Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Uusi kaupunki -kollektiivin postikortteja tulevaisuuden Suomesta

Arkkitehdit Auvo Lindroos ja Heikki Riihiluhta
Uusi kaupunki -kollektiiviin kuuluvat arkkitehdit Auvo Lindroos ja Heikki Riitahuhta kertovat kollektiivin kokemuksista Rakenna minut -radiosarjassa Kaupunki uusiksi -ohjelman viimeisenä esityspäivänä. Kaikki Kaupunki uusiksi jaksot jäävät Yle Areenaan. Arkkitehdit Auvo Lindroos ja Heikki Riihiluhta Kuva: Yle / Minna Joenniemi heikki riihiluhta

Nuorten arkkitehtitoimistojen kollektiivi on nyt vieraillut kahdeksalla Suomen paikkakunnalla. Niissä on syntynyt paljon enemmän tulevaisuusvisioita kuin Yle Teeman tv-sarjassa Kaupunki uusiksi on nähty. Katso nyt paikallisten suosikit, sekä ideat, joita et ole nähnyt tv-sarjassa. Ovatko Yhdyskuntasuunnittelun Ruusulla palkitun Uusi kaupunki -kollektiivin havainnekuvat postikortteja tulevaisuuden Suomesta?

Uusi kaupunki -kollektiivi
Uusi kaupunki -kollektiivi Kuva: Jouni Tulonen kaupunki uusiksi

Uusi kaupunki - kollektiivi on pystyttäneet pop up-putiikkinsa julkiselle paikalle jo Porissa, Tampereella, Oulussa, Paraisilla, Jyväskylässä, Sipoossa, Helsingissä Viikin kampusalueella ja Kankaanpäässä. Visioita kaupunkien hukkatiloihin ovat olllet 48 tunnissa kehittämässä Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen, Futudesing, Jada, ProToto,Studio Puisto ja Hukkatila, joka on kiinteistökehitysyhtiö. Pioneeriryhmän rinnalla tv-ohjelmissa on nähty LUO arkkitehdit Oulusta ja AOR Arkkitehdit Helsingistä ja sitten Paimiosta Arkkitehtuuritoimisto Heikki Muntola. Kollektiivi kasvaa uusilla toimistoilla ja edustaa uutta vaihetta arkkitehtien ammatin kehityksessä.

- Mun mielestä hyvä arkkitehtuuri on sitä, että siitä voi tehdä uuden postikortin kaupungille, Futudesignin Auvo Lindroos summasi Rakenna minut! - radio-ohjelmassa. Tässä postikortteja tulevaisuudesta.

8 TYÖPAJAA / 46 VISIOTA

Kaikki kollektivin työpajat on dokumentoitu nettiin ja tv-ohjelmat jäävät nähtävisiksi Yle Areenaan. Suomen kierroksen toistaiseksi viimeinen työpaja on Kankaanpäässä ja se on myös tv-sarjan päätepiste. Ristiretkellään Suomen kaupunkeihin kollektiivi on oppinut, että Suomi on täynnä samanlaista suunnittelua ja ongelmat ovat hyvin samanlaisia. Ongelmien ratkaisuja kannattaa jakaa eli näiden työpajojen ideoita voi soveltaa muihinkin kaupunkeihin. Toisaalta kollektiivi kaipaisi omaleimaisuutta paikkakunnille.

Kankaapäässä haasteena on muuttotappioisen kaupungin elinvoimaisuuden vahvistaminen. Uusi kaupunki -kollektiviivi haastetaan pohtimaan, miltä näyttäisi Kankaanpään Guggenheim ja miten uusi taidemuseo sijoittuisi Taidekoulun yhteyteen. Lisäksi työpajassa tarkastellaan torin elävöittämistä, seurakuntakeskuksen kohtaloa, Venesjärven kylän kehittämistä ja Niinisalon varuskunta-alueen asuinrakennusten tulevaisuutta. Kankaapääläiset valitsivat suosikikseen Studio Puiston ehdotuksen Kulttuurikampuksesta, jossa yhdistyy samassa kortellissa sijaitsevat Kankaanpää taidekoulun, päiväkodin ja kirjaston viherkaton alle, jonne mahtuu myös taidemuseonkin. Tällä hetkellä taidemuseo sijaitsee kilometrien päässä keskusta. Lisää tietoa työpajasta täältä.

Studio Puiston suunnitelma Kankaanpäähän.
Studio Puiston ehdotus on hillityn villli. Se yhdistää korttelin eri kulttuuritoimijat julkisivujen takana viherkannen alle. Studio Puiston suunnitelma Kankaanpäähän. Kuva: Studio Puisto kaupunki uusiksi

Katso täältä ohjelma.

Helsingin yliopisto omistaa maata Viikissä ja se haastoi Uusi kaupunki -kollektiivin kehittämään Viikiin kampusaluetta. Kollektiivi ehdotti muun muassa kannabiksen kasvatusta ja vuokraviljelypalstoja kasvihuone Gardeniaan, wifitöntä lukutilaa maalaismuseoon, panimoa ja sienien kasvattamista väestönsuojassa. Baari voitti. Viikkiläisten suosikki oli Arkkitehtit Rudanko + Kankkusen ehdotus Tallipiha. Lisää tietoa täältä.

Rudanko & Kankkusen suunnitelma Viikkiin.
Baari opiskelijoilla Viikistä puuttuukin.Arkkitehdit R+K suunnittelivat heille Tallibaarin ja paljon muuta. Rudanko & Kankkusen suunnitelma Viikkiin. Kuva: Arkkitehdit Rudanko & Kankkunen kaupunki uusiksi

Sipoossa haasteena on tiivistää haja-asutusaluetta Hlesingin kupeessa. Sipoossa Studio Puisto ihastui ajatukseen viljelijän elämästä yhtenä päivänä viikossa ja Jada rakensi rintamamiestaloista tornin.Sipoolaisten suosikki oli Hukkatilan ehdotus. Lisää tietoa visioista täältä.

arkkitehtitoimtisto hukkatilan suunnitelma söderkullan torille
Söderkullan tori muuttui eläväksi. arkkitehtitoimtisto hukkatilan suunnitelma söderkullan torille Kuva: hukkatila sipoo hukkatila

Katso ohjelma Sipoosta:

Jyväskylää vaivaavat tyhjät torit. Futudesign yllätti jyväskyläläiset ehdottamalla jykevän asuintaloista muuria kirkkopuistoon. Kaupunkilaisten suosikki tv-sarjassa ehdotetuista kolmesta visiosta oli Arkkitehdit Rudanko + Kankkusen kaadettu pilvenpiirtäjä Asemaaukiolle. Lisää tietoa ja enemmän ideoita täältä.

Havainnekuva Jyväskylän aseman seudusta
Jyväskyläläiset ehdottivat pilvenpiirtäjää, Arkkitehdit R+ K kaatoi sen ja ideoi katettuja pyöräparkkeja ja verstaita ja myyntikojua Havainnekuva Jyväskylän aseman seudusta Kuva: Arkkitehdit Rudanko&Kankkunen uusi kaupunki

Katso ohjelma Jyväskylästä:

Sesonkikaupunki Paraisilla Uusi kaupunki kehitti satamaa, liikenenympyrän seutua ja kalkkikaivoksen monttua. Tv-sarjassa kaupunkilaisten suosikki oli Futudesingin visio satamasta. Studio Puiston ehdotus liikenneympyrän viereiseksi rakennukseksi ja työpajassa yhdessä arkkitehtuuritoimisto Heikki Muntolan kanssa suunniteltu keskustakortteli ovat ehkä konkretisoitumassa. Lisää tietoa visioista täältä.

suunnitelma Paraisten vierasvenesatamaksi, havainnekuva
Futudesignin ehdotus saaristokaupungin uudeksi satamaksi, jossa on myös uimaranta ja tilaa tapahtumille ja ravintolalle. suunnitelma Paraisten vierasvenesatamaksi, havainnekuva Kuva: Futudesign Oy (Auvo Lindroos, Aleksi Niemeläinen, Teemu Seppänen) parainen

Katso ohjelma Paraisista:

Oulussa Uusi kaupunki -kollektiivi keskittyi ratapihaan. Monissa muissakin suomalaisissa ja länsimaisissa kaupungeissa raideliikenne on vienyt kaupunkien ydinkeskustassa tilaa, jota rakennemuutos nyt vapauttaa.
Oululaisten suosikki ehdotuksista oli Hukkatilan Luova ratapiha. Tv-katsojien erityinen suosikki oli ohjelmassa haastatellun sarjakuvapiirtäjä Ville Rannan ehdotus, että Oulu voisi profiloitua Länsi-Siperian pääkaupungiksi
Lisää tietoa visioista täältä.

Katso ohjelma Oulusta:

Oulun suunnittelua
Hukkatilan suunnittelema Luova ratapiha. Oulun suunnittelua Kuva: Hukkatila hukkatila 17

NÄITÄ ET NÄHNYT RUUDUSSA

Tampereella oli haasteena keskustorin kortteli, pyörätie, Hakametsän jäähallin alue, Ratina ja Pyynikintori. Itsenäisyyspäivän vastaanottoa varten suunniteltu väliaikaishotelli teollisuustilaan poiki Studio Puistolle toisen hotelliprojektin, joka valmisti kesällä. Lisää tietoa visoista täältä.

Ensimmäisessä työpajassaan 2013 Uusi kaupunki -kollektivi kehitti jatsikaupunkiin väliaikaismajoitusta katoille, toria, tehtaan aurinkoista edustaa...
Löydät työpajan kaikki ideat täältä.

Sinivalkoinen ammatti muuttuu

Yhdyskuntasuunnittelun Ruusulla palkittu Uusi Kaupunki -kollektiivi edustaa uutta ilmiötä arkkitehdin ammattissa. Arkkitehdin urakehitykseen on useimmiten kuulunut työ isompien toimistojen riveissä kisälleinä tai kaupunkisuunnitteluyksiköissä. Sitten sukkuloidaan toimistoista toiseen ja samalla valvotaan öitä arkkitehtuurikilpailuihin osallistuessa. Välissä käydään ulkomailla harjoittelemassa, tähtiarkkitehtienkin jättitoimistoissa.

- Kaikkihan lähti siitä, että pääkaupunkiseudulla kaupunkisuunitteluvirastot kutsuivat tapaamisen nuoria, uusia kasvoja. Sen yhteydessä Uusi kaupunki -kollektiivia laajempikin porukka istui alas miettimään, miten nuoret arkkitehdit ja toimistot löytäisivät oman tässä nykytilanteessa, kun ehkä kilpailuja ei ole niin paljon olemassa arkkitehtuurikilpailuja, Heikki Riitahuhta kertoo Studio Puistosta.

Tähän kutsuttiin jo siinä vaiheessa ympäri Suomen nuoria arkkitehtejä, jotka olivat menestyneet kilpailuissa tai osoittautuneet muuten aktiivisiksi ja hyviks toimijoiksi

Suomalaisiin arkitehtuurikilpailuihin osallistutaan nimimerkillä, joten nuorellakin arkkitehdin on mahdollisuuksia menestyä. Kilpailuista saa myös palkinnoksi ainakin rakentavaa palautetta. Kilpailuista on haettu mainetta, sijoituksia ja ideoiden lunastuksia ja vähitellen omat toimistot ovat saaneet toimeksiantojakin. Siinä sivussa on suunniteltu kesähuvila tai oma koti. Nyt uutta on, että nuoret arkkitehdit rakentavatkin vaikkapa yhdessä nuorisokeskuksen kehittyviin maihin ja jalkautuvat maakuntaan visualisoimaan muutoksia ja etsimään hukkatilaa, jota tiivistämistä kaipaavat kaupungit voisivat hyödytää kuunnellen kaupunkilaisten toiveita jo aikaisessa vaiheessa suunnittelua.

- Kaupunkilaisten osallistuminen on iso asia tällä hetkellä niin me voidaan vastata siihen. Meillä oli siihen intoa jalkautua ja samalla tehdä sama uusien naamojen esittäytymien eri puolilla Suomea. Tähän kutsuttiin jo siinä vaiheessa ympäri Suomen nuoria arkkitehtejä, jotka olivat menestyneet kilpailuissa tai osoittautuneet muuten aktiivisiksi ja hyviks toimijoiksi. Riitahuhta jatkaa.

Arkkitehdit Auvo Lindroos ja Heikki Riihiluhta
Futudesignin Auvo Lindroos ja Studio Puiston Heikki Riitahuhta Arkkitehdit Auvo Lindroos ja Heikki Riihiluhta Kuva: Yle / Minna Joenniemi heikki riihiluhta

Newly Drawn oli edellinen nuorten arkkitehtien esittäytyminen suurempien sukupolvien selän takaa esiin. Yhdeksän nousussa olevaa toimistoa liittyi yhteen ja teki kirjan töistään ja unelmistaan kirjan, nettisivun ja ulkomaille lähteneen kiertonäyttelyn. Hollmén Reuter Sandman, JKMM, Verstas, NOW, Anttinen Oiva, Lassila Hirvilammi, Avanto, ALA, AFKS ja K2S olivat silloin noin nelikymppisten lupaavien arkkitehtitoimistoja. Nyt jokainen toimisto on päässyt tosissaan rakentamisen makuun.

Uusi Kaupunki – kollektiivi työpajoissa useampi tarve kohtaa. Kaupungeilla on tarve kuulla kaupunkilaisia ja nuoret arkkitehdit ovat olleet valmiita jalkautumaan kadulle. He ovat myös pystyneet ulkopuolisina käsittelemään ikään kuin viattomina paikallisesti kiisteltyjä hankkeita. Konseptin aikarajoitus tekee siitä leikin kaltaisen, joten työpajan tilajaat, kaupunkisuunnitteluvirastot, eivät koe sitä uhkana vaan virkistävänä. Nuoret arkkitehdit kehittävät taitoja, joita alalla tarvitaan enemässä määrin: kuinka työskennellä kaupunkilaisten kanssa, millaista on oikea kontakti. Ja nopea ideointikykyä opn myös arvokasta kehittää. Uusi kaupunki -kollektivii ei ole suljettu etujoukko vaan se etsii uusia jäseniä ja uusia toimintamalleja työpajojen lisäksi.

Kuuntele myös Yle Areenasta, kuinka Uusi kaupunki -kollektiivin Hilla Rudanko keskusteli Radio Suomen kuuntelijoiden kanssa nykyarkkitehtuurista.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.