Hyppää pääsisältöön

Onni Gideonin havaijinkitara vonkui varhaisrockiakin

Tv:n ensimmäinen lapsisukupolvi oppi tuntemaan Onni Gideonin Sirkus Papukaijan valtavahousuisena klovnina. Maskin taakse kätkeytyi pitkän linjan musiikkimies, joka 1950-luvulla johti yhtä maan parhaista tanssiorkestereista. Hän oli myös havaijinkitaransoiton pioneeri, jonka nimiin on kirjattu maan ensimmäinen rock-levytys.

Etelä-Venäjällä syntynyt Onni Gideon Tervonen (1921–1994) aloitti tanssimuusikon uransa 1930-luvun puolivälissä. Lapsena pääinstrumentti oli viulu, mutta loukattuaan kätensä pesäpallotapaturmassa nuorimies siirtyi rumpuihin. Myöhemmin kuvaan astuivat kontrabasso ja omatekoinen havaijinkitara.

Innostus havaijimusiikkiin syttyi 1930-luvun saksalaislevyistä, joilla tyylilajia viljeltiin ahkerasti. Esa Kuloniemen haastattelussa 1989 Gideon kertoo alkaneensa suunnitella omaa sähköistettyä soitinta jo ennen talvisotaa, jolloin koko ajatus sähkökitarasta oli Suomessa täyttä utopiaa. Alkuaikoina hän käytti kitarassaan mm. lentäjien kurkkumikrofonia. Suomalaispioneeri kehitteli myös instrumentin viritystä ja soittorautaa omintakeiseen suuntaan.

Gideon oli soittimensa taitajana maailmanmitassakin arvostettu, ja vuonna 1989 hän osallistui Honolulussa havaijinkitaran 100-vuotisfestivaaliin yhtenä kahdestakymmenestä tilaisuuteen kutsutusta arvovieraasta.

Vuonna 1976 tehdyssä haastattelussa Gideon muistelee säveltäneensä toista sataa omaa havaijityylistä kappaletta, joista vain kourallinen on levytetty. Radiotaltioina ovat jälkipolville säilyneet mm. instrumentaalit Hula Hula ja Hoomalimali.

Eksotiikkaa Kaukoidästä lännen maille

Gideonin jazzpitoisen tanssiyhtyeen riveissä soittivat 1940- ja 1950-luvuilla mm. sellaiset huippumuusikot kuin Erik Lindström, Teuvo Suojärvi, Herbert Katz, Wille Katz, Kalevi Hänninen, Gusse Rössi, Henrik Nyman ja Ossi Malinen.

Bändin laulusolisteina esiintyivät Annikki Tähti, Wiola Talvikki ja Brita Koivunen.

Orkesterinjohtajan vakioinstrumentti oli basso, mutta esiintymisiin sisältyi havaijilaisosuus, jossa Gideon pääsi näyttämään taitojaan sooloilijana. Hän oli niin ikään taitava jazzviulisti, kuten kuullaan esimerkiksi vuonna 1963 tallennetussa Gideon Bluesissa.

Havaijinkitara oli omiaan luomaan eksoottista tunnelmaa silloinkin, kun laulussa liikuttiin kaukana Tyynenmeren maisemista. Gideonin bändi oli mukana mm. Annikki Tähden varhaisilla levytyksillä, joista kuuluisimpia on Kuningaskobra. Liukuvalla steel-kitarasoundilla oli käyttöä myös sellaisissa kantrihenkisissä kappaleissa kuin San Antonion ruusu tai Seitsemän päivää.

Rockia Tyynenmeren hengessä

Onni Gideonilla oli myös tärkeä osuus amerikkalaisen nuorisomusiikin maihinnousussa, ja Esa Kuloniemi kutsuukin häntä ohjelmassaan "mieheksi, joka toi rock and rollin Suomeen".

Keikkamatkoilla Gideonin soittajat kuuntelivat ahkerasti saksalaisia radioaaltoja ja tutustuivat tätä kautta rapakontakaiseen uutuuteen. Yleisön palveleminen oli tähän aikaan orkesterien ohjenuorana, ja niinpä bändi opetteli rockiakin, vaikkeivät jazzmuusikot sitä varsin vakavasti ottaneetkaan. Rumpali pantiin iskemään kovempaa takapotkua, soitettiin äänekkäämmin ja lisättiin kaikua, Gideon kuvaa metodia.

Havaiji-harrastus ja rockleikittely kohtasivat vuonna 1956 levytetyssä Hawaiian rockissa, jota voidaan pitää Suomen ensimmäisenä omavaraisena rock and roll -levytyksenä. Tyynenmeren tunnelmat yhdistyivät nuorisomusiikkiin myös esim. Neloset-kvartetin kanssa tehdyssä käännösversiossa uusiseelantilaisen Jay Epaen Putti Putti -hitistä.

Pelleilyä lavalla ja ruudussa

Gideon sivusi rock and rollia myös Spike Jones -tyylisessä Mustat silmät -parodiassa, joka vuonna 1959 nähtiin Iskelmäketju-elokuvassa. Sketsi oli alkujaan tehty lavakäyttöön. Peruukkeihin ja nuhraantuneisiin frakkeihin pukeutunut orkesteri nyyhkyilee siinä mustalaisromanssin pauloissa, kunnes paikalle astelee gangsteri pahaenteisine viulukoteloineen. Kantamuksesta ei paljastukaan konepistoolia vaan saksofoni, jolla tenoristi Henrik Nyman kiihdyttää bändin vauhdikkaaseen swingiin.

Svengaava hupinumero radioitiin Klubb 18 -nuortenohjelmassa vuonna 1956. Myöhemmässä filmi- ja levyversiossa swing nopeutettiin rock-henkisemmäksi, ja siinä on mukana kohtauksia, joita ei radiotallenteessa kuulla: rumpali tempautuu odottamatta villiin sooloon, hänet ammutaan pistoolilla, ja ambulanssi noutaa vainajan; lopussa biisin kliimaksin keskeyttää häiriöstä valittavan naapurinrouvan kiukkuinen puhelu.

Esitys nähtiin myös elokuvassa Iskelmäketju vuonna 1959.

Kun televisio otti ensimmäisiä askeliaan Suomessa, Gideon pestautui sen palvelukseen. Hän ohjasi mm. Music, music, music -ohjelmaa, jonka lähetyksissä käytiin vuonna 1959 ensimmäiset televisioidut rock-kuninkuuskilpailut. Gideon otti voittajaksi valitun Rock-Jerryn eli Kaj Järnströmin solistikseen ja suojatikseen.

Tv-uran muistetuin suoritus kosketti kuitenkin yleisöä, joka oli Rock-Jerryn fanejakin nuorempaa. Gideonin oli määrä esiintyä sivuroolissa vuonna 1961 alkaneessa Sirkus Papukaijassa, mutta hänen Onni-klovnistaan tuli yksi monivuotisen lastenohjelman päähahmoista.

Onni Gideon havaijilaismaisemissa

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?