Hyppää pääsisältöön

Etsintäkoiralla ei kauaa nokka tuhise pelastustehtävissä

Sekarotuinen Pöhnä on etsintäkoira.
Sekarotuinen Pöhnä tietää, että päästääkseen etsintähommiin täytyy olla rauhallinen ja odottaa kiltisti lupaa. Pöhnä on vastikään suorittanut tarvittavat testit päästäkseen tositoimiin hälytyksen tullen. Sekarotuinen Pöhnä on etsintäkoira. Kuva: YLE/Reetta Arvila sekarotuinen koira

Pätevän ja osaavan etsintäkoiran kouluttaminen on pitkäjänteistä touhua. Jopa lahjakkaan koiran opettamiseen menee vähintään kaksi vuotta. Erilaisten testien jälkeen koirat pääsevät vapaaehtoistöihin etsimään kadonneita ihmisiä.

Koiran etsintäliiviin kiinnitetty kulkunen kilisee tiuhaan, kun sekarotuinen Pöhnä etsii maaleja eli harjoitusmielessä piiloon menneitä ihmisiä. On meneillään Oulun Seudun Etsintäkoirat Ry:n harjoitukset ja tavan mukaan yksi koira ja sen ohjaaja tekevät laajemman harjoituksen. Pöhnän tehtävänä on löytää ulkoa ja sisätiloista yhteensä viisi henkilöä.

Sisätilat ovat monelle koiralle hieman kinkkinen paikka, sillä sisätiloihin päästään harvemmin harjoittelemaan. Esimerkiksi tällä kertaa ollaan kemian alalla toimivan Optitune -yrityksen tiloissa. Nurkissa ja katoissa onkin jos jonkinmoista tuuletinta töhisemässä ja se sekoittaa koiran tarkankin nenän helposti.

Etsintäkoira Pöhnä löysi maalin roskiksen takaa.
Pöhnä suoriutuu varmoin ottein etsintätehtävästään. Sen käyttäytyminen muuttuu aina saman tien jo mennessä tilaan, jossa on ihminen piilossa. Pöhnän ohjaaja ja omistaja Heli Kummala sanoo, että koiraan pitää osata luottaa täysin: koira kyllä tietää mistä etsiä. Ohjaajan tehtäväksi jää tulkita koiran käyttäytymistä. Etsintäkoira Pöhnä löysi maalin roskiksen takaa. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiraharrastus
Bouvier Halo löysi maalin kaapin takaa.
Siinä missä Pöhnä on haukkuva koira, Bouvier Halo on taas kertova. Kun Halo löytää maalin, se ei hauku vaan hieman inisee ja hakee omistajan paikalle ilmoittaakseen löydöksestään. On olemassa myös rullakoiria, jotka tuovat omistajalle kaulassaan roikkuvan rullan maalin löydettyään. Oli ilmoittamistapa mikä tahansa, kaikkien pelastuskoirien tulee suhtautua ystävällisesti maaliin. Bouvier Halo löysi maalin kaapin takaa. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiraharrastus
Bouvier Halo saa herkkuja yläilmoista.
Halon omistaja Päivi Kekkonen sanoo, että etsintäkoiran tulee olla sosiaalinen ja suhteellisen ihmisrakas. Sen täytyy myös aina pysyä omistajan kontrollissa. Omistaja ei saa myöskään harjoitellessa painostaa koiraa tarkistamaan itse hyviksi piilopaikoiksi arvelemiaan paikkoja. Tällä kertaa maali löytyi pahvipinojen päältä lähes katonrajasta, mikä ei ollut ihan helppo nakki Halolle. Bouvier Halo saa herkkuja yläilmoista. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiraharrastus
Villakoira Tatsi löysi lopulta maalin laatikkopinojen päältä.
Marika Tähti auttoi villakoiransa Tatsin pahvipinojen päälle, kun hajua yläilmoista oli muuten vaikea saada ja sieltähän se maali sitten löytyikin. Seuran puheenjohtajana toimivan Tähden mukaan hälytyksiä sattuu Oulun alueella keskimääräisesti kymmenkunta vuosittain. Suomen pelastuskoiraliiton sivuilla kerrotaan, että vapaaehtoisten etsintäkoiria käytettiin maanlaajuisesti viime vuonna reilussa 120 hälytyksessä. Villakoira Tatsi löysi lopulta maalin laatikkopinojen päältä. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiraharrastus
Belgianpaimenkoira laekenos Kaiku odottaa kuuliaisesti.
Belgianpaimenkoira laekenois Kaiku on Halon pikkuveli ja sen Päivi Kekkonen on hankkinut nimenomaan etsintäkoiraksi. Kaiku on parivuotias ja se etsii vielä vähän helpompia piiloja. Etsintäkoiran tehtävät sopivat hyvin kaikenkokoisille ja rotuisille koirille. Belgianpaimenkoira laekenos Kaiku odottaa kuuliaisesti. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiraharrastus
Rokka tyytyväisenä etsintäharjoituksen jälkeen.
Australianpaimenkoira Rokka on vain puolenvuoden ikäinen. Se on aloittanut etsintäharjoittelun jo ihan pentuna. Kun harjoittelu aloitetaan, on tärkeää totuttaa koira herkkujen avulla ihmisiin. Koiraihmiset puhuvat esimerkiksi makkararingistä, jossa erilaisissa tilanteissa tuntemattomat ihmiset syöttävät sovitusti hyvin käyttäytyvälle ja rauhalliselle koiralle nameja. Rokka tyytyväisenä etsintäharjoituksen jälkeen. Kuva: YLE/Reetta Arvila koiraharrastus

Reetta Arvila vieraili etsintäkoirien harjoituksissa. Kuuntele juttu:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?

  • Keskustele mielenterveyspalveluista

    Kuka pitää mielenterveyskuntoutujien puolta

    Ohjelmassa keskustellaan mielenterveyspalveluiden, erityisesti asumispalveluiden, kilpailuttamisesta. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse tai onko joku läheisistäsi käyttänyt mielenterveyspalveluja? Oletko ollut saamaasi palveluun tyytyväinen? Miten mielenterveyspalveluja pitäisi mielestäsi kehittää?

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.