Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Ville 30 päivässä pääkuva

Yle Teema, Ville Haapasalo ja Venäjä - näin syntyivät sydämiä ja ovia avaavat reissut

Hanti-Mansian suomensukuisia
Hanti-Mansian suomensukuisia Kuva: Yle hanti-mansia

AitoMedia-tuotantoyhtiö tuli vuoden 2008 syksyllä tarjoamaan Yle Teemalle ohjelmasarjaa, jossa näyttelijä Ville Haapasalo matkustaisi junalla Siperian halki Moskovasta Vladivostokiin. Olisiko tässä ohjelma, joka laajentaisi Teeman kulttuurikäsitystä ja mielikuvaa - ja toisi uutta yleisöä? Tilaaja Riitta Jalonen kertoo.

"Minuun kolahti aivan henkilökohtaisestikin, kun AitoMedia esitteli Venäjän halki -sarjan ja sen jatkoksi tehtävän Silkkitien. Olen aina ollut kiinnostunut kielistä: kieli kertoo maan kulttuurista ja kansan ajattelutavasta. Olen opiskellut venäjää vapaaehtoisena jo keskikoulun alaluokilla ja myöhemmin yliopistossa. Kieltä on tietysti kokeiltava käytännössä, joten opiskelun ohessa matkustin 70-luvulla senaikaisessa Neuvostoliitossa Siperiaa ja Keski-Aasiaa myöten – siis aivan näissä samoissa maisemissa.

Ville ei ollut aluksi Suomessa kaikkien tuntema, mutta hänen maineensa Venäjällä tiedettiin. Teema-kanava eli myös voimakasta nousukautta, se oli päässyt joka kotiin ja oli lunastamassa oman erityisen paikkansa Ylen kulttuurikanavana. Kanavan maine perustui vielä paljolti ulkomaisiin ohjelmiin, esim. venäläisiin klassikkosarjoihin. Uusia kotimaisia ohjelmia voitiin hankkia niin vähän, että jokaisen hankkeen oli pakko onnistua ja lunastaa merkityksellisyytensä kanavakuvan luomisessa.

Venäjän halki -sarjakin joutui huolelliseen mietintään: haluttiin ottaa haltuun nykyistäkin Venäjää, haluttiin kotimainen kulttuurimatkailusarja ja haluttiin kanavalle kiinnostavia, tunnettuja persoonia. Olisiko Ville Haapasalo sellainen? Ei se itsestään selvää ollut – mutta ei valinta kuitenkaan ollut vaikea. Teema halusi olla kulttuurisen avarakatseisuuden airut, ei leimautua vain ns. korkeakulttuuriin. Yleisöksi haluttiin myös miehiä – tämä onnistuikin pelkistä naisista koostuvalta kanavatiimiltä yli odotusten. Haluttiin arkista rosoa, ei hienostelua. Tähän Ville oli täydellinen valinta.

Teema halusi olla kulttuurisen avarakatseisuuden airut, ei leimautua vain ns. korkeakulttuuriin. Haluttiin arkista rosoa, ei hienostelua. Tähän Ville oli täydellinen valinta.

…30 päivässä -sarjat ovat ainutlaatuisia kolmessa suhteessa, jotka kaikki liittyvät Villen persoonaan: Hän on ulkopuolinen, mutta tuntee maan myös sisältä päin; hän on venäläisten ”oma” tähti, tunnettu ja suosittu kaikkialla; hän puhuu maan kieltä – ja on aidosti kiinnostunut, kuuntelee ja myötäelää ihmisten arkea.

Kiteytettynä sarjan idea onkin ovia ja sydämiä avaavan päähenkilön yhdistäminen tuntemattomien ja jännittävien paikkojen kanssa niin että katsoja saa sekä viihdykettä että ajateltavaa.

Venäjän halki 30 päivässä lähetettiin syksyllä 2010 ja suomalaiset kiinnostuivat taas Venäjästä. Sain vastata monta kertaa kysymykseen, miten on mahdollista, että kulttuurikanavalla juodaan votkaa – johon vastasin, että se nyt sattuu olemaan maan tapa: vieraalle tarjotaan, ja kieltäytyminen voidaan katsoa loukkaukseksi.

Silkkitie 30 päivässä oli Venäjän halki -sarjan menestyksen jälkeen helppo hyväksyä toteutettavaksi, etenkin kun sarjassa liikutaan ikivanhan kulttuurin äärellä. Konsepti oli näyttänyt voimansa, ja Villen suosio Suomessa nousi kohisten. Tässä olisi mahdollisuus kertoa Ville-faneille sellaisista asioista, joiden pariin he eivät muuten sattuisi.

Villen lähettäminen suomensukuisten kansojen pariin oli eräänlainen missio. Ollessani 1990-luvulla aktiivinen Suomen ja Baltian maiden ystävyystoiminnassa vierailin myös Latviassa Liivinmaalla ja tapasin viimeisiä liiviä äidinkielenään puhuvia. Siitä alkaen olin elätellyt toivetta voida joskus kertoa televisiossa pienten sukulaiskansojemme kielestä ja elämästä.

Villellä ei ollut mitään ideaa vastaan – nythän hän matkustaisi ensi kertaa paikkoihin, joista ei tiennyt ennestään mitään. Emme aavistaneet, miten raskas matka sarjan kuvaamisesta tulisi – ei vain siksi, että kohteet olivat hajallaan tiettömien taipaleitten takana, vaan sen toivottomuuden ja näköalattomuuden vuoksi, jonka Ville kylissä kohtasi. Oli vaikeaa hyväksyä se, ettei millään voinut auttaa näitä ihmisiä.

Suomensukuiset 30 päivässä avasi tuntemattoman maailman, ja tuntemattomaan hyppääminen jatkui Jäämerellä. Halusin, että Yle olisi ensimmäisenä näyttämässä Koillisväylän merireitin avautumisen, sekä sen mahdollisuudet että mahdottomuudet. Tiesimme, että kuvausluvat tulisivat olemaan kiven alla, mutta juuri tässä asiassa Villen persoonalla voisi olla taianomainen vaikutus. Oli selvää, että sarja tulisi olemaan hurja ponnistus. Haluttuihin kuvauspaikkoihin ei ylipäätään ollut liikennettä, tai sinne kulki vain Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n huoltolento kerran, pari kuussa. Matka oli myös kallis. Nyt oli sekä pakko että mahdollisuus hankkia sarjaan ulkomaista rahoitusta ja lyödä Villen matkailusarjat läpi myös kansainvälisesti.

Ranskan Arte kysyi: Voisiko Villeä vähän stailata tv-juontajan oloisemmaksi? Vastasin, että ei voi sitten yhtään – mutta pidämme huolen, että hän vaihtaa paitaa välillä.

Ranskalais-saksalainen Arte-kanava näki Jäämeressä mahdollisuuden arktisen alueen syvempäänkin käsittelyyn. He innostuivat myös Villen persoonasta. Kysymyksiäkin tuli: Voisiko Villeä vähän stailata tv-juontajan oloisemmaksi? Vastasin, että ei voi sitten yhtään – mutta pidämme huolen, että hän vaihtaa paitaa välillä. Venäjän halki -sarjassa Villellä oli nimittäin idea, että hän osoittaisi junamatkustuksen rähjäisyyttä pitämällä koko ajan samanlaista t-paitaa…

Saimme mukaan myös Ruotsin ja Norjan, joten puolet Jäämeri 30 päivässä -sarjan rahoituksesta tuli ulkomailta. Tämä on harvinainen saavutus suomenkielisessä ohjelmatuotannossa. Samat yhtiöt ovat myös seuraavan, Kaukasia 30 päivässä, yhteistuotantokumppaneita.

Jäämeren kuvausten jälkeen oli mietittävä huolella, mihin seuraavaksi. Nyt koko tiimi tiesi, että helvetti tosiaan löytyy maan päältä: se on Tiksi. Minulla oli sellainen olo, että olin lähettänyt Villen ja kuvausryhmän – ja tv-yleisön – jo kahdesti liian raskaisiin koettelemuksiin. Nyt olisi tehtävä jotakin muuta: elämyksellistä, esteettistä, elämäniloa uhkuvaa. Onhan venäjänkielisessä maailmassa paikkoja, joissa on kulinaarisia nautintoja, viiniä, kulttuuria ja upeita maisemia turistinkin ulottuvilla.

Kaukasia oli Villen oma suosikki matkakohteeksi, joten sinne!

Ukrainan kriisi teki alueen poliittisesti ajankohtaisemmiksi kuin osasimme sarjaa suunniteltaessa arvioida. Armenia ja Azerbaidzhan luisuivat sodan partaalle. Georgian sota 2008 ja jäätynyt konflikti rajalla nähdään Venäjän Ukrainan-politiikan mallina. Dagestan alkoi olla liian vaarallinen matkakohde. Ajattelin, että tästä sarjasta tulisi valoisampi ja iloisempi – ja tulihan siitä, mutta ei niin iloinen kuin olin toivonut. Lähialueella vellova sota ei voi olla vaikuttamatta ihmisten tunnelmiin.

On kuultava ja nähtävä tavallisia ihmisiä heidän arjessaan, jotta voisi ollenkaan ymmärtää. Ja on oltava lähettiläs, joka puhuu ihmisten kieltä – myös heidän sydämensä kieltä.

Entä nyt?

Ajattelen edelleen, että Venäjä on kiinnostava suomalaisille. Se on valtava maa, josta löytyy kaikkea: koskematonta luontoa ja miljoonakaupunkeja. Luksusta ja kurjuutta. Syvällistä sivistystä ja takapajuisuutta. Maailmanpoliittinen tilanne ei vähennä tarvetta kertoa Venäjästä, päinvastoin. On kuultava ja nähtävä tavallisia ihmisiä heidän arjessaan, jotta voisi ollenkaan ymmärtää. Ja on oltava lähettiläs, joka puhuu ihmisten kieltä – myös heidän sydämensä kieltä. Siinä Ville Haapasalo on aivan ainutlaatuinen.

Siis jatkamme."

Riitta Jalonen on Yle tilaaja, joka on vastannut ..30 päivässä -sarjojen kehittämisestä

Kommentit
  • Mauritiuslainen ruoka heijastaa historian kerrostumia

    Mauritiuslainen ruoka heijastaa historian kerrostumia

    Jakso 8/8. Ville valmistaa mauritiuslaisia herkkuja Sebastienin, Allin, Francon ja Elinan opastuksessa. Ville innostuu tanssimaan myös perinteistä orjatanssia ja maistelemaan rommia.

  • Poronverimakkara on saamelainen herkku

    Poronverimakkara on saamelainen herkku

    Jakso 7/8. Ville tutustuu saamelaiseen ruokakulttuuriin ja luonnon antimien hyödyntämiseen. Niiles-Jouni opettaa Villeä valmistamaan perinteisiä pororuokia kuten koparakeittoa ja savustettua kurppia.

  • Stout maustaa irlantilaisen lammaspadan

    Stout maustaa irlantilaisen lammaspadan

    Jakso 6/8. Ville pääsee nauttimaan irlantilaisia ostereita sekä valmistamaan Davidin stout-oluella maustettua lammaspataa. Ruoanlaiton ohessa Ville saa nauttia irlantilaisesta huumorista ja musiikista.

  • Nigerialainen häränhäntä nostaa hien pintaan

    Nigerialainen häränhäntä nostaa hien pintaan

    Jakso 5/8. Nigerialaisissa pidoissa ruokalajeja on monta eikä chiliä ei säästellä. Villen suomalais-nigerialaiset vieraat opettavat Villelle ibo-heimon kulttuuria ja ruokaperinteitä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua