Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Jospa viedäänkin Guggenheim Kankaanpäähän

Lakastuvatko suomalaiset pikkukaupungit keskittämisvimmassa? Voiko arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla loihtia piristysruiskeen muuttotappiosta kärsiville paikkakunnille? Kaupunki uusiksi -sarjan viimeisessä jaksossa nuoret arkkitehdit lähtevät Pohjois-Satakuntaan synnyttämään Kankaanpää-ilmiötä. Yle Teema 24.11. klo 21.

Kankaanpää sijaitsee vähän epämääräisesti jossain Porin ja Tampereen välimaastossa. Silti Kankaanpää ei ole mikä tahansa pikkukaupunki, se on tunnettu tiiliarkkitehtuuristaan ja kaupungissa on yli sata julkista taideteosta.

Kankaanpäätäkin uhkaa kuitenkin näivettyminen: taidekoulu on alati lakkauttamisuhan alla, varuskuntaa on jouduttu tiivistämään ja nuorempi väki valuu muualle.

Uusi kaupunki -kollektiivin arkkitehdit joutuvat vastaamaan haasteeseen, miten synnyttää Kankaanpää-ilmiö? Kaipaako kaupunki omaa Guggenheimiaan? Pelastustoimiin ryhtyvät arkkitehtitoimistot Studio Puisto, Hukkatila ja Futudesign.

Arkkitehti Heikki Riitahuhta Kankaanpään työpajassa.
Studio Puiston Hekki Riitahuhta ideoi uutta Kankaanpäätä kaupunkilaisten kanssa. Arkkitehti Heikki Riitahuhta Kankaanpään työpajassa. Kuva: Yle kaupunki uusiksi

Työpajassa arkkitehdit ideoivat yhdessä paikallisten ihmisten kanssa ja tuloksena on kaksi kilpailevaa museoehdotusta. Futudesign näkee käytöstä poistetussa Kankaanpäään seurakuntakeskuksessa yhtymäkohtia tunnettuun Louisianan taidemuseoon Tanskassa ja lähtee suunnittelemaan sekä tilojen muuttamista että lisärakennusta.

Fudesignin suunnitelma Kankaanpähän.
Futudeisgnin suunnitelma uuden taidemuseon lisärakennukseksi. Fudesignin suunnitelma Kankaanpähän. Kuva: Futudesign kaupunki uusiksi

Studio Puiston visiossa taidekoulun viereen syntyvään uuteen rakennukseen mahtuu paljon muutakin kuin museo.

Studio Puiston suunnitelma Kankaanpäähän.
Studio Puiston suunnitelma uudeksi kulttuurikeskukseksi. Studio Puiston suunnitelma Kankaanpäähän. Kuva: Studio Puisto kaupunki uusiksi

Hukkatilalla on kiperä tehtävä miettiä uutta käyttöä Kankaanpäänkin mittakaavassa syrjässä sijaitseville ja tyhjäksi jääneille 50-luvun puukerrostaloille. Arkkitehdit joutuvat miettimään, miten talot voisi korjata ja ketkä ihmeessä niihin voisivat muuttaa asumaan.

Hukkatilan suunnitelma Kankaanpäähän.
Hukkatilan yhdessä visiossa taitelijat voisivat asuttaa vanhat puukerrostalot. Hukkatilan suunnitelma Kankaanpäähän. Kuva: Hukkatila kaupunki uusiksi

Tässä jaksossa mennään myös pellolle ja tavataan Kankaanpään taidekoulun esitystaiteen opettaja Aapo Korkeaoja. Hän vastustaa yltiöpäistä keskittämistä ja peräänkuuluttaa tilaa luovuudelle.

Nuorten arkkitehtien Uusi kaupunki -kollektiivi haluaa muuttaa suomalaisia kaupunkeja. Arkkitehdit suunnittelevat kaupunkilaisten toiveiden pohjalta muutosta vaativia kohteita kuudessa suomalaisessa kaupungissa. Arkkitehdit luovat yleisölle avoimissa työpajoissa nopeita visioita elävämmästä kaunpungista ja paremmansta arkkitehtuurista. Aikaa on 48 tuntia.

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.