Hyppää pääsisältöön

Maajussille ilmasta rahaa: käsikirjoitus

Paimioon tulee postia saksalaiselta tuulivoimayhtiöltä. Salainen sopimus tarjoaa rahaa jos ei valita alueelle kaavailluista tuulivoimaloista.

Ruotsalaisyritys tarjoaa tuulivoiman vastustajalle 20 000 euroa. Rahan saa, jos vetää pois valituksen hallinto-oikeudesta.

Ilmasta luvataan nyt rahaa, ja raha kylvää eripuraa monelle kylälle.

Tämä ohjelma kertoo siitä, millaisen kilpajuoksun valtion tuulelle lupaamat miljoonat ovat maakuntiin synnyttäneet.

Kilpajuoksun osallistujina on kotimaisia energiayhtiöitä, yksityisiä sijoittajia, kansainvälisiä tuulifirmoja,
jäävejä päättäjiä. Keinoina rahatarjouksia, houkuttelua, painostusta.

Kaiken takana energiapolitiikan uusjako: kuka ehtii tehdä voitot tuulisähköllä.

Erik Trast: CPC Finland/ CPC Germany (puhelimessa):
"Kun Suomessa on rajotettu se syöttötariffi kahteen ja puoleen tuhanteen megawattiin. Niin kaikilla on hirvittävä kiire päästä ja pelkää, et ei ne pääse siihen mukaan. Koska niitä projekteja on viisinkertanen määrä, ainoostaan pieni osa niistä projekteista Suomessa tullaan toteuttamaan."

CPC Finlandin toimitusjohtaja Erik Trastin vastapuoli Varsinais-Suomessa, Paimiossa on kokoomuslainen ympäristölautakunnan jäsen Sari Murto.

Sari Murto, ymp.lautakunnan jäsen, Kok, Paimio:
"Ne tulee ne kahdeksan niin et ne ryhmitellään tohon ne pääsääntöisesti kaikki näkyy tälle kylälle, tonne noin."

MOT:
"Kuinka kauas?"

Sari Murto:
"Tästä näin 2,5 kilometrin päähän tonne metsään ja toi kylä on suurin piirtein puolessatoista kilometrissa."

MOT:
"Jos otat yhden asian mikä eniten sua huolestuttaa tässä hankkeessa niin mikä se sulla on?"

Sari Murto:
"Mä olen sitä mieltä, että tää on suuri ympäristötuho, eli kaks asiaa, ihmisten perusoikeudet ja sit tää ympäristön pilaaminen."

Tage Neuman asuu itse Mustasaaren kunnassa Vaasan kupeessa. Ruotsalainen OX 2 suunnittelee hänen vanhaan kotikyläänsä Uudenkaarlepyyn Monäsiin tuulipuistoa, jonka alueella hän omistaa maata.

Tage Neuman:
"Så blev jag emot planerna när jag såg vad man kommer att göra med den där byn. Det vill säga, de där... storindustrin, vindkraftsindustrin, som byggs upp ovanför byn så kommer att förstöra den här byns karaktär fullständigt."
()

Kylässä kannattajat ovat enemmistössä. Heidän näkyvin edustajansa on kylän oma maakunta- ja kuntavaltuutettu Elli Flen.

Flen on myös ruotsalaisen OX2 tuulivoimayhtiön palkattu konsultti.

Elli Flen:
"OX2 otti yhteyttä, Tukholman toimisto otti yhteyttä ja etsi viestintätoimistoa, joka osaa toimia sekä ruotsiksi että suomeksi. Minähän tiesin että heillä on tää projekti tässä minun ihan kotikulmilla, mutta koska silloin ei ollut ketään, joka vastusti tätä projektia täällä minun kotikylällä, niin sitten päätin ottaa sen työn."

Taistelussa Monäsin myllyistä rahan vaikutus näkyy poikkeuksellisen paljaana. Tage Neuman ei hyväksynyt OX2n tarjoamia tuulenottokorvauksia. Hän valitti yhtiön suunnitelmasta yhdessä seitsemän kyläläisen kanssa juuri kun rakentamisen piti alkaa.

OX2 reagoi tarjoamalla uutta sopimusta.

Tage Neuman:
"I samband med att man försöker köpa bort oss från vårt besvär till förvaltningstomstolen, så då blev jag ju erbjuden en mycket bra summa."
()

MOT:
"Hur mycket var det?"

Tage Neuman:
"Så blev vi ju erbjudna 20 000 var, och det var ju sådana också som inte ägde mark över huvud taget som hade skrivit på som blev erbjudna det där...Och vi tog det alltså som mutor, naturligtvis. Det luktar muta, ja. Det är lite sjukt…"
()

Tuulipuiston ideoineiden maanomistajien, ruotsalaisen OX2:n ja Uudenkaarlepyyn kaupunginjohdon kiire saada voimalat valtakunnan verkkoon vielä korotetun takuuhinnan aikana johti loppukesällä tapahtumasarjaan josta kukaan osallisista ei ole ylpeä.

Gösta Willman, kaupunginjohtaja, Uusikaarlepyy:
"No tietysti se oli vähän omituinen, mä olen ollut näissä hommissa 30 vuotta eikä ollut tämmöistä ennen. Se on, se on tää syöttötariffi."

Fingridin valvomo. Tuulivoimalla tuotetaan vasta pieni osa Suomen sähköstä.

Vuonna 2010 Vanhasen hallitus päätti, että Suomi lisää uusiutuvan energian käyttöä. Keinoksi valittiin verorahoista puulle ja tuulivoimalle maksettava suora tuki eli syöttötariffi.

Pohjoismaisen sähköpörssin Helsingin toimipiste.

Efekti kuva taustalla: "37,92 €, hinta vaihtuu tunneittain"

Grafiikka:
sähkön tukkuhinta:
37,92 €/MWh
+
67,38€/MWh
veronmaksajan maksama syöttötariffi
=
tuulisähkön takuuhinta
105,3 €/MWh

Sähkön tukkuhinta MOT:n kuvaushetkellä lokakuun lopussa oli lähellä 38 euroa megawattitunnilta.

Tähän päälle veronmaksaja maksaa tuulivoimalan omistajalle syöttötariffia, jotta päästään tuulisähkön tuottajan saamaan korotettuun sähkön takuuhintaan.

Yli sataseen korotettu hinta vauhdittaa tuuli-investointeja vuoden 2015 loppuun asti.

Grafiikka:
Tuulisähkön takuuhinta 2015 jälkeen:
83,5 €/MWh

Jos sitä ei olisi tuulisähköstä saisi silti 83,5 €/MWh. Sekin on kaksikertainen hinta tukkuhintaan nähden.

Veronmaksajan maksamaa takuuhintaa saa 12 vuotta voimalan perustamisesta eteenpäin. Kokonaisuudessaan energiamarkkinan uusjaossa voi olla jopa miljardi euroa verorahaa.

Energiapolitiikka on juuri sitä nimi sanoo: politiikkaa.

Tuulihankkeita valmistelevan konsulttiyhtiö NWE:n toimitusjohtajan mukaan tuulen vastuksen takana vaikuttaa myös muiden energiantuotantomuotojen kilpailu valtion energiaan käyttämien miljardien jaosta.

Kimmo Kaila, toimitusjohtaja, NWE Sales:
"No sen selvää, että sähkönkulutus ei enää kasva, ja jos joku saa 2500 MW lisää tuotantoo niin se on joltakin toiselta pois."

MOT kokosi jo kolmannen kerran tietokannan kaikista Suomessa maksettavista yritystuista.

Grafiikka:
1997-2013 kaikki yritystuet:

Nokia, NSN 207 milj €
Viking Line 206 milj €
STX Finland, Aker, Kvaerner 108 milj €
Tallink-Silja 105 milj €
Neste Shipping, Neste Oil 98 milj €
Finpro, Entre 87 milj €
Birka Line, Eckerö 93 milj €
Finnlines 50 milj €
UPM 41 milj €
Orion 39 milj €
Metso Paper 38 milj €
Rettig Group 34 milj €
Tellabs 32 milj €
Fortum 30 milj €
Kemira 29 milj €
Stora Enso 28 milj €
Metso Automation 27 milj €
Wärtsilä 27 milj €
Rautaruukki 23 milj €
Langh Ship 22 milj €
ABB 22 milj €
Rederi 20 milj €
Kone 19 milj €
Kristina Cruises 19 milj €
Elektrobit 18 milj €
26. Rajakiiri 18 milj €
Teleste 18 milj €
28. Tuuliwatti 18 milj €
Keskuslaboratorio 18 milj €
Minicarriers 15 milj €

Tiedot julkaistaan kokonaisuudessaan avoimena datana MOT:n verkkosivuilla. (www.yle.fi/mot)

Aineisto sisältää tiedot yli kuuden miljardin euron arvoisten tukien kohdentumisesta jopa 15 vuoden ajalta.

Tuulivoiman syöttötariffia on vasta alettu maksaa. Silti tuulituet ovat suhteessa niin suuria, että uudet tuuliyhtiöt yltävät jopa näin pitkän aikasarjan suurimpien tuensaajien listalle.

Tästä syystä Suomen tuulimarkkinoille yrittää nyt myös moni kansainvälinen yritys.

MOT hankki luettavakseen useiden yhtiöiden maanomistajille tarjoamia vuokrasopimuksia.

Varsinkin ruotsalainen ja saksalainen kilpailu parhaista tuulipaikoista on kasvattanut tarjottuja summia selvästi tuulivoiman alkuvuosista

Erik Trast, toimitusjohtaja, CPC Finland Oy:
"Meiän vuokrasopimukset on, on, on hyvät, mitä mä olen nyt kuullut, mitä Suomessa, varmaan yks niistä suurimmista. Se on ehkä senkin takia, et me ollaan totuttu tuulivoiman suunnitteluun täällä Saksassa, missä sitä ollaan tehty jo kakskyt vuotta."

Grafiikka:
vuokra / voimala / vuosi
5000 – 20 000 €

mediaani
15 000 €
lähde: MTK

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö MTK:n arvioi, että tämän hetken vuokrataso koko Suomessa vaihtelee 5000 ja 20 000 euron välillä per mylly per vuosi. Mediaanikorvaukseksi MTK arvioi vajaa 15 000 euroa.

Erik Trast:
"No en mä haluu meiän sopimuksista, mutta meil on korkeemmat."

MOT:n haltuunsa saamat sopimukset vahvistavat, että saksalais- ja ruotsalaisyhtiöt tarjoavat hyvillä tuulipaikoilla 3:n, jopa 4,5% osuutta tuotosta paikallisille.

CPC-Finland, Procon, OX2:
vuokra / voimala / vuosi
25 000-35 000 €

Tämä tekee jo 25 000– 35 000 euron vuosivuokran myllyä kohden.

Kahdeksan myllyn alueesta yli 200 000 tai lähemmäs 300 000 euroa vuodessa tarkoittaa suurimmille maanomistajille kymmeneen, jopa muutamaan kymmeneen tuhanteen vuodessa nousevia lisätuloja.

Esittelen MOT:n haltuunsa saamia kilpailevien firmojen sopimuksia Suomen suurimman tuuliyhtiön Tuuliwatin toimitusjohtajalle.

Havainto, että markkinoille yrittävät haastajat jakavat tulevaa tuottoa paikallisille vanhoja toimijoita enemmän saa vahvistuksen.

Jari Suominen, toimitusjohtaja, Tuuliwatti Oy:
"Ei me kyllä tommosii tasoja makseta, että ehkä se sit liittyy siihen, että näit on monenlaisia toimijoita, ja tietysti tämmönen yritys, jossa nyt on esimerkiks niin tota S-ryhmä omistajana ja sitä kautta niin kaks miljoonaa suomalaista taloutta, niin ett toisaalta se niin kun riskipuoli on sitten varmasti pienempi ja se varmaan myöskin näkyy näissä korvauksissa."

Samalla kun vuokria ja tuulenottokorvauksia on pelissä enemmän ja useammalle, ovat paikalliset kiistat käyneet käyvät kuumemmiksi.

Kimmo Kaila, toimitusjohtaja, NWE Sales:
"Se rajanvedon ulkopuolelle jäävä ihminen usein on hirveen katkera näistä asioista ja ja saattaa herättää monenkin näkösiä tunteita. Ett kyllä rahan tulo usein tietää myös sitä, että näitä valituksiakin tulee. Se on ihmisluonto se tyyppinen."

Sari Murto, Paimio:
"Kyl se on jakanu. Et kyl tääl on menny sukulaissuhteita ja naapuruussuhteita, pitkäaikasii suhteita. Ja valitettavaa on se, että ennen kun oltiin ystävii keskenään, niin tällasta nyt sitten eripuraa on täst asiasta."

Tage Neuman, Mustasaari:
"Ja, byn är nog delad, det finns sådana som, bland de här vindkraftsförespråkarna, som inte ens hälsar på dem som de vet att är aktivt mot vindkraften. Så att det är ju litet tråkigt."
()

Kesällä, kun valittajille luvattu 20 000 euron kertakorvaus ei johtanut valitusten vetämiseen pois, sopivat kyläläiset ja yhtiö uudesta etenemistavasta.

Pidettiin kyläkokous, jossa yhtiön ruotsalainen toimitusjohtaja esitteli uuden tarjouksen: 350 000 euroa kolmen kylän kesken jaettavaksi

Tage Neuman:
"Och då erbjöds det här till byarna, så att de skulle dela det sinsemellan, då Kantlax, Hirvlax och Monäs. Och då tänkte man ju att här får vi ju en fin byapeng då som vi kan använda till någonting, bland annat så var det någon som föreslog att man skulle asfaltera vägarna…men det där... Det där så satte ju tryck på alltsammans."
()

OX2:n tarjoukseen jakaa 350 000 euroa kylärahana liittyi ehto.

Tage Neuman:
"(7-8)- byapengen betydde ju det att vi skulle ta bort alla våra besvär."
()

Elli Flen, kaupunginvaltuuston varapj. Uusikaarlepyy:
"No ei siinä mun mielestä ollut mitään ryhmäpainetta."

Kimmo Kaila vaati, että haastattelu tehdään kilometrin päässä jo toiminnassa olevista Honkajoen voimaloista.

Kimmo Kaila, toimitusjohtaja, NWE Sales:
"Tää on vajaan kilometrin etäisyys näihin voimaloihin ja puistoihin, elikkä tää on se etäisyys tänä päivänä mikä mikä minimissään pitää olla pitää olla taloihin, asutukseen ja kesämökkeihin, että tällä etäisyydellä se se ääni nykylainsäädännön mukaan niin kun maksimissaan voi olla."

Vastustajen lisäksi Ympäristöministeriön ajamat tiukemmat melurajat ovat tuuliyhtiöille valtava taloudellinen uhka.

MOT:
"Kuinka hyvä bisnes tää tuulivoima tällä hetkellä on?"

Kimmo Kaila:
"Kyllä tuulivoima on kannattava, tämmösenä pitkäjänteisenä sijotuskohteena se on hyvinkin kannattava, eläkeyhtiöille, rahastoille tän tyyppisille tahoille."

Erik Trast, toimitusjohtaja, CPC Finland:
"Suomen syöttötariffi on, on ihan kohtuullinen. Se ei oo mitenkään korkee, Euroopan tasolla. Mut toisaalta sitten luotetaan, et Suomen ympäristö on stabiili. Tällä hetkellä korot on niin älyttömän alhasella joka puolella maailmaa. … totta kai raha etsii sitten sijoituskohdetta."

MOT:n kokoama yritystukiaineisto osoittaa, että vuonna 2013 tuulivoiman syöttötariffin synnyttämät yhtiöt nousivat jo kaikkien tuen saajien kärkikymmenikköön.

Grafiikka:
2013 kaikki yritystuet:
Viking Line 50 milj €
STX Finland 26 milj €
Tallink-Silja 15 milj €
4.Tuuliwatti 14 milj €
Finnlines 10 milj €
DIGILE 10 milj €
Neste Shipping, Neste Oil 10 milj €
Nokia 7 milj € + NSN 5 milj €
9.Rajakiiri 6 milj €
UPM 6 milj €
Kemira 5 milj €

Technip Offshore Finland 5 milj €
Bore 5 milj €
Rederi 4 milj €
ESL Shipping 4 milj €
Liikennevirasto 4 milj €
Eckerö 3 milj €
Pääkaupungin kierrätyskeskus 3 milj €
Finpro 3 milj €
Alholmens Kraft 3 milj €
Stora Enso 3 milj €
Jyväskylän Voima 2,5 milj €
Vaskiluodon Voima 2,5 milj €
24. Perhonjoki 2,4 milj €
25. Innopower 2,4 milj €
Langh Ship 2,3 milj €
Kristina Cruises 2,2 milj €
Tampereen Energiatuontanto 2,1 milj €
Aava Mobile 1,8 milj €
Kone 1,8 milj €

Neljänneksi eniten yritystukea maksettiin viime vuonna S-ryhmän ja ST1:n omistamalle Tuuliwatille.

Sijalla 9 oli Rajakiiri ja sijoilla 24. ja 25. Perhonjoki ja Innopower. Niiden omistajina on kuntien energiayhtiöitä ja Outokumpu, Rautaruukki, Kemira, UPM eli juuri samoja teollisuusyrityksiä, jotka ovat muutenkin yritystukijärjestelmän kanta-asiakkaita.

Grafiikka:
2007-2013 tuki tuulivoimalle:
Rajakiiri 18,3 Milj €
Tuuliwatti 17,7 Milj €
Innopower 9,9 Milj €
Suomen Hyötytuuli 8,9 Milj €
Haminan Energia 5,8 Milj €
Kotkan Energia 4,4 Milj €
Perhonjoki 2,4 Milj €
Wasa Wind 2,4 Milj €
Puhuri 1,7 Milj €
Honkajoen tuulipuisto 1, 5 Milj €
Tuulimuukko 1,3 Milj €
Via Wind 0,5 Milj €
Sumituuli 0,5 Milj €

Ensimmäisten joukossa tuulimarkkinoille ehtineiden yhtiöiden taustalla alkaa olla myös eläkerahaa ja yksityissijoittajia.

Grafiikka:
Syöttötariffi 2013
33 milj €

Yhteensä tuulivoiman syöttötariffia maksettiin viime vuonna 33 miljoonaa euroa.

Espanjalaisasentajat ja insinöörit viimeistelevät Suomen suurimpia, 5 megawatin laitoksia luovutuskuntoon.

Toimitusjohtajan mukaan 14 miljoonan euron syöttötariffi ei ole omistajalle lupa painaa rahaa, vaan voitto jää pieneksi.

Jari Suominen, toimitusjohtaja, Tuuliwatti Oy :
"Se on niin alhainen, että että kun meidän voittomme tota viime vuonna niin tota oli semmonen 400000 niin tota euroa niin se on ihan marginaalinen.
Tilinpäätöstä tavaamalla selviää, että kirjanpidon osoittama voitto jäi marginaaliseksi vain koska 14 miljoonan korotettu syöttötariffi mahdollisti yhtiölle ylimääräisen jättipoiston, 8 ja puoli miljoonaa euroa."

Grafiikka:
Tuuliwatin voitto
ilman ylimääräistä 8,5 milj €n poistoa
+ 41,2% myyntikatteesta

Jos koneiden arvonalentuminen eli poisto olisi rytmitetty sovitusti käyttöiän mukaan 20 vuodelle, olisi Tuuliwatin voitto ollut 41,2 prosenttia yhtiön sähköstään saamasta hinnasta.

Kaikkien syöttötariffia saavien yritysten tuulituottoja ei ole eroteltavissa muusta liiketoiminnasta, mutta tuulisähkön tuki takaa hyvän ja turvallisen vuotuisen tuoton tuuleen investoiville.

Kotimaisten suurten ja ulkomaisten haastajien lisäksi kilpailussa on mukana paikallisia yrittäjiä. Aloite Salon kolmen jättivoimalan rakentamisesta tuli paikallisilta yrittäjiltä. Yhden voimalan omistaja on Saloon rekisteröity Restuuli.

Jari Suominen, toimitusjohtaja, Tuuliwatti Oy:
"Tässä Tuuliwatti on rakentanu yhden näistä voimaloista niin tota paikallisille yrittäjille. Ei paikallinen yrittäjä useinkaan pääse kiinni tämmöseen niin tota tämmöseen sähkön tuotantoon."

MOT:
"Palaisin vielä tähän Restuuleen, tiedätkö missä sen hallituksen puheenjohtaja on töissä?"

Jari Suominen:
"En en tunne sitä."

MOT:
"Hän on elinkeinokeskuksessa energiaosastolla."

Jari Suominen:
"Joo joo."

MOT:
"Minkälaisia ajatuksia se herättää, että siellä hallituksen puheenjohtaja on ELY-keskuksen energiaosaston päällikkötason virkamies, ei johtaja, mutt päällikkötason virkamies?"

Jari Suominen:
"Joo joo en mää uskon, ett hän pystyy kyllä sitten pitämään yksityiselämänsä ja ja ja sitten työelämänsä erillään."

Ely-keskuksen energiapäällikön oma mylly ei ole laiton, koska tuulivoiman tukea ei maksa Ely-keskus vaan Energiamarkkinavirasto.

Lähelle esteellisyyden rajaa kuitenkin mennään, koska Ely-keskuksissa päätetään muiden kilpailevien energiamuotojen saamista investointituista. Kuntaliitossakin on huomattu, että nyt kun uuden energiabisneksen rahoja jaetaan paikallisilla päätöksillä, on päättäjillä usein kytköksiä yrityksiin, joille he lupia myöntävät.

Heikki Harjula, johtava lakimies, Suomen kuntaliitto:
"Kyllä se puhututtaa aika paljon, eli kyllä voi sanoa, että näihin tuulivoima-asioihin liittyvät esteellisyydet on kyllä pinnalla täällä Kuntaliitossa."

MOT:n haltuunsa saamiin sopimuksiin on poikkeuksetta kirjattu myötävaikuttamispykälä.

Grafiikka:
’Vuokranantaja sitoutuu myötävaikuttamaan rakennus- ja käyttöluvan saamiseen sekä sähköverkkoon liittämiseen mahdollisuuksien mukaan. ’

Grafiikka:
Osapuolet sitoutuvat olemaan ilmaisematta kolmansille osapuolille tämän sopimuksen ehtoja ja/tai tämän sopimuksen olemassaoloa.’

MOT:
"Tuottaaks tällaiset salaiset sopimukset, jotain erityisiä ongelmia?"

Heikki Harjula:
"Näissä tuulivoima-asioissa, kaavoitusasioissa ylipäänsäkin niin pelkkä maanomistus yleensä aiheuttaa sen, että henkilö on esteellinen, mutta totta kai tällainen sitoumus, jossa tosiaan sitoudutaan myötävaikuttamaan hankkeen etenemiseen, niin sehän vaan vahventaa sitä henkilön esteellisyyttä eräällä tavalla."

Kärjistynein tilanne on Kristiinankaupungissa, jossa ympäristökeskus vaati kuntaa vähentämään alueelleen suunniteltavia voimaloita. Lokakuussa tekninen lautakunta ei pystynyt päättämään asiasta, koska suurimmalla osalla luottamushenkilöistä tai heidän suvullaan on sopimus jonkin alueella keskenään kilpailevan kolmen tuuliyhtiön kanssa.

Grafiikka:
’Vuokranantaja sitoutuu ja olemaan tekemättä mitään mikä voisi vaarantaa tuulipuiston rakentamisen’

Kristiinankaupungissa esteellisyysongelma aiotaan ratkaista pilkkomalla päätös tuulivoima-aluista useaan pykälään., jolloin yhden yhtiön kanssa sopimuksen tehnyt päättäisi kilpailevan yhtiön kohtalosta.

MOT:
"Eikö näiden ihmisten pitäisi silloin jäävätä itsensä koko tuulivoiman käsittelystä?"

Heikki Harjula:
"No kyllä varmaan tuosta voidaan lähteä liikkeelle. Eli jos he ovat valinneet jonkun yhtiön jonka asiaa he nimenomaan ajavat, niin totta kai se on silloin kilpailijan vahingoksi ja silloin kyllä se tilanne on lähellä, että he ovat kokonaisuudessaan näissä tuulivoima-asioissa esteellisiä."

Jääviyskysymykset ovat jo tuottaneet valituksia ja viivytyksiä tuulivoimahankkeille. Ne ovat kelvanneet aseeksi paitsi vastustajille, myös tuuliyhtiöille kilpailussa toisiaan vastaan.

MOT:n tietojen mukaan tuuliyhtiöillä on useissa paikoissa ollut tapa palkata paikallisia avainhenkilöitä tai kuntapäättäjiä konsulteiksi.

Tage Neumanin vanhassa kotikylässä Uudenkaarlepyyn Monäsissa konsultiksi valikoitui Rkp:n kansanedustajehdokas, Elli Flen. Hän on Pohjanmaan liiton hallituksen jäsen ja Uudenkaarlepyyn valtuuston varapuheenjohtaja, ja jäävännyt itsensä tuulivoiman käsittelystä kokonaan.

Elli Flen, kaupunginvaltuuston varapj, Uusikaarlepyy:
"En oo halunnut olla käsittelemässä mitään aiheita, missä käsitellään kilpailevan yhtiön asioita. Ja sen takia että monet kyseenalaisti sen, niin oon sitten halunnut olla, ottaa varman päälle."

Flen osallistui myös hankkeeseen, jossa kylä saisi 350 000 euroa sillä ehdolla, että kahdeksan valittanutta suostuteltaisiin vetämään valituksensa pois hallinto-oikeudesta.

Elli Flen:
"Ja sehän tarkistettiin kyllä, että tää oli juridisesti täysin oikein tehdä näin."

Gösta Willman, kaupunginjohtaja, Uusikaarlepyy:
"Kun aika on rahaa ja se yhtiö oli laskenut, että siinä on puolen miljoonaa, jos ne olis päässyt nyt tällä korkeimmalla syöttötariffilla käyntiin tänä syksynä, niin siitä puolesta miljoonasta ne olis kyläläisille antaneet sen tuota porkkanana.

Elli Flen:
"Tietysti oli vähän epätavallinen tapa yrittää, mutta minä ainakin keksin äkkiä monta asiaa, mitä ois voinut parantaa täällä syrjäkylillä tällä rahasummalla."

Valittajien suostutteluun koottiin neuvotteluryhmä.

Tage Neuman:
"Det var helt enkelt en samling av äldre gubbar från byarna, plus då också den här stadsdirektören i Nykarleby - han lånade sig också till detta ändamål."
()

MOT:
"Niin mitä te siinä kohdassa elokuussa ajattelitte tästä 350 000 tarjouksesta sillä ehdolla, että ikään kuin lailliset valitukset saadaan jotenkin puhuttua pois?"

Gösta Willman, kaupunginjohtaja, Uusikaarlepyy:
"Mä sanoin että minä tulen, jos kaksi osapuolta kylässä haluaa minut, niin minä olen aina puhunut kaikkien kanssa."

MOT:
"Mitä te halusitte?"

Gösta Willman:
"No että hanke olisi toteutettu niin kuin kaupunginvaltuuston kaavassa sanotaan."

MOT:
"Eli sillä tavalla te olitte siinä ikään kuin puhumassa näitä ihmisiä yli että he vetäisivät valituksensa pois?"

Göstä Willman:
"No ei ne semmoisia ole, että niitä ylipuhutaan."

Ruotsalaisyhtiö OX2 kieltäytyi MOT:n haastattelusta, koska he eivät omien sanojensa mukaan halunneet roolittua tarinan roistoiksi. Yhtiön Tukholman viestintäpäällikkö kertoi MOT:lle, että kyläläiset olivat itse mukana ideoimassa rahatarjouksia. Joka tapauksessa ehdollinen lupaus 350 000 eurosta johti tapahtumasarjaan, jota yhtiö nyt pyytelee anteeksi.

Yksi rakennusluvasta hallinto-oikeuteen valittaneista työskenteli kyläyhteisön omistamassa kaupassa. Hän ei ole työvuorossa kun käymme kaupalla. Pian kylillä järjestetyn kokouksen jälkeen Tuulan Wiik kuitenkin veti nimensä pois valituksesta. Hän kertoi samalla Vasabladet – lehdessä, että koki tulleensa asiassa uhkailluksi.

Hän vahvistaa tapahtumien kulun myös MOT:lle.

Tuula Wiik:
"Että kyllä tuli, kyllä tuli uhkauksia ja että mitä sä oot mennyt tekemään ja että eihän noin voi tehdä. Että kyllä.
Mä sain niin paljon naamalle siellä kyläkaupalla, niin Elli Flen tuli, sillä oli sitten paperi heti valmis, että mä sain siihen pistää nimen."

Tage Neuman:
"Vilket hon var tvungen att göra eftersom de hade då hotat att bojkotta hennes sons firma också - han hade just startat en firma, jag tror att det var en rörmokarfirma."
()

MOT:
"Vad tänkte du då när du hörde om det?"
()

Tage Neuman:
"Nå jag tänkte att det här är ju rena Woodoo-historien med det där... sådana här schamaner som går på henne."
()

Elli Flen, kaupunginvaltuuston varapj:
"No tietysti olin hyvin surullinen kun luin tämän ja otin kyllä häneen heti sitten yhteyttä ja kysyin, että mitä on tapahtunut ja miten tässä näin kävi. "

MOT:
"Mulla on sellainen tieto, että sä oot ihan itse vienyt nää paperit allekirjoitettavaksi tänne kyläkaupalle?"

Elli Flen:
"Joo, olen…… hän tiesi että minä oon tämän tuulivoimayhtiön kanssa töissä, ja sen takia minä menin sitten sinne."

Gösta Willman:
"Käytiin kuumana siinä kylässä, joo."

Kiistoja rahasta, jonka valtio syöttötariffin muodossa heitti kuntiin taisteltavaksi, kuplii useissa kunnissa. Raha tuli jakoon ennen kuin ministeriöt olivat pitävästi sopineet kuinka pieniksi pilkotuista tuulipuistosta kunta saa päättää yksin, kuinka lähelle asutusta myllyt saa rakentaa ja millainen melutaso sallitaan.

Gösta Willman, kaupunginjohtaja, Uusikaarlepyy:
"Kun rahaa on näin paljon kuin liikkeellä, niin tulee semmoinen…Tää syöttötariffi tuli liian aikaisin voimaan."

Monäsissa julkisuus sai OX2:n lopulta perumaan sekä valittajille luvatut 20 000 euroa , että 350 000 euron kylärahan, joita ruotsalaisyhtiö nyt pitää huonoina ratkaisuina.

Gösta Willman:
"Jag tror att ingen inte helst bolaget... stor bakom det fortfarande i dag. Möjligen går det vidare till högsta förvaltningsdomstolen och tar det två år där kanske. Det är det som är tråkiga att de skulle ta länge."
()