Hyppää pääsisältöön

Mikä on #sota39?

Sota39 Twitter-tilit
Sota39 Twitter-tilit sota39

Idea

#sota39 on Suomessa uudenlainen sosiaalisen median, erityisesti Twitterin luonnetta hyödyntävä kampanja. Sen idea on kertoa reaaliajassa tutusta historian tapahtumasta innostavasti ja ihmisiä mukaan kutsuen. Olemme luoneet #sota39:stä yhdessä yleisön kanssa netti-ilmiön, johon kertyy koko ajan, vuorokauden ympäri, inhimillisiä tarinoita ja henkilökohtaista draamaa sulassa sovussa historiallisten talvisodan ajan hallituksen pöytäkirjojen kanssa.

Kampanjaan kuuluu nettisivusto, kiinnostavia testejä, taustoittavat artikkelit, #päivänSAkuva ja kooste joka toinen viikko sodan tapahtumista Twitterissä (kuva).

Kampanjamme on saanut laajaa ylistystä niin kouluissa, kodeissa kuin digimedian ammattilaisten keskuudessa. Olemme onnistuneet löytämään uutta yleisöä ja tuomaan vanhoille, uskollisille historian ystäville uuden tavan uppoutua historiaan.

Skip Twitter post

Skip Twitter post

Strategia

Sosiaalisen median luonne, erityisesti Twitterin, on huomioitu siten, että ollaan reaaliaikaisia ja huomioidaan muu Twitter-yhteisö keskustelemalla ja aktivoimalla mukaan eri tavoin joukkoistaen. Ihmisiä houkuteltiin mukaan joko luomaan omia hahmoja tai tuomaan mukaan hallussaan olevaa autenttista materiaalia (päiväkirjoja, kirjeitä, valokuvia jne.). Projektiin kuului se, että siinä jätettiin selvästi tilaa näille hahmoille. Kampanja alun perin perustuu Talvisodan ajan hallituksen pöytäkirjoihin, jotka olivat autenttista uutta materiaalia. Niiden kautta #sota39 tarjoaa myös uutta tietoa ja näkökulmia historiasta kiinnostuneille. Strategian tavoitteena on uusien yleisöjen saavuttaminen.

artikkelikuva omasota-joukkoistusjuttuun
artikkelikuva omasota-joukkoistusjuttuun Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen omasota39

Kampanjaan liittyy myös ruotsinkielinen tili, erilaisia pienempiä osioita, kuten #omasota39 , jossa kerätään yleisöltä talvisodan ajan kuvia ja kirjeitä.

Joukkoistamisen kautta tilistä syntyi myös kansainvälinen versio englannin kielellä, kun englanniopiskelija aloitti omatoimisesti twiittien kääntämisen ja antoi myöhemmin tilin meille.

Tavoitteet

Kampanjan tähänastinen tavoittavuus Twitterissä on 1,66 miljoonaa seuraajaa 24.11.14 - 9.1.2015. Päätilillä on yksinään reilut 8 600 seuraajaa. Jokaista hallituksen jäsentä seuraa noin 1200 seuraajaa. #sota39 on trendannut Suomessa useana päivänä aloitusviikoillaan, ollen aloituspäivänä Suomen suosituin aihetunniste (kuva).

Skip Twitter post

#sota39 alkuperäinen tiedote:

Talvisodan 105 päivää reaaliajassa. #sota39 päivittää sodan vaiheet päivä päivältä uudella tavalla Twitterissä. 75 vuoden takaiset tapahtumat kerrotaan maan sotatilahallituksen käymien todellisten keskustelujen ja päätösten kautta twiiteiksi tiivistettynä.

Yle tuo ensimmäisenä Suomessa historiallisia tapahtumia talvisodan hallituksen kabinettipöydistä seurattavaksi reaaliajassa.

Hallituksen keskustelut kirjattiin sodan aikana ylös pöytäkirjoihin, jotka lepäävät nyt Kansallisarkiston kellarissa. #sota39 perustuu kahden kokeneen historiantutkijan Ohto Mannisen ja Kauko Rumpusen tutkimukseen näistä pöytäkirjoista ja heidän niistä kirjoittamaansa kirjaan.

infografiikka mistä projektissa kyse
infografiikka mistä projektissa kyse Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen sota39

Yle.fi/sota39 toimii tukikohtana ja kokoaa projektin sisällöt yhteen. Sivulla on muun muassa esittelyt talvisodan johtavista poliitikoista, joista viidellä on oma tili Twitterissä. Twitterissä sodan tapahtumia seurataan näiden poliitikkohahmojen välisinä keskusteluina.

Sukella Twitteriin!

Helpoin tapa pysyä mukana päivittäisissä tapahtumissa ja päähenkilöiden keskusteluissa on seurata päätiliä @sota1939, joka liimaa keskustelut yhteen.

#sota39-leima lyödään kaikkiin twiitteihin, jotka vaativat mielestämme erityishuomiota. Hashtagin kautta myös twitterkäyttäjät voivat osallistua ja kommentoida projektia, mikä on erittäin toivottavaa.

Yle Historia -tiimi julkaisee talvisodasta kertovan kuvan jokaiselta sodan päivältä, jolta kuva löytyy. Kuvat valikoidaan SA-kuva-arkistosta. Valokuva-antiin pääsee käsiksi joko seuraamalla etusivulta löytyvää artikkelia tai twiittejä tunnisteella #päivänSAkuva.

Projektin lähtölaukaus ammutaan Mainilassa

Projekti #sota39 alkaa 26.11.2014. Samana päivänä, vuonna 1939, Neuvostoliitto syytti Suomea rajan pinnassa olevan Mainilan kylän tulituksesta. Näin itänaapuri sai tekosyyn sodan aloittamiseen.

Kriisihallitus nimitettiin välittömästi sodan sytyttyä. Uuden hallituksen ainut tehtävä oli rauhan saavuttaminen, mutta hallitus ei ollut rauhanpyrkimyksessään yksimielinen. Ministerijoukko jakautui kahtia rauhaa kaikin keinoin tavoitteleviin ja sodan jatkamista kannattaviin, eli kyyhkyihin ja haukkoihin, mikä loi ristiriidan hallituksen ainoan tavoitteen saavuttamiseksi.

Miten maan johtajat kantoivat vastuullisen tehtävänsä ja kuinka rauhaan taivuttiin, siitä kertoo #sota39.

Päätilit:

Projektin päätili @sota1939 : https://twitter.com/sota1939

Risto Ryti: https://twitter.com/risto_ryti
Väinö Tanner: https://twitter.com/vaino_tanner
J.K. Paasikivi: https://twitter.com/jk_paasikivi
Kyösti Kallio: https://twitter.com/kyosti_kallio
Juho Niukkanen: https://twitter.com/juho_niukku
Kotirintama: https://twitter.com/Kotirintama_KV

Englanninkielinen tili: https://twitter.com/WinterWar1939
Ruotsinkielinen tili: https://twitter.com/kriget1939

Projektin nettisivut: http://yle.fi/aihe/historia/sota39

Esimerkki interaktiivista testiosioista: Suomen historian vaikein päätös – mitä sinä olisit tehnyt?

Suunnittelu

Yle Asia/tiedetoimitus
Yle Asia/internetkehitys
Tekijät: Seppo Heikkinen, Leo Kosola, Maija Kaipainen, Seija Aunila, Annukka Väisänen, Anna-Leena Lappalainen, Jukka-Pekka Heiskanen, Tanja Iikkanen

Tuotanto

Yle Asia/tiedetoimitus
Yle Asia/internetkehitys
Tekijät: Seppo Heikkinen, Leo Kosola, Maija Kaipainen, Seija Aunila, Annukka Väisänen, Anna-Leena Lappalainen, Sami Rouhiainen, Jukka-Pekka Heiskanen, Tanja Iikkanen

Asiakas

Yle

--
Seuraa Twittertiliä #sota39 - 105 päivää
Seuraa Yle Historian Facebook-sivua

Kommentit
  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

#sota39

  • Mikä on #sota39?

    Mistä talvisotaprojekti #sota39:ssä on kyse?

    Yle tuo ensimmäisenä Suomessa historiallisia tapahtumia talvisodan hallituksen kabinettipöydistä seurattavaksi päivä päivältä. 75 vuoden takaiset tapahtumat kerrotaan maan johtohahmojen käymien todellisten keskustelujen ja päätösten kautta twiiteiksi tiivistettynä. Talvisodan 105 päivää reaaliajassa.

  • Talvisota viidellä kuvalla kerrottuna

    Talvisodan 105 päivään mahtuu loputtomasti kiehtovia tarinoita ja vaiheita. Osana #sota39-projektia tiivistimme talvisodan tärkeimpiä vaiheita viiteen kuvaan. Kuvien teksteistä saa nopean ja kronologisen kertauksen, kuinka talvisota eteni.

  • "Jumala varjelkoon meitä rauhasta..."

    Vänrikki ja sotilaspappi Jorma Heiskanen odotti ja toivoi sodan syttymistä. Ateistinen Neuvostoliitto oli uskon miehelle kauhistus. Talvisota ja venäläisten vastustaminen olivat Jorma Heiskaselle Jumalan antama tehtävä. Suomi oli osa lännen etuvartiota ja sen tärkeä tehtävä oli pahan bolševismin leviämisen estäminen.

  • Suomen historian vaikein päätös – mitä sinä olisit tehnyt?

    Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä muistutat.

    Helmi-maaliskuussa 1940 tilanne rintamalla oli vakava, mutta Ranska ja Iso-Britannia lupailivat apujoukkoja. Samaan aikaan Neuvostoliitto esitti rauhanneuvotteluille ankarat ennakkoehdot. Hallitus oli äärimmäisen kohtalokkaan kysymyksen äärellä: jatkaako sotaa vai tehdäkö rauha? Loimme roolipelin, jossa sinä voit astua talvisodan ministerin rooliin ja tehdä itse tämän vaikean päätöksen! Käytössäsi on vain samat tiedot kuin ministereillä 75 vuotta sitten. Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä eniten muistutat.

  • Oletko talvisotatietäjä - testaa tietosi!

    #sota39-projektin testi mittaa oikeasti tietoa!

    Talvisodan syttymisestä tulee marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi testin. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa.

  • Mikä tykki on kuvassa? Kuka puhuu? Tunnistatko talvisodan ääniä ja kuvia?

    eimme sen muistoksi jo toisen testin.

    Talvisodan syttymisestä tuli marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi jo toisen testin. Tällä kertaa haastamme sinut tunnistamaan talvisodan kuvia ja ääniä. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa. Tähän testiin on lisätty entisestäänkin vaikeuskerrointa.

  • Aluevaatimuksia ja valelaukauksia - talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939

    12-osainen Suomi talvisodassa -sarja

    Syksyllä 1939 Suomessa elettiin kireitä aikoja. Puolaan hyökänneet Hitler ja Stalin hämmästyttivät maailman solmimalla hyökkäämättömyyssopimuksen. Neuvostoliitto esitti Suomelle ankaria aluevaatimuksia. Kaiken lisäksi Suomi oli jäämässä kansainvälisessä poliittisessa kuviossa yksin. Sota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä.

  • Ryti - ensikertalainen johti hallitusta kylmäpäisesti

    Suomen pankin pääjohtaja napattiin sodan sytyttyä hallituksen johtoon. Tuoreen pääministerin vahvuus oli hermojen hallinta, joka kriisiajan hallituksessa oli äärimmäisen tärkeä taito. Rytin ansiosta kaikki hallituksen viralliset istunnot kirjattiin prikuulleen muistiin.

  • Tanner teki ulkoministerinä olennaisen: saavutti rauhan

    Tannerin politiikonura alkoi jo ensimmäisessä eduskunnassa

    Tanner oli virkansa vuoksi eniten äänessä talvisodan hallituksen kokouksissa. Siitä huolimatta hänelle oli tyypillistä hoitaa ministerintoimiaan taustalta ja yksin. Hän piti kontaktinsa omina tietoinaan niin kauan kuin katsoi sen tarpeelliseksi.

  • Paasikivi - puhelias pessimisti tunsi itänaapurin

    Paasikiven hyvä suhde NL:oon loi käsitteen Paasikiven-linja

    Paasikivi ei kuulunut hallituksen hiljaisiin, mutta lausui mielipiteensä useimmiten verraten lyhyesti. Ehkä niin tapahtuikin itse kokouksissa, mutta yleisesti oli tunnettua, että nestori oli kovaääninen ja pitkäpuheinen mies, jolta ei hevin saanut suunvuoroa. Rauhanpyrkimyksessään hän oli yhtä johdonmukainen kuin Tanner.

  • Miksi ja miten hallitus vaihtui?

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä. Aivan kuin uusi kokoonpano olisi jo seisoskellut kentän laidalla verrytelleenä ja valmiina tositoimiin. Näin varmasti olikin, sillä Suomen piti näyttää irtisanoutuvansa syksyn 1939 hallituksen politiikasta.

  • Kallio - sairasteleva presidentti otti roolia vasta sodan lopussa

    Kallio oli eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista.

    Kallio oli kenties eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista. Vaikka hänellä oli elinkeinonaan suuri maatila Nivalassa ja myöhemmin myös pankinjohtajan virka Suomen pankissa, hänen pääasiallinen työnsä tapahtui valtiollisen politiikan parissa. Presidenttinä lähes 70-vuotias Kallio oli sangen sairaalloinen.

  • Keitä olivat hallituksen hiljaiset?

    Keitä olivat talvisodan hallituksen hiljaiset?

    Talvisodan hallituksessa oli useita ministereitä, jotka olivat enemmän esillä läsnäololistoissa kuin puheenvuoron käyttäjinä. Kun joku heistä avasi suunsa, koski ulostulo yleensä vain heidän omaa hallinnonalaansa. Helmikuun lopulla hiljaisetkin joutuivat ottamaan kantaa rauhankysymykseen.

  • Niukkanen - äänekäs ja kokenut haukka vastusti myöntyväisyyttä

    Eteläkarjalainen maanviljelijä, sahanomistaja ja tiilitehtailija Juho Niukkanen oli vanha kettu sodan syttyessä. Hän oli yksi maalaisliiton vahvoista miehistä ja talvisodan hallituksen puheliaimmista ministereistä. Hän oli alusta alkaen sitä mieltä, ettei rauhanasioissa kannattaisi intoilla liikaa.

  • Haukat pitivät rauhanehtoja kohtuuttomina

    Rauhanhakuisen yhteistyöryhmän Ryti-Tanner-Paasikivi vastapainona olivat sotaisamman mielialan ministerit, niin sanotut haukat. Haukkoihin kuuluivat puolustusministeri Juho Niukkanen, opetusministeri Uuno Hannula ja oikeusministeri Johan Otto Söderhjelm, joille Neuvostoliiton kovat rauhanehdot näyttäytyivät itsenäisyyden menetyksenä.

  • #sota39 - malli Cajanderista malli Androidiin

    Miten tehdään välttämättömyydestä hyve? Ja saadaan samalla aikaan sosiaalisen median läpi lyövä sotahistoriallinen innostuksen aalto? Ylen historianosaajat käänsivät tuoreen talvisotatutkimuksen Twitter-keskusteluksi. Puoli seitsemän tapasi tekijät ja mukaan lähteneet Siilinjärven lukion historianopiskelijat.

  • Sukkapuikkoarmeija tämän talven megatrendi? Eli kuinka suomalaiset naistenlehdet kirjoittivat talvisodasta

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet.

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet samalla tavalla kuin muunkin lehdistö. Mistä ihmeestä pitäisi kirjoittaa, kun miehet lähtivät rintamalle taistelemaan, perheet evakkoon ja elintarvikkeista sekä tavaroista alkoi olla pulaa? Muoti, kauneus ja filmitähdet tuntuivat tässä tilanteessa hieman triviaaleilta. Ainakin sodan pää-äänenkannattajalle Kotiliedelle.