Hyppää pääsisältöön

Audi-miehen unelmanainen käyttää korkokenkiä ja silittää miesten paitoja

VW-Auto Groupin Audi-osaston myyntijohtaja Esko Kiesi kohahdutti Suomea sovinistisilla naislausunnoillaan vuonna 2009. Lausunnot tuomittiin niin kansalaisten keskuudessa kuin tasa-arvoministeriössä. Tutkija ja viestinnän ammattilainen pitivät lausuntoja niin yhteiskunnan kuin yrityselämänkin kannalta vahingollisina.

Myyntijohtaja Kiesiä oli haastateltu 2009 Anna-lehden markkinointiliitteeseen, jossa hän kertoi esineellistäviä näkemyksiään naisista.

"Auton ominaisuudet löytyvät naisesta"

Kiesi esimerkiksi näki autoissa ja naisissa paljon yhtäläisyyksiä. Hänen mielestään autoja on moniin eri käyttötarkoituksiin niin kuin naisiakin. Mutta kaikkiin käyttötarkoituksiin naisten kyvyt ja ominaisuudet eivät Kiesin mukaan riittäneet:

"Naiset pärjäävät usein huonommin myös johtaja-asemissa: he käyttävät tunteita vääränlaisissa tilanteissa..."

Toisaalta Kiesin mielestä nainen pärjäsi hyvin siivoamisessa ja silittämisessä ja erityisesti hän arvosti sitä, että nainen käytti vähintään seitsemän sentin korkuisia korkokenkiä. Matalammissa kengissä nainen kun helposti menetti muotonsa.

"Kiesin kommentit naisista kuuluvat menneeseen maailmaan"

Kiesin kommentit saivat kansalaisilta täystyrmäyksen. Moisien sovinististen kommenttien katsottiin kuuluvan menneeseen maailmaan. Samoilla linjoilla oli myös tasa-arvoministeri Stefan Wallin. Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksen tutkija Sari Roman-Lagerspetz piti Kiesin kommentointia huolestuttavana, sillä se kertoo vanhakantaisten arvojen ujuttamisesta uudelleen suomalaiseen yhteiskuntaan. Niiden mukaan naisilla ja miehillä on yhteiskunnassa erilaiset tehtävät.

"Yrityksen maine on kuin auto, se kolhiintuu helposti"

Esko Kiesi irtisanoutui myyntijohtajan tehtävistään ja pahoitteli lausuntojaan, jotka olivat hänen mukaansa tarkoitettu lähinnä huumoriksi.

Yritysten viestintään ja maineenhallintaan keskittyneen konsulttiyhtiö Pohjoisrannan toimitusjohtaja Jouni Heinonen piti Kiesin naislausuntoja yrityskuvaa vahingoittavina. Yrityksen mainetta kun voisi verrata autoon. Se kolhiintuu helposti ja sen korjaaminen voi tulla kalliiksi. Lisäksi VW-Auto Groupin johto reagoi Heinosen mielestä liian hitaasti myyntijohtajansa puheisiin, mikä saattoi tehdä kohusta kalliin Audille.

VW-Auton Groupin toimitusjohtaja sittemmin antoi Ylen tv-uutisille lausunnon, jossa hän korosti, etteivät Kiesin kommentit edusta yrityksen arvoja tai toimintatapoja.

Toimitusjohtaja Heinonen arvioi myös, että kohun toisen osapuolen Anna-lehden asemaa tarkastellaan jatkossa kriittisesti. Lehti nimittäin oli kuitanut Kiesin lausunnot lähinnä vitsiksi.

"Jos tää vitsiksi leimataan, se osoittaa tän asian aliarvioimista", toteaa Jouni Heinonen Aamu-Tv:n haastattelussa.

"Poliittinen korrektius on mennyt yli"

Aivan vaille ymmärrystä Esko Kiesi ei kuitenkaan jäänyt. Pressiklubi-ohjelman vieraat toimittaja Ruben Stillerin johdolla päätyivät pohdinnoissaan siihen, että Kiesin ero ei ollut oikein. Poliittinen korrektius oli mennyt yli. Koko Kiesi-ongelman ytimessä olikin keskustelijoiden mielestä vain suomalainen keskustelukulttuuri.

"Me ollaan niin kaukana keskieurooppalaisesta keskustelukulttuurista. Keski-Euroopassa mikään ei ole pyhää!" ohjelman vieraana ollut Leif Salmén tiesi kertoa.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.