Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Poskettoman hajaantunut kaupunki tulee kalliiksi kaikille

Jadan suunnitelma Viikkiin
Arkkitehtitoimisto Jadan suunnitelma Viikin kampusalueen tiivistämiseksi. Jadan suunnitelma Viikkiin Kuva: Jada kaupunki uusiksi

Julkinen keskustelu kaupunkisuunnittelusta takertuu usein yksittäisiin näkyviin rakennusprojekteihin. Viime aikoina voimakkaita tunteita Helsingissä ovat herättäneet muun muassa Katajanokan ristihotelli, Guggenheim ja Jätkäsaaren torni. Todellinen murros nähdään kuitenkin esikaupungeissa: niiiden urbanisoituminen horjuttaa koko kaupungin tasapainoa.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on hyvin myöhään urbanisoitunut maa. Muuttoliike maan suurinpiin kaupunkeihin on yhä käynnissä ja vasta viime vuosina on alettu puhua kaupunkielämästä jollain lailla tavoiteltavana asiana. ”Kaupunkimaisen” Helsingin väkimäärän on arveltu jopa kaksinkertaistuvan lähimpien vuosikymmenien aikana.

Helsingin väentiheyttä kuvaava kartta 1960
Helsingin väentiheyttä kuvaava kartta 1960 Kuva: Jada kaupunki uusiksi
helsingin väentiheyttä kuvaava kartta 2000
Aikavälillä vuodesta 1960 vuoteen 2000 Helsingin seudun asukasmäärä on tuplaantunut kun rakennettu alue on laajentunut viisinkertaiseksi. Tiivistä (kanta)kaupunkia ei pientalo- ja lähiörakentamisen kultakaudella tehty juuri yhtään lisää. helsingin väentiheyttä kuvaava kartta 2000 Kuva: Jada kaupunki uusiksi

Tiivistä kaupunkia ei ole tehty Helsinkiin oikeastaan sotien jälkeen lainkaan. Esikaupunkialueelle on lainattu rakennusten suunnittelusta ajatusta kerralla valmiiksi saamisesta.

Ajatus vihreästä lähiöstä on haihtunut liikennemeluun ja sosiaalisiin ongelmiin. Monet uudet asuinalueet olivat aikansa alussa kysyttyjä, mutta ovat vuosien saatossa muuttuneet korjauskelvottomiksi. Nykyisen kaupunkirakenteen tiivistäminen on oikeastaan ainoa ekologisesti kestävä ja saavutettavuuden kannalta mielekäs vaihtoehto lisärakentamisen saamiseksi Helsinkiin.

Huvilakatu, Helsinki
Huvilankujan yli satavuotias ympäristö toimii edelleen hyvän kaupungin esimerkkinä. Tiukka katutila jättää enemmän maata rakentamiselle ja vehreille pihoille. Pietarinkadun risteyksessä arkkitehti Jani Prunnilan suunnittelema uudisrakennus (2012). Huvilakatu, Helsinki Kuva: Jussi Vuori kaupunki uusiksi

Viime vuosisadalla Helsinki on kasvanut liikaa pelloille ja metsiin. Naapurikuntiin on syntyt mittavia siirtokuntia, joista ei voida puhua kaupunkina, vaikka kuuluvatkin samaan palvelu- ja työssäkäyntialueeseen. Tilannetta selittää osaltaan kaupunkien välinen kilpailu sekä uusien asuntojen ryöstöhinnoittelu. Muuhun Eurooppaan verrattuna poskettoman hajaantunut kaupunki tulee kalliiksi kaikille.

Uusi omakotitalo
Pellolle nostettu ”unelmatalo” on yhä monen perheen tavoitetila. Uusi omakotitalo Kuva: Suomen asuntomessut kaupunki uusiksi

Yksi lisärakentamisen muoto on rakennusten käyttötarkoituksen muutokset. Esimerkiksi viimeaikoina toimistojen tilantarve on vähentynyt merkittävästi uudentyyppisten tehokkaampien toimitilojen myötä. Keskusta-alueella moni aikanaan toimistoksi muutettu asuinrakennus on saamassa uuden elämän, nyt jälleen asuntoina. Arkkitehti Hella Hernberg on tutkinut ympäristöministeriön Tyhjä tilat –hankkeessa pullonkauloja, joilla vajaakäyttöisten toimistotiloja, kouluja ja varuskuntia voitaisi käyttää monipuolistuvan asumisen ja työnteon tiloiksi.

Tyhjiä huonetiloja
Tyhjät tilat -hankkeen kuvitusta. Tyhjiä huonetiloja Kuva: Ympäristöministeriö kaupunki uusiksi

Lähiöt ja kampukset taipuvat kaikkein huonoimmin lisärakentamiseen. Monissa tapauksissa tiivistäminen on kyseenalaistettu. Mikäli paikan hengellä ei olisi merkitystä, käyttöikänsä loppuun tulleet rakennukset olisi edullisinta jauhaa pölyksi ja rakentaa alueelle uutta kaupunkia. Helsingissä rakennuksai on purettu toistaiseksi varsin vähän.

Viikin kampus alkoi syntyä 1960‐luvulla Helsingin yliopiston siirtäessä luonnontieteen opetustaan koetilan maille. Koulukampus rakennettiin ajan parhaiden oppien mukaisesti avaraksi ja toimivaksi yksiköksi. Nykyään vapaasti maastossa sijaitsevat rakennukset eivät enää tuota tyydyttävää ulkotilaa: kävelyreitit eivät ole loogisia, pysäköinti ei ole kurissa, ja rakennusten sisäänkäyntejä on vaikea löytää.

Viikin kampusta
Viikin kampusaluetta. Viikin kampusta Kuva: Jussi Vuori kaupunki uusiksi

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on hahmotellut uuden yleiskaavan visioissaan monien sisääntuloteiden muttamista ”kaupunkibulevardeiksi”. Laskemalla ajonopeudet alas ja rakentamalla kiinni katuun, tyydyttäviä rakennuspaikkoja löytyy uskomaton määrä. Ehkä liikenteen kehittyessa kohti älykkäitä taksi- ja joukkoliikennemalleja, suurinta osaa katutilasta ei tarvitse enää varata pysäköidyille autoille.

Kehä I illalla
Moni helsinkiläinen asuu liikennemelualueella. Sisääntulotiet jatkuvat mottoriteinä aivan kantakaupunkiin asti. Kehä I illalla Kuva: Wikimedia commons kaupunki uusiksi
Havainnekuva tulevaisuuden Tuusulanväylästä
Helsingin uudessa yleiskaavassa ehdotetaan keskeisimpien sisääntuloväylien muuttamista kaduiksi. Liikenteen haittoja voidaan rajoittaa ajonopeuksia alentamalla ja tiiviillä rakentamisella. Havainnekuva tulevaisuuden Tuusulanväylästä Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto kaupunki uusiksi
Helsingin varjoyleiskaava
Pro Helsinki 2.0 –varjoyleiskaava hahmottelee Helsinkiin jopa kaksinkertaista rakentamisen määrää. Uusia rakennuspaikkoja on haettu nykyisen kaupunkirakenteen sisältä, lähinnä suurten teiden ja katujen reuna-alueilta. Helsingin varjoyleiskaava Kuva: Pro Helsinki kaupunki uusiksi

Pääkaupungin kasvaessa metropoliksi yhden keskustan malli muuntuu moninapaiseksi alueellisten keskusten verkostoksi. Eurooppalaisessa ja kotimaisessa kontekstissa kaupungit eivät enää kilpaile vain keskenään vaan myös sisäisesti. Suuren kaupunkialueen sisällä sen eri osien tulee erikoistua ja palvella juuri niille parhaiten asetettua tehtävää. Uusi kaupunkielämä voi syntyä paikallisista oloista.

Miltä tulevaisuuden Helsinki sitten näyttää? Ja mitkä ovat tulevaisuutta ohjaavat voimat jos kauppa sakkaa eikä toimistoja enää tarvita? Entä voiko kaupungin yhtä aikaa säilyttää ja rakentaa uudelleen? Menikö siihen sata vuotta, että ymmärsimme, mitä Eliel Saarinen vuonna 1918 julkaisemallaan Pro Helsingfors –suunnitelmallaan oikeastaan tarkoitti?

Arkkitehti Jussi Vuori
Arkkitehti Jussi Vuori Kuva: Yle kaupunki uusiksi

Jussi Vuori

Arkkitehti, Uusi kaupunki -kollektiivi, Jada

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava ja lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.