Hyppää pääsisältöön

Koulu-tv opasti myös oikeakielisyyteen

Yksi Yleisradion tehtävistä on vuodesta 1945 alkaen ollut "kielenviljelyn edistäminen". Television puolella vastuunsa kielenhuollon saralla kantoi 1970-luvulla kunniakkaasti Koulu-tv.

Yhteistyö Kielitoimiston ja Ylen välillä alkoi vuonna 1945 yksittäisen, joskin oikeakielisyysasioissa jo pitkään aktiivisesti toimineen kansalaisen Oiva Talvitien aloitteesta. Talvitie kirjoitti sairasvuoteellaan kirjeen, johon oli antanut aiheen hänen juuri kuulemansa radioesitelmä, josta "joka hetki lennähteli esiin kaikkein kaameimman luontoisia kielivirheitä ja epäsuomalaisuuksia". Puutteidensa takia Yleisradion lähetykset olivat "jättiläismäinen kielellinen epäkohta meidän yhteiskunnassamme", hän summasi.

Ylessä yskä ymmärrettiin ja kielenhuoltotoimet aloitettiin nopeasti. Tehtäviä oli kaksi: toimittajien kielitaidon parantaminen sekä se, "mitä radio voisi tehdä kielenviljelyn edistämiseksi". Jälkimmäinen tavoite peittosi nopeasti edellisen.

Ensimmäinen käytännön toimi oli päätös alkaa vastata yleisön kysymyksiin, joskin sillä varauksella, että tulee "tiedustuksia, joihin kannattaa vastata". Alkunsa saivat kaksi kielenhuolollista ohjelmatyyppiä, kielipakinat ja kielikysymyksiä selvittelevät ohjelmat. Molemmat ovat jatkuneet meidän päiviimme saakka. Tunnetuimmat radio-ohjelmat olivat Kielivartio, Kielikorva ja Mistä sanat tulevat?

Television puolelle kieliohjelmat istuivat hieman hankalammin. Erinomainen poikkeus oli kuitenkin Koulu-tv, jonka ohjelmaformaattiin kielivalistus sopi kuin valettu. Esimerkkinä julkaisemme vuonna 1975 valmistuneen Minä, sinä, hän, me, te, he -ohjelmakokonaisuuden. Neliosainen ohjelmasarjan aiheena on suomen kielioppi. Kielen saloihin johdattavat Marjatta Cronwall, Eeva-Reetta Mäsä ja Tauno Pajukallio.

Ensimmäinen osa lähestyy aihetta korkealta: käsitellään äänteitä, sanoja ja kirjoitusta. Toisessa osassa sukelletaan substantiivien, adjektiivien, pronominien ja lukusanojen maailmaan ja mietitään niiden taipumista ja sijamuotoja. Kolmannen osan aiheena ovat verbit ja partikkelit. Puhutaan myös pilkkusäännöistä. Kohtauksia eräästä avioliitosta -osiossa opitaan, mitä tarkoittaa imperatiivi. Viimeisessä osassa pureudutaan lauseenjäsennykseen. Kortensa kekoon kantavat myös legendaarisesta aikalaissarjasta Hello, Hello, Hellosta tutut hämmentävät henkilöhamot Cecil ja Cissy.

Kirjallisuutta: Taru Kolehmainen: Kielenhuollon juurilla. Suomen kielen ohjailun historiaa. SKS 2014.

Lue lisää:

Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta kirjoituspulpettinsa ääressä.

Agricola loihti Suomelle kirjakielen

Suomalainen kirjallisuus alkoi piispa Mikael Agricolan vuosien 1537 ja 1544 välillä julkaisemasta ABC-kirjasta, joka yhdisti aapisen ja katekismuksen olennaisimmat puolet.

Lue lisää:

Kielikorva kuulosteli alati muuttuvaa suomea

Radion Kielikorva-ohjelma opasti kansalaisia suomen kielen saloihin vuodesta 1969 lähtien. Ohjelmissa ruodittiin kielivirheitä, poliitiikkojen ja toimittajien kieltä, muotisanoja ja fraaseja. Tämän artikkelin yhteyteen on julkaistu Ylen arkistoissa säilyneet Kielikorvat ohjelman kolmelta ensimmäiseltä vuodelta 1969—1971.

Lue lisää:

Radiossa saattoi saattaa sanasepon satimeen

Sanaseppoilua kuultiin Ylen radiokanavilla jo vuodesta 1992, kun Antti Skyttä ja Erkki Vuokila kilpailuttivat kuulijoita Radiomafian Pressiklubin Sanaseppoloosi-osiossa. Vuonna 1995 sanasepot vaihtoivat kanavaa ja saivat ihan oman ohjelman. Radio Suomeen kolmanneksi juontajaksi mukaan tuli Heli Mattsson.

Lue lisää:

Juppi ja sohvaperuna tarttuivat suomen kieleen

Kieleen tarvitaan uusia sanoja sitä mukaa kun uusia ilmiöitä ja esineitä syntyy. 60-lukulainen ei tarvinnut vielä sellaisia sanoja kuin tekstiviesti, työnarkomaani, salarakas taikka uusavuton.

Lue lisää:

Hyötiö, rasitto ja ahnarit ovat sanoja nimettömille ilmiöille

Ahkerat kielenkäyttäjät Kaarina Hazard, Heikki Salo, Pauliina Raento ja Toni Wirtanen etsivät Sanakirja.Nyt -ohjelmassa uusia kuvailevia sanoja erilaisille ilmiöille ja asioille, joita ei vielä mikään sana kuvannut.

Lue lisää:

Hepskukkuu: Kielenhuoltoa

Kieli lyhenee ja kuluu nykyaikaisen elämänrytmin myötä. Siksi Hepskukkuun aikuisopiskelijoille tarkoitettu sarja "Kieli keskellä suuta" oli enemmän kuin tervetullut.

Lue lisää:

Kristiina Halkola Hukkaputkessa

Hukkaputki: nimet äännettävä oikein

Tv-toimittaja Sointu kertoo ohjaajalle tuskissaan väärästä ammatinvalinnastaan.

Lue lisää:

Neil Hardwick ja David Mitchell ohjelmassa Hello, hello, hello (1974)

Hello, Hello, Hello

Pelokkaat englantilaispoliisit Stan ja Dud pohtivat klassikkokielikurssissa, missä se kissa oikein on. Kaikki olisi paljon helpompaa, mikäli viekkaat Cecil ja Cissy jättäisivät hyväuskoiset poliisimiehet rauhaan.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto