Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Jospa viedäänkin Guggenheim Kankaanpäähän

Lakastuvatko suomalaiset pikkukaupungit keskittämisvimmassa? Voiko arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla loihtia piristysruiskeen muuttotappiosta kärsiville paikkakunnille? Kaupunki uusiksi -sarjan viimeisessä jaksossa nuoret arkkitehdit lähtevät Pohjois-Satakuntaan synnyttämään Kankaanpää-ilmiötä. Yle Teema 24.11. klo 21.

Kankaanpää sijaitsee vähän epämääräisesti jossain Porin ja Tampereen välimaastossa. Silti Kankaanpää ei ole mikä tahansa pikkukaupunki, se on tunnettu tiiliarkkitehtuuristaan ja kaupungissa on yli sata julkista taideteosta.

Kankaanpäätäkin uhkaa kuitenkin näivettyminen: taidekoulu on alati lakkauttamisuhan alla, varuskuntaa on jouduttu tiivistämään ja nuorempi väki valuu muualle.

Uusi kaupunki -kollektiivin arkkitehdit joutuvat vastaamaan haasteeseen, miten synnyttää Kankaanpää-ilmiö? Kaipaako kaupunki omaa Guggenheimiaan? Pelastustoimiin ryhtyvät arkkitehtitoimistot Studio Puisto, Hukkatila ja Futudesign.

Arkkitehti Heikki Riitahuhta Kankaanpään työpajassa.
Studio Puiston Hekki Riitahuhta ideoi uutta Kankaanpäätä kaupunkilaisten kanssa. Arkkitehti Heikki Riitahuhta Kankaanpään työpajassa. Kuva: Yle kaupunki uusiksi

Työpajassa arkkitehdit ideoivat yhdessä paikallisten ihmisten kanssa ja tuloksena on kaksi kilpailevaa museoehdotusta. Futudesign näkee käytöstä poistetussa Kankaanpäään seurakuntakeskuksessa yhtymäkohtia tunnettuun Louisianan taidemuseoon Tanskassa ja lähtee suunnittelemaan sekä tilojen muuttamista että lisärakennusta.

Fudesignin suunnitelma Kankaanpähän.
Futudeisgnin suunnitelma uuden taidemuseon lisärakennukseksi. Fudesignin suunnitelma Kankaanpähän. Kuva: Futudesign kaupunki uusiksi

Studio Puiston visiossa taidekoulun viereen syntyvään uuteen rakennukseen mahtuu paljon muutakin kuin museo.

Studio Puiston suunnitelma Kankaanpäähän.
Studio Puiston suunnitelma uudeksi kulttuurikeskukseksi. Studio Puiston suunnitelma Kankaanpäähän. Kuva: Studio Puisto kaupunki uusiksi

Hukkatilalla on kiperä tehtävä miettiä uutta käyttöä Kankaanpäänkin mittakaavassa syrjässä sijaitseville ja tyhjäksi jääneille 50-luvun puukerrostaloille. Arkkitehdit joutuvat miettimään, miten talot voisi korjata ja ketkä ihmeessä niihin voisivat muuttaa asumaan.

Hukkatilan suunnitelma Kankaanpäähän.
Hukkatilan yhdessä visiossa taitelijat voisivat asuttaa vanhat puukerrostalot. Hukkatilan suunnitelma Kankaanpäähän. Kuva: Hukkatila kaupunki uusiksi

Tässä jaksossa mennään myös pellolle ja tavataan Kankaanpään taidekoulun esitystaiteen opettaja Aapo Korkeaoja. Hän vastustaa yltiöpäistä keskittämistä ja peräänkuuluttaa tilaa luovuudelle.

Nuorten arkkitehtien Uusi kaupunki -kollektiivi haluaa muuttaa suomalaisia kaupunkeja. Arkkitehdit suunnittelevat kaupunkilaisten toiveiden pohjalta muutosta vaativia kohteita kuudessa suomalaisessa kaupungissa. Arkkitehdit luovat yleisölle avoimissa työpajoissa nopeita visioita elävämmästä kaunpungista ja paremmansta arkkitehtuurista. Aikaa on 48 tuntia.

Kommentit
  • Tanssi itsellesi terveemmät aivot

    Aivot voivat hyvin, kun keho ja mieli voivat hyvin.

    Käykö sinulle joskus niin, että erityisen stressaavan työpäivän jälkeen jätät liikunnan väliin ja sorrut lohdutukseksi roskaruokaan? Kotiin tultuasi kohdistat turhautumisesi puolisoosi ja uppoudut koko illaksi mököttämään päätteen ääreen. Yöllä uni ei tule, kun mietit elämäsi kurjuutta. Inhimillistä, mutta aivan väärin, jos ajattelet aivojesi terveyttä.

  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko rivous uusi musta?

    Rivot jutut huvittavat, koska ne ovat tabu.

    Äitini korvat menevät välittömästi lukkoon, jos hän kuulee v-sanan. Hän ei hyväksy kiroilua tai alapääjuttuja lainkaan. Monille muillekin hänen sukupolvensa edustajalle tämä tabu on ehdoton. Hänen mukaansa törkeyksiä ja rivoa kieltä kuulee yhä useammin ja kaikkialla. Toisaalta monet nauttivat tabujen rikkomisesta. Kielletty kiinnostaa, estottomuus ja häpeästä vapautuminen tuottaa mielihyvää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri