Petra Himberg
Yle
Yksi Yleisradion tehtävistä on vuodesta 1945 alkaen ollut "kielenviljelyn edistäminen". Television puolella vastuunsa kielenhuollon saralla kantoi 1970-luvulla kunniakkaasti Koulu-tv.
Yhteistyö Kielitoimiston ja Ylen välillä alkoi vuonna 1945 yksittäisen, joskin oikeakielisyysasioissa jo pitkään aktiivisesti toimineen kansalaisen Oiva Talvitien aloitteesta. Talvitie kirjoitti sairasvuoteellaan kirjeen, johon oli antanut aiheen hänen juuri kuulemansa radioesitelmä, josta "joka hetki lennähteli esiin kaikkein kaameimman luontoisia kielivirheitä ja epäsuomalaisuuksia". Puutteidensa takia Yleisradion lähetykset olivat "jättiläismäinen kielellinen epäkohta meidän yhteiskunnassamme", hän summasi.
Ylessä yskä ymmärrettiin ja kielenhuoltotoimet aloitettiin nopeasti. Tehtäviä oli kaksi: toimittajien kielitaidon parantaminen sekä se, "mitä radio voisi tehdä kielenviljelyn edistämiseksi". Jälkimmäinen tavoite peittosi nopeasti edellisen.
Ensimmäinen käytännön toimi oli päätös alkaa vastata yleisön kysymyksiin, joskin sillä varauksella, että tulee "tiedustuksia, joihin kannattaa vastata". Alkunsa saivat kaksi kielenhuolollista ohjelmatyyppiä, kielipakinat ja kielikysymyksiä selvittelevät ohjelmat. Molemmat ovat jatkuneet meidän päiviimme saakka. Tunnetuimmat radio-ohjelmat olivat Kielivartio, Kielikorva ja Mistä sanat tulevat?
Television puolelle kieliohjelmat istuivat hieman hankalammin. Erinomainen poikkeus oli kuitenkin Koulu-tv, jonka ohjelmaformaattiin kielivalistus sopi kuin valettu. Esimerkkinä julkaisemme vuonna 1975 valmistuneen Minä, sinä, hän, me, te, he -ohjelmakokonaisuuden. Neliosainen ohjelmasarjan aiheena on suomen kielioppi. Kielen saloihin johdattavat Marjatta Cronwall, Eeva-Reetta Mäsä ja Tauno Pajukallio.
Ensimmäinen osa lähestyy aihetta korkealta: käsitellään äänteitä, sanoja ja kirjoitusta. Toisessa osassa sukelletaan substantiivien, adjektiivien, pronominien ja lukusanojen maailmaan ja mietitään niiden taipumista ja sijamuotoja. Kolmannen osan aiheena ovat verbit ja partikkelit. Puhutaan myös pilkkusäännöistä. Kohtauksia eräästä avioliitosta -osiossa opitaan, mitä tarkoittaa imperatiivi. Viimeisessä osassa pureudutaan lauseenjäsennykseen. Kortensa kekoon kantavat myös legendaarisesta aikalaissarjasta Hello, Hello, Hellosta tutut hämmentävät henkilöhamot Cecil ja Cissy.
Kirjallisuutta: Taru Kolehmainen: Kielenhuollon juurilla. Suomen kielen ohjailun historiaa. SKS 2014.
Katso myös
Lue lisää:
Agricola loihti Suomelle kirjakielen
Suomalainen kirjallisuus alkoi piispa Mikael Agricolan vuosien 1537 ja 1544 välillä julkaisemasta ABC-kirjasta, joka yhdisti aapisen ja katekismuksen olennaisimmat puolet.
Lue lisää:
Kielikorva kuulosteli alati muuttuvaa suomea
Radion Kielikorva-ohjelma opasti kansalaisia suomen kielen saloihin vuodesta 1969 lähtien. Ohjelmissa ruodittiin kielivirheitä, poliitiikkojen ja toimittajien kieltä, muotisanoja ja fraaseja. Tämän artikkelin yhteyteen on julkaistu Ylen arkistoissa säilyneet Kielikorvat ohjelman kolmelta ensimmäiseltä vuodelta 1969—1971.
Lue lisää:
Radiossa saattoi saattaa sanasepon satimeen
Sanaseppoilua kuultiin Ylen radiokanavilla jo vuodesta 1992, kun Antti Skyttä ja Erkki Vuokila kilpailuttivat kuulijoita Radiomafian Pressiklubin Sanaseppoloosi-osiossa. Vuonna 1995 sanasepot vaihtoivat kanavaa ja saivat ihan oman ohjelman. Radio Suomeen kolmanneksi juontajaksi mukaan tuli Heli Mattsson.
Lue lisää:
Hukkaputki: nimet äännettävä oikein
Tv-toimittaja Sointu kertoo ohjaajalle tuskissaan väärästä ammatinvalinnastaan.
Lue lisää:
Neil Hardwickin Hello, hello, hellossa etsittiin kissaa Kuusta
Pelokkaat englantilaispoliisit Stan ja Dud pohtivat vuonna 1974 valmistuneessa klassikkokielikurssissa, missä se kissa oikein on. Kaikki olisi paljon helpompaa, mikäli viekkaat Cecil ja Cissy jättäisivät hyväuskoiset poliisimiehet rauhaan.
- Suomen kieli (fi.wikipedia.org)
- Kielitoimiston sanakirja (kotus.fi)
