Joulu on saksalaisille vuoden tärkein juhla, jonka juhlinta aloitetaan hyvissä ajoin. Ensimmäiset merkit joulun lähestymisestä nähdään kaupoissa jo lähes heti kesän alennusmyyntien loputtua.
Frohe Weihnachten! Iloista joulua!
Saksan jouluperinteet vaihtelevat sen mukaan, missä päin Saksaa ollaan ja ollaanko alun perin katolisella vai protestanttisella alueella. Jouluruoatkin vaihtelevat alueittain ja perheittäin. Joulukinkun sijaan monessa kodissa syödään jouluna hanhea (Gans) tai karppia (Karpfen). Toisille taas maistuvat makkara (Wurst) ja perunasalaatti (Kartoffelsalat), fondue tai raclette. Joulun vietto muistuttaa suomalaista joulua – syödään hyvin, aattona jaetaan lahjoja, ehkä käydään kirkossa tai nähdään sukulaisia ja ystäviä.
Martinpäivä ja Nikolaus aloittavat joulun
Etenkin alkujaan katolisilla seuduilla joulun juhlinta aloitetaan jo 11. marraskuuta, jolloin vietetään Martinpäivää (Martinstag). Pyhä Martti oli tärkeä pyhimys keskiajan Euroopassa, joka legendan mukaan halkaisi viittansa ja antoi toisen puoliskon palelevalle kerjäläiselle. Martinpäivänä järjestetään lyhtykulkueita ja syödään hanhea (Martinsgans). Samana päivänä alkaa monilla alueilla myös karnevaaliaika.
6.12. vietetään Nikolauksen päivää (Nikolaustag). Pyhä Nikolaus, katolisen kirkon pyhimys, on saksalaisten joulupukki, joka jakaa kilteille lapsille pieniä lahjoja ja makeisia. Myöhemmin kuvioihin on tullut myös meidänkin hyvin tuntema joulupukki (Weihnachtsmann), jonka rooli taitaa olla edelleen vähän epäselvä. Jouluaattona lahjat kun jakaa monessa kodissa Jeesus-lapsi (Christkind).
Nikolauksen päivää edeltävänä iltana lapset laittavat oven ulkopuolelle kengän tai lautasen siinä toivossa, että se on aamulla täynnä makeaa. Tästä lauletaan tunnetussa joululaulussa Lasst uns froh und munter sein.

Lasst uns froh und munter sein
1. Lasst uns froh und munter sein
und uns recht von Herzen freun!
Lustig, lustig, traleralera!
Bald ist Nikolausabend da,
bald ist Nikolausabend da!
2. Bald ist unsere Schule aus,
dann ziehn wir vergnügt nach Haus.
Lustig, lustig, ...
3. Dann stell’ ich den Teller auf,
Nik’laus legt gewiß was drauf.
Lustig, lustig, ...
4. Steht der Teller auf dem Tisch,
sing’ ich nochmals froh und frisch:
Lustig, lustig, ...
5. Wenn ich schlaf’, dann träume ich,
jetzt bringt Nik’laus was für mich.
Lustig, lustig, ...
6. Wenn ich aufgestanden bin,
lauf’ ich schnell zum Teller hin.
Lustig, lustig, ...
7. Nik’laus ist ein guter Mann,
dem man nicht genug danken kann.
Lustig, lustig, ...
Sanat ja sävellys: Josef Annegarn (1794-1843)
Monet suomalaisetkin jouluperinteet tulevat Saksasta
Yksi eri alueita yhdistävä jouluperinne on adventtikranssi (der Adventskranz), jonka historia ulottuu parin vuosisadan taakse. Kuusenhavuilla koristetussa kranssissa on neljä kynttilää – yksi kutakin adventtisunnuntaita varten. Tämä alun perin saksalainen perinne on Suomessakin yleisten adventtikynttilöiden taustalla.

Joulukalenterikin (der Adventskalender) on saksalainen keksintö 1900-luvun alusta. Perinteisten kuva-, suklaa- tai lelukalenterien ohella monet askartelevat joulukalenterin itse. Joissakin kaupungeissa on tapana koristella kokonainen kaupungintalo (das Rathaus) isoksi joulukalenteriksi.
Niinikään joulukuusi (Weihnachtsbaum/ Christbaum/ Tannenbaum) on saksalaista perua. Monissa kodeissa laitetaan esille myös jouluseimi (Weihnachtskrippe).
Saksankielisistä joululauluista Suomessa tunnetaan varmaankin parhaiten Jouluyö, juhlayö. 1. Stille Nacht! Heilige Nacht! 2. Stille Nacht! Heil'ge Nacht! Sanat: Joseph Mohr, 1816
Stille Nacht, heilige Nacht
Alles schläft; einsam wacht
Nur das traute hochheilige Paar.
Holder Knabe im lockigen Haar,
Schlaf in himmlischer Ruh!
Schlaf in himmlischer Ruh!
Gottes Sohn, O! wie lacht
Lieb' aus Deinem göttlichen Mund,
Da schlägt uns die rettende Stund;
Jesus! in deiner Geburth!
Jesus! in deiner Geburth!
Sävellys: Franz Xaver Gruber, 1818
Joulumarkkinoiden juuret ulottuvat keskiajalle
Saksassakin joulu on juhla, jota vietetään oman perheen parissa, mutta jäljellä on vielä keskiajalta peräisin olevia yhteisöllisiä elementtejä. Tuolloin joulu kokosi ihmiset kaduille ja kirkkoihin juhlimaan yhdessä.

Joulumarkkinat tai -torit ovat keskiajalta lähtien olleet olennainen osa saksalaista adventtiaikaa. Lähes jokaisen kaupungin keskustaan pystytetään koristeltuja kojuja (Verkaufsstände), joissa myydään joulukoristeita (Weihnachtsdeko), käsitöitä (Handarbeiten), hehkuviiniä (der Glühwein), koristeltuja pipareita (Lebkuchen) ja muitakin herkkuja, kuten paahdettuja manteleita (gebrannte Mandeln) tai suklaakuorrutettuja hedelmiä (Schokofrüchte). Lapset saavat ajella perinteisissä karuselleissa (das Karussell) ja heille saatetaan järjestää myös omaa ohjelmaa piparien leipomisesta kynttilöiden (Kerzen) valmistukseen.
Tunnettuja joulumarkkinoita on esimerkiksi Nürnbergissä ja Münchenissä (Christkindlmarkt), Aachenissa (Printenmarkt), Dresdenissä (Striezelmarkt), Stuttgartissa ja Dortmundissa (Weihnachtsmarkt). Suosittuja ovat myös joissain kaupungeissa järjestettävät keskiaikaiset joulumarkkinat, esimerkiksi Esslingenissä (Mittelaltermarkt).
Leipominen on olennainen osa jouluvalmisteluja
Saksassa leivotaan joulun alla satoja erilaisia joulupipareita tai -keksejä (Plätzchen). Niitä nimetään niin muodon mukaan (Vanillekipferl - vaniljasarvet), tekotavan mukaan (Ausstecher - muottipiparit), (Spritzgebäck - pursotuspiparit) kuin myös ainesosien mukaan (Zimtsterne - kanelitähdet). Piparit koristellaan esimerkiksi suklaalla (Kuvertüre), hillolla (Marmelade), pähkinöillä (Nüsse) tai sokerikuorrutteella (Zuckerguss). Niitä tarjoillaan ystäville ja tutuille kahvin tai teen kanssa ennen joulua ja nautiskellaan perheen parissa joulunpyhinä.
Lebkuchen on voimakkaasti maustettu, perinteisesti hunajasta makeutensa saava, hyvin säilyvä leivonnainen. Lebkuchenilla on pitkät perinteet. Tunnettuja ovat esimerkiksi Nürnberger Lebkuchen ja Aachener Printen. Myös Lebkucheneita on erivärisiä, erimallisia ja erimakuisia – on suomalaisia joulupipareita muistuttavista kaulittavista ruskeista (Braune Lebkuchen) ja pehmeistä pyöreänmallisista puristettavista (Oblatenlebkuchen) kuutioiksi leikattuihin suklaapäällysteisiin (Dominosteine).
Suosittu perinteinen jouluherkku on myös Stollen (Weihnachtsstollen, Christstollen), rusinoita ja muita kuivattuja hedelmiä sekä marsipaania sisältävä pitkulainen hedelmäkakku, joka on kuorrutettu tomusokerilla. Nykyisin tunnetuin lienee Dresdenin Christstollen, jota on valmistettu jo 1400-luvulla. 125g hunajaa hilloa tai marmelaadia taloussuklaata kuorrutukseen Sulata hunaja, sokeri ja voi kattilassa, siirrä kulhoon jäähtymään. Lisää keltuainen ja ruokalusikallinen vettä. Sekoita keskenään kuivat aineet ja yhdistä ne rasvaseokseen. Levitä taikina pellille paksuksi levyksi. Paista 175°C noin 25 min. Leikkaa levy halki ja laita väliin hilloa ja halutessasi marsipaanilevy ohueksi kaulittuna. Leikkaa pieniksi kuutioiksi. Kuorruta suklaalla ja anna kuivua leivinpaperin päälle. ½ - 1 pkt hiivaa 1 muna 2dl rusinoita (voit liottaa rommissa) voita ja tomusokeria pinnalle Sekoita hiiva, sokeri ja maito keskenään. Sekoita muna, jauhot, voi ja suola keskenään. Yhdistä seokset. Lisää muut aineet. Anna kohota noin 45 min. Muotoile pitkulaiseksi. Paista kypsäksi 175°C noin 40-45 min. Voitele kuumana, laita tomusokeria päälle ja kääri alufolioon. Anna levätä muutama päivä. Kuorruta tomusokerilla, leikkaa siivuiksi ja tarjoile.
Dominosteine ja Stollen -reseptit
Dominosteine
1,5 dl sokeria
25g voita
munankeltuainen
4,5 dl vehnäjauhoja
50 g mantelijauhetta
marsipaania (+2 rkl rommia)
Stollen
vajaa dl sokeria
1,5 – 2dl kädenlämpöistä maitoa
8 dl vehnäjauhoja
150g voita
hieman suolaa
n. 100g mantelirouhetta
halutessasi kuivattuja hedelmiä
sitruunan mehua
halutessasi hieman mausteita: kardemummaa, kanelia
Loppiaisena juhlitaan kolmea kuningasta
Joulun juhlinta jatkuu vielä loppiaiseen (Dreikönigsfest, 6. tammikuuta) asti, jolloin etenkin useilla katolisen kirkon vaikutusalueilla lapset pukeutuvat kolmeksi kuninkaaksi: Kaspar, Melchior ja Baltasar (Sternsinger).
Lapset kulkevat talosta taloon keräämässä rahalahjoituksia kirkolliseen keräykseen. Oven pieleen kirjoitetaan liidulla siunauksen toivotuksena meneillään oleva vuosiluku ja kirjaimet C + M + B, jotka tulevat latinankielisten sanoista Christus mansionem benedicat (Kristus siunatkoon tätä taloa - Christus segne dieses Haus). Lapsille annetaan palkkioksi yleensä karkkeja. Suomessa tiernapojat edustavat samaa perinnettä.
Frohe Weihnachten und einen guten Rutsch ins neue Jahr!
Videot: ohjelmasta Lasst uns froh und munter sein!, toimittaja Pertti Rönkkö, 2001.