahden kuukauden seurantavaihe vakuutti lääkärit siitä, että kyseessä oli yleisempi ilmiö. Siksi Salossa päätettiin aloittaa uusi käytäntö.

– Heti kun uusi potilas tulee osastolle, hänen lääkelistansa tutkitaan ja aletaan miettiä, mitä lääkkeitä voidaan karsia pois. Kun potilasta seurataan ja opitaan tuntemaan paremmin ja hänen taustansa voidaan myös selvittää, voidaan lääkelistaa karsia kovemmallakin kädellä ja jättää siihen vain ne lääkkeet, jotka ovat ihan välttämättömät, selittää Salon terveyskeskussairaalan ylilääkäri Pertti Andelmin.

Joka toinen 80-vuotias kaatuu vuosittain

Iäkkään kaatumisriski on suuri monestakin syystä, muun muassa tasapainon, kognition, verenkierron ja lihasten heikentymisen vuoksi. Mutta myös useat lääkkeet voivat lisätä kaatumisriskiä eikä tätä vaikutusta oteta riittävästi huomioon.

– Kaatuneilla on yleensä paljon sairauksia, sitten on raihnaisuutta ja vanhuuden heikkoutta. Lääkkeitten osuus voisi olla kolmannes kaikista tapauksista, Pertti Andelmin arvioi.

Avohoidon ylilääkäri Pamela Miettinen haastattelukuvassa.
Avohoidon ylilääkäri Pamela Miettinen, Salon kaupunki. Avohoidon ylilääkäri Pamela Miettinen haastattelukuvassa. pamela miettinen

– Tässä on yksi potilasesimerkki. Hänen lääkelistallaan on kolme eri masennuslääkettä, joista yksi on unen saantiin. Niiden päälle on vielä kolmiokipulääke, verenpainelääkitys ja insuliinihoito. Kun samaa lääkettä syödään vuosikausia, jopa vuosikymmeniä, voi olla, että verenpainelääkitys on liian tehokas nykytilanteeseen. Toisaalta sokeritauti sinänsä altistaa kaatumisille myöhemmällä iällä, koska hermotus on huono, mutta myös insuliinihoito voi aiheuttaa ongelmia, koska sitä on vaikea säätää vanhalle ihmiselle. Matalat sokerit voivat myös altistaa kaatumisille, ylilääkäri Pamela Miettinen listaa.

Noin joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen 80-vuotias henkilö kaatuu vuosittain. Kaatumiset ovat tärkein lonkkamurtuman syy. Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa jo ensimmäisenä vuonna keskimäärin 20 000 euroa. Myös laitokseen joutumisen uhka kasvaa.

Huonovointisuutta, väsymystä ja huimausta

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan tuli vuosina 2007 - 2011 yhteensä 612 ilmoitusta, jotka koskivat 75-vuotiailla ja sitä vanhemmilla ilmenneitä haittavaikutuksia. Useimmiten ilmoitettiin yleisoireista ja paikallisreaktioista sekä ruoansulatuselimistön, ihon ja hermoston oireista. Tavallisia yleisoireita olivat erilaiset turvotukset, huonovointisuus, väsymys, kuume ja yleistilan lasku. Tavallisimmat hermostoon kohdistuvat oireet olivat huimaus ja päänsärky.

Fimean ylilääkäri Annikka Kalliokoski vakuuttaa, että lääkkeiden käytöstä oikeaan tarpeeseen on enemmän hyötyä kuin haittaa. Mutta kenen vastuulla lääkehoidon kokonaisuus on?

– Minun mielestäni vastuu on hoitavalla lääkärillä yhdessä potilaan kanssa. Toivoisin kovasti, että perusterveydenhuoltoon suunnattaisiin niin paljon resursseja, että siellä olisi lääkärillä aikaa keskustella potilaan kanssa, mitä lääkkeitä hän käyttää ja minkä takia.

– Hoitopäätöksessä on otettava huomioon kaikki oleelliset potilasta koskevat tiedot, sairaus ja sen hoitovaihtoehtojen odotettavissa olevat hyödyt ja haitat sekä otettava huomioon myös potilaan omat toiveet. Toisin sanoen pelkkä asiantuntemus eri taustatekijöistä tai sairaudesta ja lääkehoidoista ei riitä, ja vaikka olisi ne molemmatkin, jää hyvä suunnittelu puolitiehen, jollei potilaan ääntä kuunnella, sanoo ylilääkäri Kimmo Jaakkola Fimeasta.

– Meillä on ollut paljon lääkekohuja, esimerkiksi statiinikohu. Totta kai, jos aamulla lukee lehdestä, että statiinit voivat lisätä diabeteksen riskiä, siinä menee aamukahvi väärään kurkkuun. Mutta jos on oman lääkärin kanssa keskustellut, minkä takia se lääke on määrätty, silloin ei tarvitse säikähtää suuriakaan otsikoita, ylilääkäri Annikka Kalliokoski lisää.

Ylilääkäri Annikka Kalliokoski haastattelukuvassa.
Ylilääkäri Annikka Kalliokoski, Fimea. Ylilääkäri Annikka Kalliokoski haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti annikka kalliokoski

Unilääke voi viedä vanhuksen muistin

Ikääntymiseen liittyvät elimistön toiminnan muutokset ja lisääntynyt sairastuvuus tekevät iäkkäistä herkkiä lääkehoidon aiheuttamille haitoille. Lääkkeet imeytyvät suolistosta verenkiertoon pääosin yhtä hyvin kuin nuoremmillakin, mutta lääkkeen jakautuminen ja poistuminen elimistöstä hidastuvat. Iäkkäät ovat herkkiä mm. kipulääkkeiden ja antikolinergisten valmisteiden vaikutuksille sekä verenpainetta alentaville ja keskushermostoon vaikuttaville lääkkeille.

Neurologian erikoislääkäri Juha Puustisen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan unilääkkeet ja rauhoittavat voivat heikentää iäkkäiden ihmisten muistia ja älyä pysyvästi. Etenkin lääkkeiden pitkään jatkunut tai yhteiskäyttö aiheuttivat tutkimuksen mukaan muun muassa ajan ja paikan tajun, lähimuistin, kielellisen toimintakyvyn ja lähimuistin heikkenemistä. Eniten haittoja koitui yli 75-vuotiaille.

Vähintään joka neljäs iäkkäistä käyttää unilääkkeitä tai rauhoittavia. Monet heistä käyttävät lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja lääkkeitä jopa vuosikymmeniä. Tyypillisimpiä unilääkkeiden ja rauhoittavien käyttäjiä ovat kaikkein vanhimmat ja huonokuntoisimmat. He myös käyttävät lääkkeitä eniten, vaikka juuri heillä riskit muistin ja älyllisten toimintojen heikkenemiseen ovat suurimmat.

Syödäänkö lääkkeitä turhaan?

Miten paljon me syömme turhia lääkkeitä? Fimean ylilääkärin Annikka Kalliokosken mielestä kysymykseen on todella vaikea vastata.

– Jos mietitään vaikka statiinilääkitystä ja sitä, että tietyn potilaan riski hänen ikänsä, tupakanpolton ja korkean verenpaineen perusteella saada vaikkapa aivo- tai sydäninfarkti seuraavan 10 vuoden kuluessa on niin ja niin suuri, sehän kertoo vain riskistä. Mutta sille yksittäiselle potilaalle aivo- tai sydäninfarkti vain joko tulee tai ei tule. Tavallaan se ei ole turhaa käyttöä, mutta kun me ei voida siinä kohtaa tietää, kun sitä yksittäistä potilasta hoidetaan, että mikä se hänen elämänkulkunsa seuraavan 10 vuoden aikana on.

– Toinen esimerkki voitaisiin ottaa syöpälääkkeestä, jota annetaan rintasyöpäleikkauksen jälkeen sen takia, että syöpä ei uusiutuisi. Jos me tiedämme, että syöpä uusiutuisi vaikkapa 30 prosentilla potilaista, jotka eivät käytä lääkettä, ja riski pienenisi vaikkapa puoleen lääkkeen käytön yhteydessä, osa ihmisistähän silloin käyttää sitä lääkitystä turhaan, Kalliokoski toteaa.

Lääkkeiden haittavaikutukset pelottavat ihmisiä ja moni tarpeellinenkin lääkitys on lopetettu esimerkiksi statiineista nousseen kohun takia.

– Itse asiassa on arvioitu, että EU:ssa kuolisi 200 000 ihmistä joka vuosi sen takia, että he eivät ole käyttäneet heille määrättyjä lääkkeitä kuten on tarkoitus. Sekin on iso ongelma, jos me terveydenhuollon henkilöt ei osata kertoa potilaalle, minkä takia niiden lääkkeiden käyttö olisi tarpeellista. Silloin seurauksetkin voi olla aika ikäviä, Kalliokoski summaa.

Lääkelistojen tarkistamisesta hyviä tuloksia

Salossa tehtiin viime vuonna 140 lääkityksen arviointia yli 75-vuotiaille kaatumispotilaille. Arvioinnin jälkeen aika moni lääkitys on lopetettu ja annoksia pienennetty.

– Uusi lääkelista on selkeämpi ja yksinkertaisempi. Tällä tavalla voidaan säästää lääkekustannuksissa mutta ennen kaikkea kaatumisriskeissä ja tätä kautta poistaa kärsimystä, Pertti Andelmin toteaa.

Terveyskeskussairaalan ylilääkäri Pertti Andelmin, Salon kaupunki.
Terveyskeskussairaalan ylilääkäri Pertti Andelmin, Salon kaupunki. Terveyskeskussairaalan ylilääkäri Pertti Andelmin, Salon kaupunki. Kuva: Yle, Akuutti pertti almendin

Kun olemme kuvaamassa haastatteluja, päivystykseen saapuu kolme uutta yli 75-vuotiasta kaatumispotilasta, joten töitä Salossa riittää. Seuraavaksi onkin tarkoitus kiinnittää huomiota ennaltaehkäisyyn.

– Seuraava askel on, että me pyrimme ennakoimaan näitä asioita eli saada ikäihmisten lääkehoito niin tarkoituksenmukaiseksi kuin voi olla jo siellä kotihoidossa, ettei niitä kaatumisia tapahtuisi eikä tarvitsisi tulla päivystykseen näiden lääkeongelmien takia, geriatrian erikoislääkäri Pirjo Peltomäki visioi.

– Kyllä meillä on nähty, että kun unilääkkeitä on vähennetty, potilaat ovat virkistyneet, ja sepelvaltimotautilääkkeiden vähentämisen jälkeen potilailla ei ole niin paljon huimausta ja kaatumisia. Meillä on potilaita, jotka eivät ole pysyneet pystyssä, kun he ovat tulleet sairaalaan, ja kun lääkitys on purettu, he pystyvät kulkemaan omin jaloin. Kyllä se on palkitsevaa, Pamela Miettinen hymyilee.

Voit tarkistaa iäkkään omaisesi tai läheisesi käyttämät lääkkeet Fimean testillä. Lääkehoito tulee aina aloittaa ja lopettaa lääkärin valvonnassa, eikä sitä pidä myöskään muuttaa omin päin.
Fimea – Iäkkäiden lääkityksen tietokanta

Juha Puustisen väitöstutkimus – Unilääkkeet voivat aiheuttaa ikääntyville palautumattomia kognitiivisen toimintakyvyn haittoja

Asiantuntijat:
ANNIKKA KALLIOKOSKI, ylilääkäri, Fimea
KIMMO JAAKKOLA, ylilääkäri, Fimea

PAMELA MIETTINEN, avohoidon ylilääkäri, Salon kaupunki
PERTTI ANDELMIN, terveyskeskussairaalan ylilääkäri, Salon kaupunki
PIRJO PELTOMÄKI, geriatrian erikoislääkäri, Salon kaupunki

Lisää ohjelmasta

Maitoa kaadetaan lasiin.
Maitoa kaadetaan lasiin. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutti
Omalääkäri Risto Laitila
Omalääkäri Risto Laitila Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila
Kaisa Seppälä haastattelukuvassa.
Kaisa Seppälä haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti kaisa seppälä
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä.
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä. Kuva: Yle / Tero Kyllönen Akuutti,Alina Tomnikov,Näkövammaisten liitto ry
Kommentit