Hyppää pääsisältöön

Suuri sairaalailluusio

Ohjaaja Joona Tena
Ohjaaja Joona Tena joona tena

Sairaala on ehkä monimutkaisin paikka kaupungin arjessa, joten fiktiivisen TV-sarjan sijoittaminen sinne ei ole helppoa. Halusin nostaa uskottavuuden tasolle, jossa lääketieteen ammattilaisetkaan eivät kurtista kulmiaan asiavirheiden takia. Tekniset haasteet olivat siis melkoiset.

Tehtävämme oli luoda illuusio valtavasta, toimivasta sairaalasta muutaman sadan neliömetrin studioon. Lavastus-, rekvisiitta- ja maskeerausosastolla oli edessään valtava urakka. Lähdimme tukemaan illuusiota kuvaustyylin keinoin, optisilla valinnoilla, avustajatoiminnoilla ja rikkaalla äänimaailmalla. Tarvittaessa laajensimme studiota myös green screen -efekteillä.

Sykkeessä yksikään katsojan huomiopisteeseen osuva detalji ei ole sattuma.

Olimme työskennelleet kuvaaja Jyri Hakalan kanssa jo poliisarja Robassa, joten kehitimme eteenpäin siinä käyttämäämme etualoja ja syvyyssuuntaa hyödyntävää pitkän optiikan kerrontaa. Näin voimme ohjata katsojan huomion juuri sinne, mihin sen kullakin hetkellä haluamme.

Niinpä Sykkeessäkään yksikään katsojan huomiopisteeseen osuva detalji ei ole sattuma. Laryngoskoopin avaaminen näkyy liikkuvan näyttelijän kädessä, liikkuvan kameran kuvassa täydellisen terävänä juuri sillä hetkellä, kuin on tarkoituskin. Ja se naksahtaa auki juuri kuten pitää.

Kuvaustilanteet vaativia

Kuvaustilanteet olivat teknisesti vaativampia kuin missään aiemmin ohjaamassani sarjassa. Sykkeen taustavoimana olivat onneksi sekä harjoittelu että yhteiset työkokemukset. Kameraryhmä oli jo hioutunut yhteen ja näyttelijät kävivät läpi lukuisia koulutustunteja, joissa itsekin olin mukana.

Kaikissa operaatioissa oli mukana myös Meilahden konkari Mari Lintulaakso, ensin harjoituttamassa näyttelijöitä, sitten kuvauksissa varmistamassa, että toiminta näyttää aidolta, ja lopulta karsimassa virheet pois puoli vuotta myöhemmin kun jakso on viittä vaille valmiiksi leikattu.

Periaatteenani oli myös monipuolisen sekatekniikan käyttäminen illuusion luomisessa. Ajoimme leikkaussalien monitoreihin videomateriaalia oikeista leikkauksista. Käytimme nukkeja ja muovisia ruumiinosia, joita maskeeraus elävöitti hämmästyttävän aidoiksi.

Lisäsimme efektejä myös jälkeenpäin tietokoneella. Yhdistelimme siis näyttelijöiden toimintaan kaikkia mainittuja temppuja niin limittäin, päällekkäin ja vaihtelevasti, että tuskin ammattikatsojakaan pystyy siinä vauhdissa sanomaan, miten mikäkin efekti on tehty.

Marin kanssa olimme jo etukäteen käyneet kaikkien operaatioiden peruskoreografiat läpi kirjallisesti ja piirroksilla. Kuvaustilanteessa Mari kävi läpi oikeat otteet, minä päätin, miten se kuvataan ja mikä siitä on draamalle olennaista. Ja ammattinäyttelijäthän ovat nopeita oppimaan.

Tämän jälkeen pystyinkin sitten keskittymään jo henkilöohjaukseen ja kuvakerrontaan, ja draaman taustalla oleva tekninen leikkaussalitoiminta näytti siltä kuin sitä olisi tehty rutiinilla vuosikaudet.

Tehtävänä luoda illuusio

Mikä sitten on harkitusti toisin kuin todellisuudessa? Sitäkin on. Emme suinkaan kuvitelleet hallitsevamme oikeasta sairaalatyöstä kuin pintaraapaisuja.

Mikä sitten on harkitusti toisin kuin todellisuudessa?

Tehtävämme oli luoda audiovisuaalinen illuusio vakuuttavasta osaamisesta, ei tuottaa TH-alan koulutusvideoita. Teimme tietysti ensisijaisesti draamaa ja siksi roolihenkilöidenkin vastuualueet olivat vaihtevampia ja todellisuutta laajempia.

Myös lavasteet rakennettiin visuaalisen kerronnan ehdoilla, ei oikeaksi sairaalaksi. Haimme kuvaan syvyyttä ja läpinäkyvyyttä – lasia, aukotuksia ja puoliavoimia näkymiä, joita oikeissa sairaaloissa ei niinkään ole. Valkoista umpiseinäähän ei ole kovin kiva katsoa. Ja operaatiothan näyteltiin lyhyinä palasina, fiktiivinen maailma kun rakennetaan lopulta kasaan vasta leikkauspöydässä.

Parhaimmillaan toimintamme uskottavuutta oli kuitenkin seuraamassa useitakin hoitajia ja lääkäreitä. Kun he totesivat, etteivät pysty kuvasta enää erottamaan, onko kyseessä TV-sarjan fiktio vai oikea operaatio, tunsin jo aika vankkaa luottamusta illuusiomme onnistumiseen.

Joona Tena
Kirjoittaja on elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.

Kommentit