Hyppää pääsisältöön

Etsintäkoiralla ei kauaa nokka tuhise pelastustehtävissä

Sekarotuinen Pöhnä on etsintäkoira.
Sekarotuinen Pöhnä tietää, että päästääkseen etsintähommiin täytyy olla rauhallinen ja odottaa kiltisti lupaa. Pöhnä on vastikään suorittanut tarvittavat testit päästäkseen tositoimiin hälytyksen tullen. Sekarotuinen Pöhnä on etsintäkoira. Kuva: YLE/Reetta Arvila sekarotuinen koira

Pätevän ja osaavan etsintäkoiran kouluttaminen on pitkäjänteistä touhua. Jopa lahjakkaan koiran opettamiseen menee vähintään kaksi vuotta. Erilaisten testien jälkeen koirat pääsevät vapaaehtoistöihin etsimään kadonneita ihmisiä.

Koiran etsintäliiviin kiinnitetty kulkunen kilisee tiuhaan, kun sekarotuinen Pöhnä etsii maaleja eli harjoitusmielessä piiloon menneitä ihmisiä. On meneillään Oulun Seudun Etsintäkoirat Ry:n harjoitukset ja tavan mukaan yksi koira ja sen ohjaaja tekevät laajemman harjoituksen. Pöhnän tehtävänä on löytää ulkoa ja sisätiloista yhteensä viisi henkilöä.

Sisätilat ovat monelle koiralle hieman kinkkinen paikka, sillä sisätiloihin päästään harvemmin harjoittelemaan. Esimerkiksi tällä kertaa ollaan kemian alalla toimivan Optitune -yrityksen tiloissa. Nurkissa ja katoissa onkin jos jonkinmoista tuuletinta töhisemässä ja se sekoittaa koiran tarkankin nenän helposti.

Etsintäkoira Pöhnä löysi maalin roskiksen takaa.
Pöhnä suoriutuu varmoin ottein etsintätehtävästään. Sen käyttäytyminen muuttuu aina saman tien jo mennessä tilaan, jossa on ihminen piilossa. Pöhnän ohjaaja ja omistaja Heli Kummala sanoo, että koiraan pitää osata luottaa täysin: koira kyllä tietää mistä etsiä. Ohjaajan tehtäväksi jää tulkita koiran käyttäytymistä. Etsintäkoira Pöhnä löysi maalin roskiksen takaa. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiraharrastus
Bouvier Halo löysi maalin kaapin takaa.
Siinä missä Pöhnä on haukkuva koira, Bouvier Halo on taas kertova. Kun Halo löytää maalin, se ei hauku vaan hieman inisee ja hakee omistajan paikalle ilmoittaakseen löydöksestään. On olemassa myös rullakoiria, jotka tuovat omistajalle kaulassaan roikkuvan rullan maalin löydettyään. Oli ilmoittamistapa mikä tahansa, kaikkien pelastuskoirien tulee suhtautua ystävällisesti maaliin. Bouvier Halo löysi maalin kaapin takaa. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiraharrastus
Bouvier Halo saa herkkuja yläilmoista.
Halon omistaja Päivi Kekkonen sanoo, että etsintäkoiran tulee olla sosiaalinen ja suhteellisen ihmisrakas. Sen täytyy myös aina pysyä omistajan kontrollissa. Omistaja ei saa myöskään harjoitellessa painostaa koiraa tarkistamaan itse hyviksi piilopaikoiksi arvelemiaan paikkoja. Tällä kertaa maali löytyi pahvipinojen päältä lähes katonrajasta, mikä ei ollut ihan helppo nakki Halolle. Bouvier Halo saa herkkuja yläilmoista. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiraharrastus
Villakoira Tatsi löysi lopulta maalin laatikkopinojen päältä.
Marika Tähti auttoi villakoiransa Tatsin pahvipinojen päälle, kun hajua yläilmoista oli muuten vaikea saada ja sieltähän se maali sitten löytyikin. Seuran puheenjohtajana toimivan Tähden mukaan hälytyksiä sattuu Oulun alueella keskimääräisesti kymmenkunta vuosittain. Suomen pelastuskoiraliiton sivuilla kerrotaan, että vapaaehtoisten etsintäkoiria käytettiin maanlaajuisesti viime vuonna reilussa 120 hälytyksessä. Villakoira Tatsi löysi lopulta maalin laatikkopinojen päältä. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiraharrastus
Belgianpaimenkoira laekenos Kaiku odottaa kuuliaisesti.
Belgianpaimenkoira laekenois Kaiku on Halon pikkuveli ja sen Päivi Kekkonen on hankkinut nimenomaan etsintäkoiraksi. Kaiku on parivuotias ja se etsii vielä vähän helpompia piiloja. Etsintäkoiran tehtävät sopivat hyvin kaikenkokoisille ja rotuisille koirille. Belgianpaimenkoira laekenos Kaiku odottaa kuuliaisesti. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiraharrastus
Rokka tyytyväisenä etsintäharjoituksen jälkeen.
Australianpaimenkoira Rokka on vain puolenvuoden ikäinen. Se on aloittanut etsintäharjoittelun jo ihan pentuna. Kun harjoittelu aloitetaan, on tärkeää totuttaa koira herkkujen avulla ihmisiin. Koiraihmiset puhuvat esimerkiksi makkararingistä, jossa erilaisissa tilanteissa tuntemattomat ihmiset syöttävät sovitusti hyvin käyttäytyvälle ja rauhalliselle koiralle nameja. Rokka tyytyväisenä etsintäharjoituksen jälkeen. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiraharrastus

Reetta Arvila vieraili etsintäkoirien harjoituksissa. Kuuntele juttu:

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.

  • Keskustele tässä asumistuesta!

    Asumistuki paisuu

    Suomessa maksettiin asumistukea viime vuonna ennätykselliset 2,1 miljardia euroa. ' Onko tuki välttämättömyys vai valuuko se vuokranantajien taskuun? Vieraina tietokirjailija, kolumnisti Osmo Soininvaara ja Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.

  • Huvittavat ja ihanat isät – mokaileeko iskäsi yhtä hauskasti?

    Suosikkipodcastin isämokat: Onnittele isää huumorilla!

    Löytyikö isän puhelimesta arkaluontoisia kuvia äidistä? Sujahtiko iskän päähän hattu, joka ei ollutkaan oikeasti päähine? Kuulostaako tutulta, eli mokaileeko oma rakas isäsikin hassusti? Suosittu Kaverin puolesta kyselen -podcast teki isänpäivän kunniaksi spesiaalijakson, ja tässä Anna Karhunen ja Tiia Rantanen jakavat kavereiden hauskimmat isämokat. Kuuntele ja lue – naurutakuu!

  • Keskustele tässä asumistuesta!

    Asumistuki paisuu

    Suomessa maksettiin asumistukea viime vuonna ennätykselliset 2,1 miljardia euroa. ' Onko tuki välttämättömyys vai valuuko se vuokranantajien taskuun? Vieraina tietokirjailija, kolumnisti Osmo Soininvaara ja Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola.

  • Ankaraa bailausta, kovaa harjoittelua ja seksuaalista ahdistelua – Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui ja oli vähällä itsekin romahtaa

    Viulisti Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui.

    Berliini oli kylmän sodan pääkaupunki. Kahtia jaettua Eurooppaa symbolisoinut Berliinin muuri oli myös konkreettinen raja-aita idän ja lännen välillä. Muurin ja kapean rajavyöhykkeen erottamat ihmiset elivät täysin erilaisissa maailmoissa, vain muutaman sadan metrin päässä päässä toisistaan.

  • Vankilaan vai rantalomalle? Millainen kansalainen olisit ollut DDR:ssä?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta? DDR oli valtio, jossa tavallinen kansalainen ei saanut muuttaa ulkomaille, ei lukea länsimaisia sanomalehtiä, ei valita vapaasti koulutustaan eikä työpaikkaansa, eikä kritisoida johtajia ilman vankilan uhkaa. Turvallisuuspalvelu Stasi seurasi ja keräsi tietoja käytännössä kaikista Saksan demokraattisen tasavallan kansalaisista.

  • Keskustele tässä kuntien taloudesta

    Miksi kuntien talous sakkaa?

    Yt-neuvotteluja käydään kymmenissä kunnissa ympäri maata. Tänä vuonna lähes kaikkien kuntien talous on hyytymässä miinukselle. Miksi? Studiossa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ja konsultti Eero Laesterä. Ääneen pääsevät myös Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari.

  • Keskustele susipolitiikasta

    Mitä mieltä olet susipolitiikastamme?

    Sudet aiheuttavat länsi- ja kaakkois-Suomessa pelkoa, mutta poikkeuslupia susien kaatamiseen saa aniharvoin, koska kyseessä on uhanalainen eläin. Tiukka kaatopolitiikka aiheuttaa konflikteja. Susikysymykseen liittyy vahvoja tunteita ja epäluottamuksen ilmapiiriä. Miten susikiista pitäisi sinun mielestäsi ratkoa?

  • Lampuri, kiertävä kotiteurastaja ja maisemahoidon asiantuntija Jukka Tobiasson: ”Olen melko aito saaristolainen, vaikka olen asunut saaristossa vasta puoli elämääni”

    Jukka Tobiasson on lampuri, kotiteurastaja ja hortonomi.

    Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita. Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta.

  • Keskustele rahapolitiikasta!

    Miksi raha ei kelpaa?

    Korkotaso on ollut historiallisen alhaalla jo pitkään. Lisäksi Euroopan keskuspankki yrittää elvyttää taloutta lisäämällä rahan määrää ostamalla arvopapereita. Miksi yritykset eivät investoi ja miksi talouden vauhti ei kiihdy? Mitä tapahtuu EKP:n ostamille lainapapereille? Mikä olisi paras inflaaatiotaso? Toimittajana on Juha Virtanen.

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana.