Hyppää pääsisältöön

Kahdeksanjalkainen kuoleman kylväjä

Vesihämähäkki saalistaa.
Vesihämähäkki ei epäröi käydä pienen kalan poikasen kimppuun. Vesihämähäkki saalistaa. Kuva: Vastavalo / Janne-Petteri Kumpulainen vesihämähäkki

Suomessa on noin 600 luonnonvaraista hämähäkkilajia ja ne kaikki ovat myrkyllisiä. Vain osa on niin suuria ja voimakkaita, että ne pystyvät puremalla lävistämään ihmisen ihon.

Hämähäkki tarvitsee myrkkyä saaliin tainnuttamiseen. Suomen luonnossa eläville hämähäkeille ihminen on liian iso saalis. Peukalon päätä pienempi, verkkoon jäävä saalis sen sijaan taintuu kokovartalopuudutukseen helposti. Myrkky lamauttaa ja aloittaa saaliin kudosten hajoamisen. Hämähäkki voi imaista esimerkiksi nesteytetyn kärpäsen ateriakseen pian puremisen jälkeen.

Hämähäkkejä pelätään. Populaarikulttuuri ei tee pelon lievittämiseksi mitään, päinvastoin. Pelko hämähäkkejä kohtaan leviää sukupolvelta toiselle. Oikeasti hämähäkit ovat hyödyksi, esimerkiksi vanhojen puutalojen tuhohyönteiskannat pysyvät kurissa hyvinvoivan hämähäkkikannan hallitessa nurkkia.

Vesihämähäkki puree

Lammikoissa ja pienvesissä elävä vesihämähäkki saalistaa ruuakseen vedessä eläviä hyönteisiä, sammakonkutua ja jopa pieniä kaloja. Sillä on niin vahvat leuat, että se pystyy puremaan ihmistä. Näin ikävästi voi käydä, jos vesihämähäkki kokee itsensä ahdistetuksi esimerkiksi joutuessaan uimashortsien ja ihon väliin.

Yleisen käsityksen mukaan vesihämähäkin pisto vastaa ampiaisen pistoa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen piirin aluesihteeri Karri Jutila on kiinnostunut ötököistä jo pienestä pitäen. Häntä on purrut hämähäkki useita kertoja.

- Ihmiset pelkäävät hyönteisiä ja niveljalkaisia ihan turhaan.

Jutila saa hämähäkin puremaan itseään lievällä ärsyttämisellä. Hämähäkki kannattaa puremista varten ottaa käteen ja ohjata se sellaiseen paikkaan, jossa iho on ohuimmillaan. Se paikka löytyy esimerkiksi sormien välistä.

- Sen verran arkajalka olen, että en viitsinyt antaa vesihämähäkin purra sormien väliä, vaan tarjosin sille peukalon päätä.

Useissa lähteissä mainitaan, että vesihämähäkin pisto vastaa ampiaisen pistoa. Karri Jutilan kokemus on toinen. Hän tapasi kyseisen vesihämähäkkiyksilön viimeisten kevätjäiden aikaan, jolloin hämähäkillä oli hallussaan puolen vuoden myrkkyvarannot.

- Vesihämähäkin purema tuntui lähinnä hyttysen pistolta. Peukalon päähän tuli pieni, noin millimetrin kokoinen punertava piste, joka häipyi noin viikon sisään. Peukalon päässä tuntui 16 tunnin ajan saman tapaista kihelmöintiä kuin puudutuksessa. Myrkky selvästi lamautti enemmän kuin aiheutti kipua.

Vesihämähäkin purema tuntui lähinnä hyttysen pistolta.

Karri Jutilan motivaatio antautua Suomen luonnon niveljalkaisten hampaiden armoille ajaa tiedonhalu. Hämähäkkejä ja muita erikoisen näköisiä niveljalkaisia pelätään ja vierastetaan niiden mahdollisen myrkyllisyyden vuoksi. Ristihämähäkin (araneus diadematus) purema tuntui suunnilleen samalta kuin vesihämähäkin. Jutila ei ole vielä Suomessa tavannut hämähäkkiä, jonka purema olisi tuntunut hyttysen pistoa kummoisemmalta.

Hämähäkkien lisäksi hän tietää myös mitä seuraa ison hepokatin päästessä puremaan kämmenselän herkkää ihoa. Kyseinen kenttähepokatti (decticus verrucivorus) ei pystynyt lävistämään ihoa, mutta punertavat jäljet viisisenttisen ötökän puremasta jäi.

- Viime kesänä törmäsin noin kolmesenttiseen jättisukeltajaan (dytiscus latissimus). Sukeltajayksilöllä oli suuret, neulan terävät leuat. Sillä hetkellä ei tehnyt mieli kokeilla, miltä purema tuntuu.

Sisä- ja ulkohämähäkit

Ulkona elävät hämähäkit eivät pääsääntöisesti pyri ihmisten asuttamiin rakennuksiin sisätiloihin talvea pitämään.

Hämähäkit vetäytyvät talveksi koloihinsa, mutta kaikki eivät suinkaan varsinaisesti talvehdi. Ne kykenevät liikkumaan metsässä pienellä pakkasellakin ja lumen alla on oma maailmansa myös niveljalkaisilla.

Ulkona elävät hämähäkit eivät pääsääntöisesti pyri ihmisten asuttamiin rakennuksiin sisätiloihin talvea pitämään. Kodeissa asustavat hämähäkit, kuten huonehämähäkki (tegenaria domestica) ovat oma ryhmänsä. Luonnontieteellisessä museossa elää pieni kanta Etelä-Amerikassa yleisesti tavattavia ruskohämähäkkejä (loxosceles laeta). Kanta koki kovia taannoisen remontin yhteydessä, mutta siitä on ollut havaintoja viimeksi kesällä ja alkusyksystä, kertoo museomestari Timo Pajunen.

Ruskohämähäkin myrkky on vaarallista ihmisellekin. Pahaan paikkaan osunut purema voi aiheuttaa kuolion. Kuolion koko on kiinni siitä, kuinka hyvin myrkky pääsee leviämään muualle elimistöön verenkierron mukana. Todistetusti Luonnontieteellisen museon yksilöt eivät ole ihmistä purreet. Museon kellarissa ja ensimmäisen kerroksen työtiloissa, joissa niistä on tehty havaintoja, tuo mahdollisuus kuitenkin otetaan huomioon.

PS. Älä unohda punkkeja

Hämähäkkieläimiin kuuluvat puutiainen ja taigapunkki ovat eläintieteen dosentti Ilari Sääksjärven mukaan vaarallisimmat ötökät Suomen luonnossa. Ne eivät ole myrkyllisiä, mutta saattavat levittää borreliaa ja puutiaisaivokuumetta.

Puutiaista tavataan jo Oulun eteläpuolella, mutta sitä vaarallisempi taigapunkki on vasta leviämässä Suomeen. Punkkeja ei erota toisistaan paljaalla silmällä ja mikroskoopillakin eron tekeminen niiden välillä on vaikeaa. Taigapunkin levittämä aivokuumevirus on todettu ärhäkämmäksi kuin puutiaisen levittämä.

Aikuinen puutiainen kuvattuna  runsaan veriaterian jälkeen.
Aikuinen puutiainen kuvattuna veriaterian jälkeen. Aikuinen puutiainen kuvattuna runsaan veriaterian jälkeen. Kuva: YLE / Seppo Sarkkinen aivokalvontulehdus.
Maastosta mukaan kulkeutunut punkki voi kiivetä housun lahkeen sisällä ylös reittä myöten ihmisen huomaamatta mitään. Siksi kesäaikaan kannattaa luonnossa ja omalla pihalla oleskelun jälkeen tehdä punkkisyyni.

Juttua varten on haastateltu lisäksi Suomen ympäristökeskuksen hämähäkkityöryhmän puheenjohtaja Niclas Frizéniä.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.