Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Miksi meille tarjotaan aina vain sikaa ja broileria?

Kaupan lihahylly
Kaupan lihahylly Kuva: Yle valmispakatut lihat

Ruokalistallamme toistuvat samat lihat vuodesta toiseen: possua ja broileria, broileria ja possua. Kiireisessä arkiruokailussa painottuu nopeus, helppous ja edullisuus. Miksei esimerkiksi lammas, - tai jopa strutsi, pääse suomalaisen arkiruokalistalle?

Tutustu myös: Lihaeläinten ominaisuudet eivät selitä kulutuseroja

Suomessa on syöty sikaa satoja vuosia ja siitä osataan valmistaa monenlaista ruokaa. Jalostus on tehnyt siasta tehokkaan lihantuottajan ja hyvän lisääntyjän. Broileri tuli Suomeen 1970-luvulla. Samaan aikaan suomalaiset heräsivät kovien rasvojen vaaroihin ja broileri löi itsensä markkinoilla läpi nimenomaan terveellisenä lihavaihtoehtona.

Viljaporsaan fileepihvi pakkauksessa
Viljaporsaan fileepihvi pakkauksessa Kuva: Yle valmispakatut lihat

Lihatalot ovat luoneet sian- ja broilerinkasvattajien kanssa sopimustuotantojärjestelmän. Sopimustuotannossa kasvattaja kasvattaa ja lihatalo sitoutuu ostamaan koko teurastuskuntoon kasvatetun eläinerän. Lihatalo teurastaa, jalostaa ja pakkaa lihat kuluttajalle tarjottavaan muotoon. Sitten ne toimitetaan kaupan hyllylle kuluttajan ostettavaksi.

Kuluttaja ostaa mitä marketista saa

Savoyn keittiöpäällikkö Kari Aihisen mielestä broilerin ja possun ylivalta selittyy hinnalla ja saatavuudella. Kuluttaja ostaa sitä mitä saa halvalla ja helpoiten.

Broilerimainos
Broilerimainos Kuva: Yle lihahylly

- Meidät on ajettu määrättyyn tuubiin ja muottiin. Me emme uskalla ostaa tai tehdä jotain uutta lautaselle, Aihinen toteaa.

Aihisen mielestä syy on enemmän lihataloissa kuin kuluttajassa. Me ostamme sitä mitä tarjotaan.

Suomessa ruokaa ja yhdessä ruokailua ei arvosteta samalla tavalla kuin esimerkiksi Ranskassa. Tämä näkyy myös siinä, että supermarkettien lihavalikoima on usein hyvin suppea. Kotimaista tuoretta lammasta ja kalkkunaa on harvoin tarjolla.

Lammastilojen suoramyynnissä kysyntä suurempi kuin tarjonta

Lampaankasvattaja Tapio Rintalan mielestä lammaskin kuuluisi suomalaiseen arkiruokaan ja kaupan hyllylle.

- Lampaan liha on terveellistä ja siinä mielessä ekologista, että lammas ei syö ihmiselle tarkoitettua viljaa. Lammastuotannossa ei ole tehotuotannon leimaa negatiivisessa mielessä. Tehokastahan tuotanto saa olla, mutta ei millä keinoilla hyvänsä, Rintala toteaa.

Lampaankasvattaja Tapio Rintala
Lampaankasvattaja Tapio Rintala Lampaankasvattaja Tapio Rintala Kuva: Yle haastateltava

Rintalan tila myy lampaanlihansa pääosin suoramyyntinä tilalta asiakkailleen. Tilalla on huomattu, että suomalaisen lampaan kysyntä on viime aikoina ollut kovassa kasvussa. Tällä hetkellä suomalaisen lampaanlihan kysyntä on isompi kuin mitä ala pystyy tarjoamaan.

Lihatalot ovat sanoutuneet irti suomalaisen lampaanlihan tuotannosta. Vielä 1990-luvulla HK:lla oli tuotantolinjat suomalaiselle lampaalle. HK:n mukaan se ei kuitenkaan ollut kannattavaa.

- Ehkä kilpailu ja ynnä muut seikat ovat tehneet sen, että halutaan mahdollisimman pitkiä tuotantosarjoja ja pitää tuoteperhe pienempänä. On ajateltu, että se suuri on kaunista, Rintala toteaa.

Kotimaisen lampaanlihan kysyntä huomattu lihataloissakin

TNS Gallupin mukaan kuluttajien kiinnostus lampaanlihaa kohtaa on nousussa. Myös lampaan kasvattaminen ammattimaistuu ja lisääntyy. Mutta kiinnostaako lammas sittenkään suomalaisia lihataloja?

Lampaita
Rintalan tilan lampaita Lampaita Kuva: Yle lammas

- Joku voi nähdä lampaassa bisneksen, mutta Atrialle se ei ole vaihtoehto, toteaa Atrian markkinointijohtaja Pasi Luostarinen.

- Markkina on hirveän pieni eikä se kasva. Siinä oikeastaan ovat ne liiketoiminnalliset lähtökohdat, miksi lampaan tarjonnan lisäämistä ei ole kannattanut harkita.

- Lisäksi tullaan mielikuvallisiin asioihin: vaatisi todella paljon työtä kuluttajan päässä saada lampaasta houkutteleva tuote, Pasi Luostarinen summaa.

Atrian mielestä lampaan lihan kulutuksessa ei ole merkittävää kasvua. HKScanissa lammasasiat nähdään toisin.

- Me näemme lihabarometreistä ja luvuista, että suomalaisen lampaan kysyntä on kasvussa, HKScanin markkinointijohtaja Mikko Järvinen toteaa.

Mikko Järvinen, HKScan
Mikko Järvinen, HKScan Mikko Järvinen, HKScan Kuva: Yle haastateltava

Tästä huolimatta HK Scan ei ole vielä lähtenyt rakentamaan tuotantoaan suomalaisen lampaanlihan varaan.

- Tuotantoketjun perustaminen on iso kustannus. Sen perustaminen vaatisi tasaisen kysynnän. Asia on tällä hetkellä tarkastelussa eli lammas on suurennuslasin alla, Järvinen toteaa.

Loppujen lopuksi raha määrää, mitä kuluttajille on tarjolla.

- Totta kai. Kun on yritystoiminnasta kysymys, niin pitää rahaakin kukkaroon jäädä, sanoo HKScanin markkinointijohtaja Mikko Järvinen.

Mikä on tehokas tuotantoeläin?

Lihantuotannon tehokkuuteen vaikuttavat esimerkiksi eläimen kasvatusaika, rehunhyötysuhde sekä lisääntymisnopeus.

Sika lisääntyy monta kertaa vuodessa ja pahnue on iso. Sika myös kasvaa teuraspainoonsa puolessa vuodessa.

Nauta kasvaa hitaasti ja tekee vain yhden vasikan kerralla. Teuraana siitä saadaan paljon lihaa. Yhdesta isosta sonnista tulee 400 kiloa lihaa.

Lammas saavuttaa teuraspainonsa nopeimmillaan puolessa vuodessa. Yhdestä lampaasta saa noin 15 kiloa lihaa.

Jos lihan tuotannon tehokkuutta tarkastellaan ruokinnan näkökulmasta, broileri on yksi tehokkaimmista tuotantoeläimistä. Parilla rehukilolla saadaan tuotettua kilo broilerin lihaa.

Possu tarvitsee lihakiloa kohti kolmisen kiloa rehua, kun märehtijät kuluttavat jopa kymmenkertaisen määrän. Lammas 30 kiloa ja nauta tuotantotavasta riippuen 7-27 kiloa.

Toisaalta lammas ja nauta eivät syö ihmiselle tarkoitettua viljaa, joten siltä kannalta ajateltuna ne ovat ekologisempia vaihtoehtoja kuin vaikkapa broileri ja possu.

Strutsista vaihtoehto possulle ja broilerille?

Voisiko tuttujen lihapakettien vierelle tulla ihan uusia tuotteita? Voisiko strutsista olla tehotuotantoeläimeksi?

HK Scanissa ja Atriassa kysymys aiheuttaa hilpeyttä. Lihatalojen mielestä strutsi on liian erikoinen tuotantoeläin Suomeen.

Pälkäneläisen strutsinkasvattajapariskunnan Ari ja Anu Syrjysen mukaan ehdotus ei periaatteessa ole ollenkaan omituinen. Heidän mukaan strutsi kasvaa nopeasti, pärjää vähäisellä rehulla ja on vielä terveellistäkin.

Anu ja Ari Syrjynen
Anu ja Ari Syrjynen Anu ja Ari Syrjynen Kuva: Yle haastateltava

- Strutsi on yhtä tehokas lihantuottaja kuin esimerkiksi broileri. Myös vesijalanjälki on pieni esimerkiksi nautaan verrattuna. Nauta juo jopa yli 100 litraa päivässä, strutsi litrasta kahteen oli kylmä taikka kuuma, toteaa pälkäneläinen Ari Syrjynen.

Kasvattajia toki tarvittaisiin paljon enemmän kuin nyt on. Strutsinkasvattajan usko tuotteeseensa on vankka.

- Strutsin liha on todella terveellistä. Siinä on vähemmän rasvaa kuin broilerin lihassa, proteiinia ja rautaa enemmän kuin minkään muun lihassa ja käy myös liha-allergikoille, selvittää Ari Syrjynen.

Munasta kuoriuduttuaan strutsi painaa alle kilon. Noin kymmenessä kuukaudessa se kasvaa jopa kahden ja puolen metrin pituiseksi ja 120 kiloa painavaksi jätiksi, josta saa 35-40 kiloa lihaa.

Syrjynen vakuuttaa, että strutsinlihassa kate on hyvä.

- Jos vertaa muihin tavanomaisiin lihantuotantoeläimiin, niin se on kyllä tosi hyvä. Tämä johtuu hyötysuhteesta, pienellä sapuskamäärällä saadaan suhteellisen hyvin lihaa, Syrjynen toteaa.

Strutsin liha kannattaa paistaa kuumalla grillillä ja lisätä vähän suolaa ja mustapippuria. Ei kannata paistaa täysin kypsäksi,

Strutsinliha on ulkonäöltään ja maultaan erittäin lähellä naudan lihaa. Strutsinkasvattajan Anu Syrjysen mukaan strutsinlihan kokkaaminen on helppoa ja nopeaa.

- Strutsin liha kannattaa paistaa kuumalla grillillä ja lisätä vähän suolaa ja mustapippuria. Strutsi on pehmeää liha, jota ei kannata paistaa täysin kypsäksi, Anu Syrjynen opastaa.

Näyttää siltä, että possu ja broileri pysyvät lautasillamme vielä pitkään. Niiden tuotantoketju on niin tehokkaaksi suunniteltu, että esimerkiksi sianlihan kuluttajahinta on painunut jo liiankin alas.

Lammas pysyy ainakin toistaiseksi pääsiäisherkkuna ja strutsi kaukomaiden kummajaisena, vaikka sitä täältä kotimaastakin löytyy.

Voit myös katsoa jutun myös videona

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.