Hyppää pääsisältöön

Siedätyshoitoa kananmuna-allergiaan

Kaisa Seppälä haastattelukuvassa.
Pienenä Kaisa Seppälä reagoi kananmunaan jopa hengitysilman kautta. Kaisa Seppälä haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti kaisa seppälä

Siedätyshoidot ovat allergioiden tulevaisuuden hoitoja. Erityisesti Suomi on kunnostautunut siedätyshoitojen edelläkävijäksi. Suomi on Pohjoismaista ainoa, jossa siedätetään lapsia sekä maidolle että kananmunalle. Kananmunan siedätyshoito on aloitettu tutkimushoitona ensimmäisenä Turussa.

Viime vuosina on totuttu siihen, että allergiat koskettavat yhä useampaa. Turun yliopiston kliinisen allergologian professori Johannes Savolainen kertoo, että allergioiden määrä näyttää kuitenkin alkavan länsimaissa olla jo huipussaan. Kun nyt jo noin 30 prosenttia väestöstä alkaa olla allergisia, allergioiden määrät ovat ilmeisesti saavuttaneet tason, jossa niiden määrät eivät enää suurene.

Allergioita hoidetaan yhä enemmän siedätyshoidoilla. Turun yliopistollinen sairaala oli Suomessa ensimmäinen, joka lähti kokeilemaan kananmunan siedätystä keväällä 2011. Nyt kananmunasiedätystä on alettu tutkia myös Helsingissä.

Siedätyshoidot helpottavat erityisesti lasten arkielämää: ei tarvitse pelätä vakavia allergisia reaktioita tai toisaalta lukea tuotteiden sisällysluetteloita. Kyse on myös kustannuksista, kun erityisruokavalion sijaan lapset voivat syödä normaalia ruokaa toisten kanssa.

Helppoa harrastamista ilman vatsavaivoja

11-vuotias Kaisa Seppälä Liedosta harrastaa kilpa-aerobiciä viisi kertaa viikossa kaksi ja puoli tuntia kerrallaan. Vielä pari vuotta sitten oltiin tilanteessa, jossa hippu kananmunaa olisi pilannut kaiken.

Kaisan äiti Marjaliisa Seppälä kertoo, että pienempänä Kaisa sairasti allergian lisäksi myös astmaa, mikä merkitsi allergisen reaktion myötä hengenahdistuskohtauksia.

– Kaisan hengitys salpasi, ei kulkenut sisään eikä ulos, ja piti käydä päivystyksessä lääkkeitä hakemassa, Seppälä kuvailee.

Kaisa Seppälä itse muistaa ne tilanteet, kun hän sai vahingossa kananmunaa – esimerkiksi koulun makaronilaatikossa.

– Siitä tuli paha olo ja se oli ärsyttävää, Kaisa Seppälä kertoo.

Kaisa Seppälä aerobic-treeneissä.
Kilpa-aerobiciä harrastava Kaisa ei pari vuotta sitten kestänyt pientäkään hippua kananmunaa. Kaisa Seppälä aerobic-treeneissä. Kuva: Yle, Akuutti kaisa seppälä

Äiti muistaa rajuimmat tilanteet. Pienenä Kaisa reagoi kananmunaan jopa hengitysilmasta. Hän sai hengitysoireita, kun oli keittiössä, jossa vain vatkattiin kananmunaa. Vahinkoaltistus, kuten pulla, joka oli vain voideltu kananmunalla aiheutti vielä isomman reaktion.

– Kun Kaisa oli saanut kananmunaa, hän rupesi sanomaan, että suu tuntuu oudolta, kurkussa tuntuu oudolta ja sitten alkoi sattua vatsaan. Hän alkoi oksentaa ja oksensi kyllä kaiken, mikä irti lähti. Se oli aika rajua pahoinvointia. Sen jälkeen hän oli ihan väsyksissä. Meni monta tuntia levätessä ja huilatessa. Seuraavana päivänä hän oli kuitenkin ihan terve.

Siedätyshoito yhä tutkimushoitoa

Kaisa on yksi niistä 30 lapsesta, joille on Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tehty kananmuna-allergiaan siedätyshoito. Turussa siedätyshoidot on aloitettu kananmunalla vuonna 2011 ja hoito on yhä tutkimusvaiheessa. Kananmunalle siedätettyjä on kansainvälisestikin vasta noin 170.

– Kananmuna-allergia rauhoittuu noin 90 prosentilla lapsista noin viiteen ikävuoteen mennessä, mutta jos ei ole viiteen ikävuoteen mennessä rauhoittunut, ei se yleensä rauhoitu omia aikojaan, Johannes Savolainen kertoo.

Professori Johannes Savolainen haastattelukuvassa.
Allergologian professori Johannes Savolainen. Professori Johannes Savolainen haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti johannes savolainen

Siedätyshoidosta ei rajoiteta pois niitä, joilla allergiaoireet ovat hyvin vakavia. Päinvastoin siedätyksestä on erityisesti hyötyä niille allergikoille, joilla oireet ovat voimakkaita ja joiden täytyy esimerkiksi pitää adrenaliinikynää mukanaan oireiden varalle.

– Tämä on todellakin tutkimuksellista hoitoa eettisen toimikunnan luvalla ja tätä ei kenenkään pidä mennä tekemään kotona omin nokkineen. Tämä on asia numero yksi, Savolainen teroittaa.

Siedätys alkaa pienenpienistä annoksista

Annokset, joilla siedätys aloitetaan, ovat hyvin pieniä.

– Pienin annos, millä lähdetään liikkeelle, on yksi kahdeskymmenestuhannes osa kananmunasta eli ne ovat hyvin pieniä annoksia, Savolainen kertoo.

Ja tästä se alkaa: tuhannesosia kananmunaa sekoitetaan mehuun. Siedätyshoito alkaa valvotusti Tyksin lasten päiväosastolla. Sairaanhoitaja Mariitta Suominen laittaa apteekin valmistaman kananmunavalkuaisjauheen pieneen mittapurkkiin ja sekoittaa sen mehuun. Jo tätä ennen lapsi on ollut allergiatesteissä ja testissä, jossa siedätyksen aloitusmäärä on arvioitu kertaalleen.

– Kananmunan valkuaista annetaan puolen tunnin välein ja katsotaan, mihin annokseen asti päästään, mikä on suurin annos, mitä hän kestää ennen niitä lapsille tyypillisiä oireita, Suominen kertoo.

Lievimmät oireet on pieni vatsakipu. Sitten voi tulla isompia vatsakipuja, toiset voivat ruveta oksentelemaan, esiintyy urtikariaa eli iholle tulee ihottumapaukamia, hengenahdistusta ja joskus saadaan jopa anafylaktista reaktiota ja jopa shokkia joskus. Siedätys aloitetaan osastolla, jossa oireiden ilmaantuessa apu on lähellä. Hankalia oireita ei kuitenkaan haluta aiheuttaa, vaan siedätys lopetetaan siedätys ajoissa.

– Kun lapsi saa selviä oireita, siedätys lopetetaan ja hän saa antihistamiinin, mikä useasti helpottaa näitä oireita kuten vatsakipua.

Siedätys jännittää vanhempia ja lasta

Kaisa Seppälä muistelee tilannetta, jossa hän oli itse osastolla aloittamassa siedätyshoitoa. Tilanne jännitti. Mitä jos siedätyksestä tulee paha olo tai siedätys ei onnistuisikaan.

– Kotiin saatiin sellaisia pieniä sairaala-apteekin pakkaamia pussukoita, missä oli tätä, sanoisiko kananmunapölyä. Siedätystä jatkettiin kotona siten, että joka päivä Kaisa nautti tällaisen pienen annoksen mehun tai jugurtin mukana.

Kaisa kertoo, että silloin kun annosta parin viikon välein nostettiin, saattoi olla pieniä vatsakipuja pari päivää. Tavoite kuitenkin saavutettiin.

Marjaliisa Seppälä haastattelukuvassa.
Marjaliisa Seppälä on helpottunut, että Kaisa sietää jo pieniä määriä kananmunaa. Marjaliisa Seppälä haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti marjaliisa seppälä

– Joskus viime keväänä oltiin niin isossa annoksessa, että se kuulemma vastasi yhtä kymmenesosaa keitetystä kananmunasta. Sitten siirryttiin ihan sen kananmunan käyttöön sillä lyömällä, Marjaliisa Seppälä kertoo.

Siedätyshoito vaatii sitoutumista

Yllättäen siedätys jauheiden kanssa olikin melkein helpompaa kuin jatko kananmunan kanssa.

– Se oli aika paljon yksinkertaisempaa ottaa se munajauhe ja ripotella se jugurttiin tai mehuun. Nyt meidän täytyy joka päivä muistaa, että kananmunaa pitää syödä, Marjaliisa Seppälä kertoo.

Mikäli kananmunan käyttö lopetettaisiin, pitäisi koko siedätys aloittaa alusta.

Kaisa kertoo syöneensä kananmunaa esimerkiksi pinaattiletuissa, pullassa ja lihapullissa. Parasta on kuitenkin, että nyt Kaisa voi syödä myös koulussa ja kisamatkoilla samaa ruokaa kuin muutkin.

– Se jauhe oli aika pahaa, mutta sitten kun päästiin siihen, että sitä on pullassa, niin olikin hyvää, Kaisa pohtii.

Uusi maku lapsen suuhun

Siedätetyille lapsille onkin täysin uusi asia tottua kananmunan makuun, kun he eivät ole syöneet sitä lapsesta alkaen. Siedätys kuitenkin helpottaa hyvin paljon huolta lapsesta ja nuoresta:

– Helpottaa ihan hirvittävästi nyt kun tiedän ja Kaisa itsekin tietää, että hän sietää pieniä määriä kananmunaa. Ei tarvitse olla sillä lailla huolissaan ja pelätä, Marjaliisa Seppälä kertoo.

Tytöt harjoittelevat salissa aerobiciä.
Tytöt harjoittelevat salissa aerobiciä. Kuva: Yle, Akuutti jumppa

Lehmänmaito ja kananmuna ovat lasten yleisimmät ruoka-aineallergiat. Kahdesta kolmeen prosenttia pienistä lapsista saa niistä pysyviä oireita. Siedätyksessä on onnistuttu Tyksissä hyvin. Maitosiedätyksessä onnistumisprosentti on sekä valtakunnallisesti että Turussa 75 prosenttia. Kananmunasiedätyksessä onnistuminen on yli 80 prosenttia.

Yhden lapsen siedätyshoito kestää nelisen kuukautta ja maksaa noin tuhat euroa. Kun lapsi saadaan syömään maitotuotteita ja kananmunia, vältetään kalliit erityisruokavaliot.

Asiantuntija: JOHANNES SAVOLAINEN, kliinisen allergologian professori, Turun yliopisto

Toimittaja: SINI SILVÀN

Lisää ohjelmasta

Vanhus kävelee matolla
Vanhus kävelee matolla Kuva: Yle, Tero Kyllönen lääkitys
Maitoa kaadetaan lasiin.
Maitoa kaadetaan lasiin. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutti
Omalääkäri Risto Laitila
Omalääkäri Risto Laitila Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila
Kommentit