Hyppää pääsisältöön

Asuuko ilves naapurissasi?

Ilves kävelee lumessa Ranuan eläinpuistossa.
Ilves Ranuan eläinpuistossa. Ilves kävelee lumessa Ranuan eläinpuistossa. Kuva: Yle/Seppo Nykänen petoeläin

Ilves on arka eläin, eikä sitä näe helposti. Kohtaamiset ovatkin yleensä lyhyitä ja satunnaisia, vaikka tupsukorvan kaupungistumisesta on jo merkkejä.

Kuten muidenkin petoeläinten kohdalla, helppo ruoka vetää ilvestä kohti kaupungin valoja. Sille kelpaavat niin ihmisten kotitalousjätteet kuin eläimetkin, kuten rusakot, kanit ja fasaanit sekä pienet hirvieläimet. Eläimen reviiri on laaja, joten se saattaa liikkua asutuksen keskellä ainoastaan ruuanhakumatkalla.

Ihmistä ilves pakenee usein välittömästi, mutta kotieläimen kimppuun se saattaa käydä.

- Nykyään kuullaan paljon ilveksellä pelottelua. Ilves ei sinänsä ole ihmiselle vaarallinen, sanoi Ilveskeskus ry:n Jussi Ristonmaa Radio Suomen Ilvesillassa.

Ilveksen aiheuttamia kotieläinvahinkoja on vuosittain vähän. Yleensä ne kohdistuvat lampaisiin ja jokunen tapaus koiriin metsästystapauksissa. Osa ilveksistä syö kissoja. Kuitenkaan päiväsaikaan ulkona pidettävät lemmikit eivät ole vaarassa, sillä ilves saalistaa yöaikaan.

Suomessa ei ole koskaan sattunut ihmiselle mitään vakavaa ilveksen kanssa, korkeintaan naarmuja.

- Jos näkee pihassa ilveksen jäljet, ei ole tarvetta huolestua ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Suomessa ei ole koskaan sattunut ihmiselle mitään vakavaa ilveksen kanssa, korkeintaan naarmuja, selvitti RKTL:n tutkija Katja Holmala Radio Suomen Ilvesillassa.

Havaintojen määrän lisäntymiseen on vaikuttanut ilveksen kannan vahva kasvu parinkymmenen viime vuoden ajan. Syynä tähän voidaan pitää maltillista metsästystä ja hyvää ravinnon saatavuutta.

Ilves on Suomen ainoa villi kissaeläin ja suurpedoista runsaslukuisin 2700 - 2900 aikuisella yksilöllään. Väittely sopivasta kannan koosta käy vilkkaana eri puolilla maata.

Kaupunki tarjoaa helppoa ravintoa petoeläimille

Suurpedoista karhut ja sudet välttävät pääosin kaupunkialueita. Ilvestä pienemmät petoeläimet, kuten näätä ja kettu, ovat jo pääkaupunkiseudullakin tuttuja asukkeja. Myös petolinnut ovat huomanneet kaupunkialueiden runsaan ruokatarjonnan.

Petoeläinten määrä kaupungeissa korostuu etenkin metsien heikkoina saaliseläinten vuosina. Nykyään ihmiset myös hyväksyvät villieläimet omille kulmilleen aiempaa helpommin.

- Aiemmin maaseudulla metsästys oli osa jokapäivästä elämää ja tarjosi pöytään lisäruokaa. Kaupungistumisen myötä metsästys on loppunut kaupunkilaisten osalta. Tämän vuoksi kaupunkialue tarjoaa petoeläimille turvallisemman elinalueen maaseutuun verrattuna, kertoi Luontoillan asiantuntija Jaakko Kullberg Luonto-Suomen Kaupunkiluontoillassa.

Luonto-Suomen Kaupunkiluontoillassa 19.11.2014 keskusteltiin muun muassa petoeläinhavainnoista kaupunkialueilla.

Lisää aiheesta:
Yle Oppiminen: Kaupunki elinympäristönä
Yle Oppiminen: Kaupunkiluonnossa
Yle Kainuu: Ilves ja talvi
Luonto-Suomen ilvesilta

Oletko kohdannut ilveksen luonnossa tai kotikulmillasi? Millaisia muita havaintoja sinulla on petoeläimistä kaupunkialueella?

Tässä oli ulkoinen upotus Facebookista, joka on sittemin poistettu.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Viisi tapaa pelastaa pörriäinen – valitse omasi ja merkkaa tekosi!

    Pölyttäjiä voi auttaa pihassa ja parvekkeella.

    Pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apuasi! Pelasta pörriäinen -kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin. Miten sinä haluat auttaa: kukkia, leikkaamaton nurmikko, hyönteishotelli vai myrkytön puutarha? Valitse, toteuta ja merkitse tekosi laskuriin.

  • Eurovision Diaries – Viisupäiväkirjat

    Viisupäiväkirjat näyttää maailman euroviisufanin silmin.

    Dokumenttikokonaisuudessa fanit ympäri maailmaa kuvaavat vuoden verran elämäänsä ja fanitustaan, odotuksen huipentuessa euroviisuihin Tel Avivissa Israelissa. Soraääniäkin kuuluu, politiikkaa pohditaan ja vähemmistöt saavat äänensä esiin viisujen glitterin alta. Päiväkirjoissa esiintyy faneja 25 maasta, Ukrainasta Turkkiin ja USA:sta Venäjälle. Tavalliselle pulliaiselle viisut ovat vuosittainen toukokuinen laulukilpailu, mutta viisufanit elävät euroviisuja ympäri vuoden, missä päin maailmaa tahansa. Fanit käyvät omilla viisuleireillä, viisuristeilyillä ja tekevät omia versioita lempibiiseistään. Olennainen osa viisuja on fanaattisten fanien pyörittämä viisufanimedia, joka suoltaa viisu-uutisia 24/7.

Luonto