Hyppää pääsisältöön

Antti kävi saamelaisten asuntolakoulua

Antti Laitin kotona Utsjoella puhuttiin pelkästään saamea. Koulussa ummikkoa odottivat suomenkieliset oppikirjat. Saamelaisten pakkosuomalaistamisesta tiedetään edelleen hyvin vähän.

Antti Laiti
Antti Laiti Kuva: YLE kahden polven treffit

Antti, 78 v.

  • Vahvin koulumuisto: Ensimmäisellä luokalla en päässyt asuntolakoulusta kotiin edes jouluna, kun ei ollut jääteitä.
  • Tiesitkö? Suomessa asuu noin 7000 saamelaista. Saamelaiset ovat Pohjois-Euroopan ainoa alkuperäiskansa.

Antti Laiti aloitti koulunkäynnin aikana, jolloin saamelaisia ryhdyttiin suomalaistamaan. Sodan jälkeen saamelaislapset laitettiin sisäoppilaitoksiin, asuntolakouluihin, joissa puhuttiin vain suomea. Tämä oli Suomen valtion virallista politiikkaa, jota koululaitos Lapissa toteutti.

Antti Laiti joutui ekaluokkalaisena asuntolakouluun 70:n kilometrin päähän kotoa. Hänen onnekseen Outakosken koulussa opettaja opetti saameksi, vaikka oppikirjat olivatkin suomenkielisiä. Oppilaat saivat myös puhua saamea keskenään, vaikka monissa sisäoppilaitoksissa saamen kielen puhuminen oli rangaistava teko myös kouluajan ulkopuolella.

Kurinpidon seurauksena moni lapsi hylkäsi äidinkielensä. Suomalaistamisesta ja asuntolaelämästä on julkisuudessa puhuttu tuskin mitään. Monelle pakkosuomalaistetulle on jäänyt kipeät haavat ja aihe on niin arka, ettei siitä ole uskallettu puhua edes saamelaisten kesken.

Kalastusta ja käsitöitä

Antin koti sijaitsi Tenojoen varressa, 30 kilometriä Karigasniemeltä alajuoksuun eli Jäämerelle päin. Vanhemmat harjoittivat perinteisiä saamelaisammatteja; kalastivat ja tekivät käsitöitä. Ekaluokkalaisen repäiseminen irti kotipiiristä oli suuri asia, niin suuri, että vilkas Antti kertoo 78-vuotiaanakin siitä niukkasanaisesti.

-Ensimmäisenä vuonna en päässyt edes jouluksi kotiin, kun ei ollut jääteitä. Kesällä sitten pääsin kotiin moottoriveneellä.

Antti on selviytynyt elämästä rohkealla ja itsetietoisella asenteella. Vaikka hänen annettiin ymmärtää, että saamelaiset ovat alempiarvoisia kuin suomalaiset, hän ei ole koskaan peitellyt juuriaan. Päinvastoin hänestä aistii jopa ylpeyttä.

-Minua ei oo saamelaisuus koskaan haitannu. Kun olin nuori, niin Karigasniemellä ”hienommat” ihmiset vaihtoivat puheen suomeksi. Minun on joka paikassa ollut helppo sanoa, että oon saamelainen, opiskelukavereillekin sanoin sen nuorena.

Koulussa opitusta suomen kielen taidosta on ollut hyötyäkin. Antti lähti opiskelemaan Pieksämäelle, jossa valmistui metsätalousinsinööriksi. Työuransa hän teki Rovaniemellä Metsähallituksen virkamiehenä.

-Pakko oli muuttaa etelään, Utsjoella ei juuri ollut virkamiehen paikkoja.

Antin omat lapset kävivät suomenkieliset koulut eivätkä juurikaan puhu saamea.

-Paremmin osaavat vieraita kieliä, Antti Laiti sanoo vähän haikeana.

Alkuperäiskansa ahdingossa

Myös jälkipolvet maksavat siis veroa suomalaistamisajasta. Kaikki kolme saamen kieltä ovat uhanalaisia ja uhanalaisinta inarinsaamea puhuu vain muutama sata ihmistä. Nykyään saamen kieliä ja kulttuuria yritetään elvyttää muun muassa päiväkoti-ikäisten kielipesissä. Valtioneuvosto on myös hyväksynyt saamen kielten elvytysohjelman. Saamelaiset ovat Pohjois-Euroopan ainoa alkuperäiskansa.

Nykyään nuoret saamelaiset pitävät juhlissa ylpeinä saamelaispukuja ja poseeraavat niissä sosiaalisen median profiilikuvissa.

Uutta itsetietoista saamelaisuutta edustavat esimerkiksi räppärit Amoc ja Ailu Valle

Helsinki on muuttoliikkeen takia Suomen suurin saamelaiskylä. Edelliselle sukupolvelle saamelaisuus oli stigma, josta vaiettiin, mutta tuore sukupolvi on ylpeä pohjoisesta perimästään.

Suomalaisten ristiretki Saamenmaahan

Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi?

Citysaamelaiset

Saamelaisten kansallispäivä

Kommentit
  • Välittämisaalto kasvaa!

    Lupa välittää -kampanjassa tuhannet nuoret ovat järjestäneet tapahtumia lähistön vanhuksille ja tuhannet suomalaiset ovat antaneet oman, henkilökohtaisen välittämislupauksensa. Olemme synnyttäneet yhdessä välittämisen aallon, joka pyyhkii koko Suomen yli. Järjestöjen vapaaehtoistyöhön virtaa lisää väkeä. Kampanja käynnistyi jo syksyllä, kun kutsuimme nuoret ideoimaan yhteistä tekemistä ikäihmisten kanssa, Tähän mennessä vanhainkodeissa, hoivakodeissa ja palvelutaloissa on järjesteyy yli 250 tapahtumaa; joissa on laulettu, tanssittu, ulkoiltu, leivottu ja tutustuttu. Ennen kaikkea sukupolvet ovat kohdanneet. Viisi viikkoa sitten kutsuimme mukaan kaikki suomalaiset antamaan oman välittämislupauksensa. Halusimme tehdä näkyväksi arjen hyviä tekoja ja innostaa kaikkia antamaan enemmän aikaansa ikäihmisille. Kymmenet TV- ja radio-ohjelmat, netti ja some kertoivat tarinoita ikäihmisistä ja kannustivat sukupolvia yhteiseen tekemiseen. Tuhansista teoista kasvoi välittämisen aalto. Jatketaan ja kasvatetaan sitä entisestään!

  • Tunnetut kansalaiset löysivät aikaa välittää vanhoista

    Kymmenet tunnetut suomalaiset ovat mukana välittämisessä.

    Kymmenet tunnetut suomalaiset ovat mukana välittämisen aallossa. Pienillä teoilla. Musta Barbaari, Enni Rukajärvi, Olli Herman, Elastinen, Viivi Pumpanen, rap-mummo Eila, Santtu-Matias Rouvali, Lasse Kukkonen ja Isac Elliot: Miten he lupaavat välittää vanhoista ja kenet he haastavat?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua