Hyppää pääsisältöön

Onni Gideonin havaijinkitara vonkui varhaisrockiakin

Tv:n ensimmäinen lapsisukupolvi oppi tuntemaan Onni Gideonin Sirkus Papukaijan valtavahousuisena klovnina. Maskin taakse kätkeytyi pitkän linjan musiikkimies, joka 1950-luvulla johti yhtä maan parhaista tanssiorkestereista. Hän oli myös havaijinkitaransoiton pioneeri, jonka nimiin on kirjattu maan ensimmäinen rock-levytys.

Etelä-Venäjällä syntynyt Onni Gideon Tervonen (1921–1994) aloitti tanssimuusikon uransa 1930-luvun puolivälissä. Lapsena pääinstrumentti oli viulu, mutta loukattuaan kätensä pesäpallotapaturmassa nuorimies siirtyi rumpuihin. Myöhemmin kuvaan astuivat kontrabasso ja omatekoinen havaijinkitara.

Innostus havaijimusiikkiin syttyi 1930-luvun saksalaislevyistä, joilla tyylilajia viljeltiin ahkerasti. Esa Kuloniemen haastattelussa 1989 Gideon kertoo alkaneensa suunnitella omaa sähköistettyä soitinta jo ennen talvisotaa, jolloin koko ajatus sähkökitarasta oli Suomessa täyttä utopiaa. Alkuaikoina hän käytti kitarassaan mm. lentäjien kurkkumikrofonia. Suomalaispioneeri kehitteli myös instrumentin viritystä ja soittorautaa omintakeiseen suuntaan.

Gideon oli soittimensa taitajana maailmanmitassakin arvostettu, ja vuonna 1989 hän osallistui Honolulussa havaijinkitaran 100-vuotisfestivaaliin yhtenä kahdestakymmenestä tilaisuuteen kutsutusta arvovieraasta.

Vuonna 1976 tehdyssä haastattelussa Gideon muistelee säveltäneensä toista sataa omaa havaijityylistä kappaletta, joista vain kourallinen on levytetty. Radiotaltioina ovat jälkipolville säilyneet mm. instrumentaalit Hula Hula ja Hoomalimali.

Eksotiikkaa Kaukoidästä lännen maille

Gideonin jazzpitoisen tanssiyhtyeen riveissä soittivat 1940- ja 1950-luvuilla mm. sellaiset huippumuusikot kuin Erik Lindström, Teuvo Suojärvi, Herbert Katz, Wille Katz, Kalevi Hänninen, Gusse Rössi, Henrik Nyman ja Ossi Malinen.

Bändin laulusolisteina esiintyivät Annikki Tähti, Wiola Talvikki ja Brita Koivunen.

Orkesterinjohtajan vakioinstrumentti oli basso, mutta esiintymisiin sisältyi havaijilaisosuus, jossa Gideon pääsi näyttämään taitojaan sooloilijana. Hän oli niin ikään taitava jazzviulisti, kuten kuullaan esimerkiksi vuonna 1963 tallennetussa Gideon Bluesissa.

Havaijinkitara oli omiaan luomaan eksoottista tunnelmaa silloinkin, kun laulussa liikuttiin kaukana Tyynenmeren maisemista. Gideonin bändi oli mukana mm. Annikki Tähden varhaisilla levytyksillä, joista kuuluisimpia on Kuningaskobra. Liukuvalla steel-kitarasoundilla oli käyttöä myös sellaisissa kantrihenkisissä kappaleissa kuin San Antonion ruusu tai Seitsemän päivää.

Rockia Tyynenmeren hengessä

Onni Gideonilla oli myös tärkeä osuus amerikkalaisen nuorisomusiikin maihinnousussa, ja Esa Kuloniemi kutsuukin häntä ohjelmassaan "mieheksi, joka toi rock and rollin Suomeen".

Keikkamatkoilla Gideonin soittajat kuuntelivat ahkerasti saksalaisia radioaaltoja ja tutustuivat tätä kautta rapakontakaiseen uutuuteen. Yleisön palveleminen oli tähän aikaan orkesterien ohjenuorana, ja niinpä bändi opetteli rockiakin, vaikkeivät jazzmuusikot sitä varsin vakavasti ottaneetkaan. Rumpali pantiin iskemään kovempaa takapotkua, soitettiin äänekkäämmin ja lisättiin kaikua, Gideon kuvaa metodia.

Havaiji-harrastus ja rockleikittely kohtasivat vuonna 1956 levytetyssä Hawaiian rockissa, jota voidaan pitää Suomen ensimmäisenä omavaraisena rock and roll -levytyksenä. Tyynenmeren tunnelmat yhdistyivät nuorisomusiikkiin myös esim. Neloset-kvartetin kanssa tehdyssä käännösversiossa uusiseelantilaisen Jay Epaen Putti Putti -hitistä.

Pelleilyä lavalla ja ruudussa

Gideon sivusi rock and rollia myös Spike Jones -tyylisessä Mustat silmät -parodiassa, joka vuonna 1959 nähtiin Iskelmäketju-elokuvassa. Sketsi oli alkujaan tehty lavakäyttöön. Peruukkeihin ja nuhraantuneisiin frakkeihin pukeutunut orkesteri nyyhkyilee siinä mustalaisromanssin pauloissa, kunnes paikalle astelee gangsteri pahaenteisine viulukoteloineen. Kantamuksesta ei paljastukaan konepistoolia vaan saksofoni, jolla tenoristi Henrik Nyman kiihdyttää bändin vauhdikkaaseen swingiin.

Svengaava hupinumero radioitiin Klubb 18 -nuortenohjelmassa vuonna 1956. Myöhemmässä filmi- ja levyversiossa swing nopeutettiin rock-henkisemmäksi, ja siinä on mukana kohtauksia, joita ei radiotallenteessa kuulla: rumpali tempautuu odottamatta villiin sooloon, hänet ammutaan pistoolilla, ja ambulanssi noutaa vainajan; lopussa biisin kliimaksin keskeyttää häiriöstä valittavan naapurinrouvan kiukkuinen puhelu.

Esitys nähtiin myös elokuvassa Iskelmäketju vuonna 1959.

Kun televisio otti ensimmäisiä askeliaan Suomessa, Gideon pestautui sen palvelukseen. Hän ohjasi mm. Music, music, music -ohjelmaa, jonka lähetyksissä käytiin vuonna 1959 ensimmäiset televisioidut rock-kuninkuuskilpailut. Gideon otti voittajaksi valitun Rock-Jerryn eli Kaj Järnströmin solistikseen ja suojatikseen.

Tv-uran muistetuin suoritus kosketti kuitenkin yleisöä, joka oli Rock-Jerryn fanejakin nuorempaa. Gideonin oli määrä esiintyä sivuroolissa vuonna 1961 alkaneessa Sirkus Papukaijassa, mutta hänen Onni-klovnistaan tuli yksi monivuotisen lastenohjelman päähahmoista.

Onni Gideon havaijilaismaisemissa

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto