Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Poskettoman hajaantunut kaupunki tulee kalliiksi kaikille

Jadan suunnitelma Viikkiin
Arkkitehtitoimisto Jadan suunnitelma Viikin kampusalueen tiivistämiseksi. Jadan suunnitelma Viikkiin Kuva: Jada kaupunki uusiksi

Julkinen keskustelu kaupunkisuunnittelusta takertuu usein yksittäisiin näkyviin rakennusprojekteihin. Viime aikoina voimakkaita tunteita Helsingissä ovat herättäneet muun muassa Katajanokan ristihotelli, Guggenheim ja Jätkäsaaren torni. Todellinen murros nähdään kuitenkin esikaupungeissa: niiiden urbanisoituminen horjuttaa koko kaupungin tasapainoa.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on hyvin myöhään urbanisoitunut maa. Muuttoliike maan suurinpiin kaupunkeihin on yhä käynnissä ja vasta viime vuosina on alettu puhua kaupunkielämästä jollain lailla tavoiteltavana asiana. ”Kaupunkimaisen” Helsingin väkimäärän on arveltu jopa kaksinkertaistuvan lähimpien vuosikymmenien aikana.

Helsingin väentiheyttä kuvaava kartta 1960
Helsingin väentiheyttä kuvaava kartta 1960 Kuva: Jada kaupunki uusiksi
helsingin väentiheyttä kuvaava kartta 2000
Aikavälillä vuodesta 1960 vuoteen 2000 Helsingin seudun asukasmäärä on tuplaantunut kun rakennettu alue on laajentunut viisinkertaiseksi. Tiivistä (kanta)kaupunkia ei pientalo- ja lähiörakentamisen kultakaudella tehty juuri yhtään lisää. helsingin väentiheyttä kuvaava kartta 2000 Kuva: Jada kaupunki uusiksi

Tiivistä kaupunkia ei ole tehty Helsinkiin oikeastaan sotien jälkeen lainkaan. Esikaupunkialueelle on lainattu rakennusten suunnittelusta ajatusta kerralla valmiiksi saamisesta.

Ajatus vihreästä lähiöstä on haihtunut liikennemeluun ja sosiaalisiin ongelmiin. Monet uudet asuinalueet olivat aikansa alussa kysyttyjä, mutta ovat vuosien saatossa muuttuneet korjauskelvottomiksi. Nykyisen kaupunkirakenteen tiivistäminen on oikeastaan ainoa ekologisesti kestävä ja saavutettavuuden kannalta mielekäs vaihtoehto lisärakentamisen saamiseksi Helsinkiin.

Huvilakatu, Helsinki
Huvilankujan yli satavuotias ympäristö toimii edelleen hyvän kaupungin esimerkkinä. Tiukka katutila jättää enemmän maata rakentamiselle ja vehreille pihoille. Pietarinkadun risteyksessä arkkitehti Jani Prunnilan suunnittelema uudisrakennus (2012). Huvilakatu, Helsinki Kuva: Jussi Vuori kaupunki uusiksi

Viime vuosisadalla Helsinki on kasvanut liikaa pelloille ja metsiin. Naapurikuntiin on syntyt mittavia siirtokuntia, joista ei voida puhua kaupunkina, vaikka kuuluvatkin samaan palvelu- ja työssäkäyntialueeseen. Tilannetta selittää osaltaan kaupunkien välinen kilpailu sekä uusien asuntojen ryöstöhinnoittelu. Muuhun Eurooppaan verrattuna poskettoman hajaantunut kaupunki tulee kalliiksi kaikille.

Uusi omakotitalo
Pellolle nostettu ”unelmatalo” on yhä monen perheen tavoitetila. Uusi omakotitalo Kuva: Suomen asuntomessut kaupunki uusiksi

Yksi lisärakentamisen muoto on rakennusten käyttötarkoituksen muutokset. Esimerkiksi viimeaikoina toimistojen tilantarve on vähentynyt merkittävästi uudentyyppisten tehokkaampien toimitilojen myötä. Keskusta-alueella moni aikanaan toimistoksi muutettu asuinrakennus on saamassa uuden elämän, nyt jälleen asuntoina. Arkkitehti Hella Hernberg on tutkinut ympäristöministeriön Tyhjä tilat –hankkeessa pullonkauloja, joilla vajaakäyttöisten toimistotiloja, kouluja ja varuskuntia voitaisi käyttää monipuolistuvan asumisen ja työnteon tiloiksi.

Tyhjiä huonetiloja
Tyhjät tilat -hankkeen kuvitusta. Tyhjiä huonetiloja Kuva: Ympäristöministeriö kaupunki uusiksi

Lähiöt ja kampukset taipuvat kaikkein huonoimmin lisärakentamiseen. Monissa tapauksissa tiivistäminen on kyseenalaistettu. Mikäli paikan hengellä ei olisi merkitystä, käyttöikänsä loppuun tulleet rakennukset olisi edullisinta jauhaa pölyksi ja rakentaa alueelle uutta kaupunkia. Helsingissä rakennuksai on purettu toistaiseksi varsin vähän.

Viikin kampus alkoi syntyä 1960‐luvulla Helsingin yliopiston siirtäessä luonnontieteen opetustaan koetilan maille. Koulukampus rakennettiin ajan parhaiden oppien mukaisesti avaraksi ja toimivaksi yksiköksi. Nykyään vapaasti maastossa sijaitsevat rakennukset eivät enää tuota tyydyttävää ulkotilaa: kävelyreitit eivät ole loogisia, pysäköinti ei ole kurissa, ja rakennusten sisäänkäyntejä on vaikea löytää.

Viikin kampusta
Viikin kampusaluetta. Viikin kampusta Kuva: Jussi Vuori kaupunki uusiksi

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on hahmotellut uuden yleiskaavan visioissaan monien sisääntuloteiden muttamista ”kaupunkibulevardeiksi”. Laskemalla ajonopeudet alas ja rakentamalla kiinni katuun, tyydyttäviä rakennuspaikkoja löytyy uskomaton määrä. Ehkä liikenteen kehittyessa kohti älykkäitä taksi- ja joukkoliikennemalleja, suurinta osaa katutilasta ei tarvitse enää varata pysäköidyille autoille.

Kehä I illalla
Moni helsinkiläinen asuu liikennemelualueella. Sisääntulotiet jatkuvat mottoriteinä aivan kantakaupunkiin asti. Kehä I illalla Kuva: Wikimedia commons kaupunki uusiksi
Havainnekuva tulevaisuuden Tuusulanväylästä
Helsingin uudessa yleiskaavassa ehdotetaan keskeisimpien sisääntuloväylien muuttamista kaduiksi. Liikenteen haittoja voidaan rajoittaa ajonopeuksia alentamalla ja tiiviillä rakentamisella. Havainnekuva tulevaisuuden Tuusulanväylästä Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto kaupunki uusiksi
Helsingin varjoyleiskaava
Pro Helsinki 2.0 –varjoyleiskaava hahmottelee Helsinkiin jopa kaksinkertaista rakentamisen määrää. Uusia rakennuspaikkoja on haettu nykyisen kaupunkirakenteen sisältä, lähinnä suurten teiden ja katujen reuna-alueilta. Helsingin varjoyleiskaava Kuva: Pro Helsinki kaupunki uusiksi

Pääkaupungin kasvaessa metropoliksi yhden keskustan malli muuntuu moninapaiseksi alueellisten keskusten verkostoksi. Eurooppalaisessa ja kotimaisessa kontekstissa kaupungit eivät enää kilpaile vain keskenään vaan myös sisäisesti. Suuren kaupunkialueen sisällä sen eri osien tulee erikoistua ja palvella juuri niille parhaiten asetettua tehtävää. Uusi kaupunkielämä voi syntyä paikallisista oloista.

Miltä tulevaisuuden Helsinki sitten näyttää? Ja mitkä ovat tulevaisuutta ohjaavat voimat jos kauppa sakkaa eikä toimistoja enää tarvita? Entä voiko kaupungin yhtä aikaa säilyttää ja rakentaa uudelleen? Menikö siihen sata vuotta, että ymmärsimme, mitä Eliel Saarinen vuonna 1918 julkaisemallaan Pro Helsingfors –suunnitelmallaan oikeastaan tarkoitti?

Arkkitehti Jussi Vuori
Arkkitehti Jussi Vuori Kuva: Yle kaupunki uusiksi

Jussi Vuori

Arkkitehti, Uusi kaupunki -kollektiivi, Jada

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.