Hyppää pääsisältöön

Eturiviin maksoi mitä maksoi

Kuorolaiset pohtivat keskenään, osaavatko he jo kaiken viikko ennen ensi-iltaa.
Onko homma jo hallussa? Enää viikko oopperan ensi-iltaan Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkossa. Kuorolaiset pohtivat keskenään, osaavatko he jo kaiken viikko ennen ensi-iltaa. Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner onko homma jo hallussa.

Viikko ensi-iltaan ja ooppera tulee jo uniin. Illalla päässä soi finaali ja aamulla aivoni soitattavat kohtauksia oopperan keskivaiheilta.

Joulun tähden harjoitustahti kiihtyy viimeisellä viikolla. Onneksi, sillä homma on vielä niin sanotusti lievästi levällään.

Osa rekvisiitasta puuttuu, pukuja on korjaamatta ja kapellimestarimonitori hankkimatta. Esimerkiksi.

Suurimmat paineet tulevat kuitenkin omasta suorituksesta. Miksi kaikki lauluosuuteni eivät ole jääneet vieläkään päähän?

Altto ja sopraano vierekkäin ovat paikoin kytevän konfliktin alku.

Altto ja sopraano vierekkäin ovat paikoin kytevän konfliktin alku. Naapuri laulaa liian kovaa ja korkealta tai epäilyttävän matalalta.

Ohjaaja Eija Ahvo kehottaa kuorolaisia ottamaan näyttämöllä itselleen rohkeasti tilaa. Innokkaimmat apuohjaajat siirtelevät edessään seisovia jämäkästi sivummalle ja välillä kävellään varpaidenkin yli. Kukaan ei halua jäädä takarivin taaviksi, koska muuten laulu pysähtyy edessä olevan selkään.

Saan tuta kyynärpäitä ja käsivarsia, ja välillä tunnen itseni oravaksi, joka puikkelehtii paikkansa valinneiden laulajien välissä sopivaa koloa etsiskellen. Näyttää taatusti oudolta katsomon puolelta.

Saan tuta kyynärpäitä ja käsivarsia, ja välillä tunnen itseni oravaksi.

Näyttämön takana supistaan kiivaasti. Lähdemmekö liikkeelle heti vai kohta ja miksi kollega tukkii tien?

Olen saanut ohjaajalta luottamustehtävän: minun pitäisi eräässä kohtauksessa lähettää lapsiryhmä lavalle täsmälleen oikeaan aikaan, mutta jostain syystä olen koko ajan muutaman tahdin jäljessä. Huono laskupää on äärimmäisen noloa. Enää viikko aikaa oppia tämäkin.

Yksi meistä näyttää sentään olevan täysin aikataulussa ja varma tekemisestään. Lavastaja ja valaisija Johannes Riska työskentelee kulisseissa non stop. Tauoilla Johanneksen vasara laulaa tasaisen tahdikkaasti, ja siitä tulee turvallinen olo.

Josko tästä vielä saataisiin kasattua ooppera?

Harjoitusten jälkeen lavasteet kannetaan varastoon.
Harjoitukset ovat ohi. Lavasteet kuljetetaan talkoovoimin varastoon. Harjoitusten jälkeen lavasteet kannetaan varastoon. Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner lavasteet varastoon

Kohti Joulun tähteä -kirjoitussarja seuraa kirkkonummelaisten projektia: saavatko amatöörit ammattilaisten avulla aikaiseksi kokoillan oopperan? Millaista draamaa oopperan kulisseissa koetaan ennen kuin teos on ensi-illassa? Lue sarjan edellinen kirjoitus klikkaamalla tästä.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri