Hyppää pääsisältöön

Romanian köyhyys toi haitaristin Helsingin kaduille

Romanialainen katumuusikko Mircea Alecu elättää kuusihenkistä perhettään haitarinsoitolla. Kotimaan köyhyys pakotti etsimään tienestin kadulta ja kaukaa kotoa.

”Olen aina mennyt sinne missä kuulemani mukaan tienaa rahaa”, kertoo romanialainen katumuusikko Mircea Alecu.

Vuonna 2013 esitetyn Hanuri ja hattu -dokumentin aikaan Alecu on soittanut haitaria Helsingin kaduilla jo neljän vuoden ajan. Köyhyys ja syrjintä ovat ajaneet hänet ja monet muut romanialaiset etsimään elantonsa muualta.

Katusoittajan päivätienesti on 15–25 euroa. Suomessa kerätyt rahat hupenevat kotona Romaniassa perheen ruokaan, lämmitykseen, vaatteisiin ja muuhun tarpeelliseen. Päivisin Alecu musisoi rautatieaseman kulmalla ja öisin hän nukkuu autossa kolmen kaverinsa kanssa. Sisätiloihin pääsee lämmittelemään juna-aseman auetessa viideltä.

Syrjitty kiertolaiskansa

Euroopan unionin alueella elää noin 10–12 miljoonaa romania. He ovat monessa maassa merkittävä vähemmistö ja esimerkiksi Romaniassa romaneja on noin 10 prosenttia väestöstä.

Systemaattinen syrjintä ja rasistiset asenteet pitävät yllä romanien köyhyyttä. Heidän työllistymisensä on erittäin vaikeaa. Laittomia pakkohäätöjä tapahtuu jatkuvasti eri puolilla Eurooppaa. Romanilapsia sijoitetaan edelleen perusteettomasti erityiskouluihin ja heitä syrjitään opetuksessa.

Romanien päiväkeskus Hirundossa työskentelevä Marjatta Vesalainen kertoo ohjelmassa, että esimerkiksi Moldovan romanikylissä ei ole minkäänlaista työtä tai työttömyyskorvausta.

Mircea Alecu itse sanoo: ”Jos täällä ei tee töitä, saa ainakin sosiaaliavustusta. Olen seurannut, miten monet hankkivat jostain joka päivä juomia. Tuolla ne kulkevat kaduilla, ryyppäävät ja syövät, vaikka eivät tee mitään töitä. Niilläkin on varmaan isot tulot. Jos minäkin saisin 240 euroa kuussa Romaniassa, tulisimme toimeen.”

Katumuusikot lavalle

Kaikki eivät halua katusoittajia kaupunkiinsa – katseet käännetään pois, kolikkomukit potkitaan kumoon tai vartijat ovat häätämässä. Kun Mircea Alecu kohtaa suoranaista nöyryyttämistä, hän ei koe itseään oikeutetuksi panemaan vastaan. Muusikko pitää itseään turistina toisten maassa.

Suomalainen harmonikkataiteilija ja säveltäjä Kimmo Pohjonen ei ole ikinä ymmärtänyt, miksi ihmiset vastustavat katumusiikkia. Pohjonen tutustui Romaniasta tulleisiin soittajiin Helsingin kaduilla. Hän halusi esiintyä lavalla romanialaisten katumuusikoiden kanssa osoittaakseen, ettei katusoittajien olemassaolo ole ongelma, vaan kaupunkia elävöittävä asia.

Pohjonen itse on soittanut tai säveltänyt uransa aikana yli sadalla levyllä ja julkaissut kymmenisen levyä eri koonpanoilla sekä soolona. Hän on esiintynyt yli kuudellasadalla kansainvälisellä festivaalilla ja konserttitaloissa, mutta myös aikanaan kadulla.

Muusikko on tunnettu kunnianhimoisista, omaperäisistä projekteistaan. Toukokuussa 2012 Pohjonen ja romanialaiset katusoittajat järjestivät yhdessä ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kanssa ilmaiskonsertin Esplanadin lavalla. Pohjosen kanssa lavalla esiintyi kaksi nais- ja viisi miessoittajaa: Elena ja Ion Luca, Ilie Sile, Robina ja Dumitru Stanciu, Mircea Alecu sekä Călin Marian. Ohjelma seuraa Mircea Alecun tarinan rinnalla ulkoilmakonsertin valmisteluja.

Teksti: Emmi Karhiaho

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto