Hyppää pääsisältöön

Kansankodin kuokkavieraat

Vejanderin perhe: vasemmalta Teemu, Erkki, sylissä Minna, Leila, Juha, Keijo ja Aimo
Vejanderin perhe: vasemmalta Teemu, Erkki, sylissä Minna, Leila, Juha, Keijo ja Aimo Vejanderin perhe: vasemmalta Teemu, Erkki, sylissä Minna, Leila, Juha, Keijo ja Aimo Kuva: Risto Vuorimies & Ben Kaila kansankodin kuokkavieraat

1960–70-luvuilla noin kymmenesosa suomalaisista muutti Ruotsiin. Miten heidän kävi? Pidettiinkö heitä elintasopakolaisina, maahanmuuttajina, sosiaalipummeina? Ruotsinsuomalaisia on nykyään puoli miljoonaa. Keitä he ovat nyt?

Kansankodin kuokkavieraat on kahdeksanosainen sarja Suomen historian suurimmasta kansanvaelluksesta sitten Karjalan evakuoinnin, sen syistä ja seurauksista tavallisten ihmisten tasolla. Moni lähti Ruotsiin tarkoituksena vain hakea tilapäisesti leveämpää leipää. Mutta vuodet kuluivat nopeasti, ja lasten syntymä tai viimeistään kouluunmeno sitoivat perheet paikoilleen. Suomalaiset huomasivat tulleensa ruotsalaisiksi, sikäli kuin heidät sellaisiksi kelpuutettiin. Ainakin työtä tehtiin uutterasti, ja työ oli suomalaisten kunnia.

Nykyään Suomi puntaroi samoja maahanmuuttajakysymyksiä kuin Ruotsi 1960-luvulla. Miten me suhtaudumme vieraista maista tulleisiin? Olemmeko oppineet omasta lähihistoriastamme mitään?

Sarja on valmistunut vuonna 2011.

Osa 1. Sauna vaatekomerossa

Miksi Suomesta piti lähteä? Syrjäseuduilla Itä- ja Pohjois-Suomessa työttömyysluvut kasvoivat, ja lähtö työnhakuun Ruotsiin oli usein ainoa vaihtoehto päästä elämässä eteenpäin. Köyhistä kylistä lähti siirtolaisiksi kokonaisia perheitä, toiset seikkailumielellä tilapäisesti rahaa tienaamaan ja toiset rakentamaan elämäänsä uudestaan, uuteen maahan. Miettisten perheelle muutto Ruotsiin merkitsi valtavaa elämänmuutosta. Pieni mökki, lehmä ja ankara elämä vaihtuivat kerrostalokolmioon ja tehdastyöhön. Koti-Suomeen palattiin aina kesälomilla.

Ensimmäisen jakson kertojia ovat Taimi Miettinen ja tyttärensä Pia Uddås, jotka muuttivat 1968 Rautalammilta Bålstaan. Tukholmassa valokuvausta opiskelleet Ben Kaila ja Risto Vuorimies tekivät lopputyön suomalaisista siirtolaisista. Tutkija Hanna Snellman seurasi lapsena muuttoaaltoa Kemijärvellä ja on kirjoittanut teoksen Salla, Göteborgin suurin kylä.

Osa 2: Valkoiset neekerit

Suomalaiset tunnettiin kovina työntekijöinä, ja työllä he ansaitsivat arvostuksen Ruotsissa. Mutta kuka korjasi hyödyn? Volvolla työtahti oli ankara ja suomalaisten työhulluus hyödynnettiin sumeilematta. Työsuojelusta ei ollut tietoakaan, mutta luovuttaa ei saanut. Toisaalta moni lähti kesäksi vaikka tiskaajaksi Tukholmaan mieluummin kuin metsänistutukseen. Luvassa oli verrattain rentoa ja kansainvälistä elämää muutamaksi kuukaudeksi. Suomeen oli mukava palata päällä kivat muotivaatteet.

Jaksossa kokemuksistaan kertovat Volvon entinen luottamusmies Kari Aro, telakkatyöläisestä antiikkikauppiaaksi edennyt Wenzel Hagelstam, valtiopäiväedustaja Lahja Exner sekä Erkki Tammenoksa, joka kunnostautui maahan tultuaan luottamusmiehenä ja siirtyi sittemmin hoitamaan maahantuloviranomaisen tehtäviä.

Osa 3: Klassresa – luokkaretki

Kansankoti oli Ruotsissa poliittinen käsite ja metafora yhteiselle unelmalle. Suomalaiset rakensivat tätä unelmaa 1960-luvulta asti, mutta harva siitä pääsi nauttimaan. Osa suomalaissiirtolaisista sopeutui ruotsalaiseen kansakotiin hyvin ja osa ei millään. Tie korkeakouluihin ja keskiluokkaan avautui osalle työläislapsista vanhempien heikosta koulutustaustasta huolimatta.

Illan jaksossa kirjailija Susanna Alakoski kertoo kokemastaan sosiaalisesta noususta. Hänen menestysromaaninsa Sikalat kertoo suomalaisen siirtolaisperheen köyhyydestä. Mukana ovat myös kirjailija Asko Sahlberg, joka on romaaneissaan käsitellyt suomalaisen sivullisen sielunmaisemaa; näyttelijä Timo Nieminen, joka on tehnyt suomalaista kulttuuria tutuksi Göteborgissa sekä ruotsalaisten rakastama näyttelijä Birgit Ulfsson.

Osa 4: Kesäloma puukengissä

Matkailu avartaa – sanotaan. Auttoiko Ruotsissa asuminen suomalaisia ymmärtämään muita kulttuureja ja kansalaisuuksia suvaitsevammin? Kesälomalla suomalaiset tulivat kotikyliinsä esittelemään uutta elämisen ja kuluttamisen mallia. Puukengissä väisteltiin lehmänläjiä kotikylän raitilla. Lomalaiset vetivät kertomuksillaan mukaansa uusia lähtijöitä kurjistuvista kylistä. Silti alkuinnostuksen jälkeen monessa heräsi kaipuu koti-Suomeen. Raha ja elintaso eivät korvanneetkaan kotiseutua. Mutta paluu ei ollut helppo. Nolotti, ja paluumuuttajia katsottiin karsaasti.

Jaksossa kokemuksistaan kertovat mm. Heikki Turunen, joka kirjoitti omakohtaisen Kivenpyörittäjän kylä -kirjan Ruotsiin muuttaneiden vaiheista sekä piispa Tuulikki Koivunen-Bylund, joka kohtasi monen suomalaisen ikävän työssään.

Osa 5: Mora taskussa

Pysäytyskuva tv-ohjelmasta Finne - ruotsinsuomalaiset (1969)
Työtä, kielenopiskelua, koti-ikävää, rikollisuutta. Elävän arkiston ohjelmia ruotsinsuomalaisista Pysäytyskuva tv-ohjelmasta Finne - ruotsinsuomalaiset (1969) kansankodin kuokkavieraat

Ruotsinsuomalaiset ja viina ei ole pelkkä myytti. Sotasukupolven vanhempien kasvattamat kollit ja kimmat etsivät Ruotsista töiden ohella myös vapautta ja säpinää. Moni on jäänyt Ruotsin Raatteen tielle, mutta osa sisseistä on taistellut tiensä ulos päihteistä toisten alkoholistien auttajiksi vertaistuen pariin.

Osa 6: Kaihoa kotimaasta

Tässä jaksossa kerrotaan suomalaisten siirtolaisten halusta kokoontua yhteen tuttujen ja turvallisten tapojen ja ihmisten keskelle.

Osa 7: Oma kieli, oma mieli

Vieraasta kielestä tuli monille suomalaisille maahanmuuttajille ylittämätön este. Siirtolaislapset oppivat Ruotsia koulussa, ja heistä tuli arkielämän tulkkeja vanhemmille, jotka seurustelivat vain maamiestensä kanssa.

Osa 8: Supiruotsalaisia

Suomalaisuutta ei tarvitse hävetä vaan se on voimavara ja osa identiteettiä. Ruotsalaiset taas ovat aidosti kiinnostuneita suomalaisesta elämäntavasta ja kulttuurista. Se on jotenkin niin cool!

  • Kansankodin kuokkavieraat, 2011. Ohjaus: Markku Heikkinen, Jaakko Kilpiäinen ja Ari Matikainen. Tuotanto: Kinocompany Oy.

Lisää ohjelmasta

Kommentit

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa