Hyppää pääsisältöön

Unien salattu maailma – näkevätkö tajuttomatkin unia?

Tyttö sillalla, pitää muovista päätä sylissään.
Tyttö sillalla, pitää muovista päätä sylissään. Kuva: Yle, Akuutti uni

Turun yliopistossa tutkitaan kuumeisesti, voivatko tajuttomat tai nukutetut henkilöt nähdä unia. Entä muistuttaako psykoottisen ihmisen valvemaailma terveen ihmisen unennäköä?

Todellisuuden ja tajunnan perimmäinen olemus on kiinnostanut filosofeja ja tieteentekijöitä jo vuosituhansia eikä oikeaa vastausta ole toistaiseksi löytynyt. Miten biologisesta materiasta koostuvat aivot voivat synnyttää tajunnallisia kokemuksia?

– Itse olen taipuvainen kannattamaan näkemystä, jonka mukaan tajunta ja tietoisuus syntyvät aivojen toiminnan seurauksena, kertoo tutkijatohtori Katja Valli Turun yliopiston Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskuksesta.

Vallin edustaman näkemyksen mukaan valve- ja unimaailma eroavat toisistaan siten, että valveilla tajunta rakentuu pitkälti aistiärsykkeiden varaan kun taas nukkuessa kokemus rakentuu aivojen sisäsyntyisen toiminnan varaan. Nukkuessa aivot näyttävät siis jatkavan mallin rakentamista. Koska nukkuessa aistiärsykkeet suurimmaksi osaksi suljetaan pois tietoisuudesta, malli rakentuu ilman tietoa ympäröivästä maailmasta.

Katja Valli haastattelukuvassa
Tutkijatohtori Katja Valli. Katja Valli haastattelukuvassa Kuva: Yle, Akuutti katja valli

– Emme aina tiedä, mikä on todellista ja mikä ei, koska silloin, kun nukumme, pidämme aivojen rakentamaa mallia totena. Emme kykenekään ymmärtämään, että se on puhtaasti hallusinatorinen ilmiö, jolla ei ole mitään vastinetta valvemaailmassa, Valli jatkaa.

Emme aina tiedä, mikä on todellista ja mikä ei, koska silloin, kun nukumme, pidämme aivojen rakentamaa mallia totena.

Todellisuus ei ole kaikille täsmälleen samanlainen. Jokaiset aivot rakentavat omanlaisensa mallin todellisuudesta.

– Jos ihminen on syntymästään asti ollut sokea, hän ei koskaan tule näkemään visuaalisia unia, koska hänellä ei ole valvemaailmasta näkemisen kokemusta. Hän hahmottaa maailmaa unissa samalla tavalla kuin hän hahmottaa maailmaa valveilla ollessaan: avaruudellisena tilana, ääninä, kaikuina, kosketuksina, Valli jatkaa.

Näkevätkö nukutetut unta?

Lääkkein nukutettu ei reagoi ympäristöönsä, mutta hänellä voi silti olla tajunnallisia kokemuksia, selviää Turun yliopistossa syksyllä väitelleen Valdas Noreikan tutkimuksesta.

Valdas Noreika havaitsi väitöstutkimuksessaan Alterations in the States and Contents of Consciousness: Empirical and Theoretical Aspects (Muuttuneet tajunnantilat: Empiirisiä ja teoreettisia näkökulmia), että yli puolet eri nukutusaineilla kevyesti nukutetuista potilaista kertoi kokeneensa unennäön kaltaisia kokemuksia. Vaikka henkilöt vaikuttivat ulkoisesti tajuttomilta, subjektiivinen tajunta ei useinkaan ollut täysin sammuksissa.

Perinteisen käsityksen mukaan ihminen on tajuton, jos hän ei reagoi ympäristöön kuten esimerkiksi kipua tuottavaan ärsykkeeseen. Väitöstutkimus osoittaa, että mikäli nukutetut potilaat näkevätkin unia, saattaa tajuttomuuden perinteinen määritelmä olla harhaanjohtava. Reagoimattomuus ei siis olisi sama asia kuin tajuttomuus tai tajunnallisten kokemusten puuttuminen.

Tyttö pitelee käsissään mallinuken päätä.
Tyttö pitelee käsissään mallinuken päätä. Kuva: Yle, Akuutti unimaailma

– Jos me ajatellaankin tajunnan tarkoittavan sitä, että ihmisellä on kokemuksia, voi olla että reagoimaton ihminen ei tosiaan pysty kertomaan tai reagoimaan millään tavalla ympäristöön, mutta hänellä voi silti olla tajunnallisia kokemuksia”, selventää Katja Valli.

Koska kenelläkään ei ole suoraa pääsyä toisen ihmisen tajunnankokemuksiin, on nojattava henkilön omaan kertomukseen. Kirurgista toimenpidettä varten nukutettuja päästään haastattelemaan vasta pitkän ajan kuluttua nukutusaineen ja muiden muistiin vaikuttavien lääkkeiden poistuttua elimistöstä. Unennäkö ja muut tajunnalliset kokemukset ovat saattaneet unohtua tai unia onkin nähty vasta heräämisvaiheessa.

Viime aikoina on tehty tutkimus, jossa on käytetty kokeellista nukutusta.

– On nukutettu terveitä koehenkilöitä käyttäen yhtä lääkeainetta. Sitten on pyritty herättämään nämä koehenkilöt kesken anestesian ilman, että tarvitsee odottaa lääkeaineen huuhtoutumista elimistöstä. Muisti saattaa tuottaa joko valeunia tai sitten unohtamista. Näyttää siltä, että osa näistä koehenkilöistäkin todellakin näkee unta nukutuksen aikana, Valli toteaa.

Unitutkimusta vaikeuttaa se, ettei uni ole toistettavissa. Unennäköä ei myöskään voi mitata suoraan aivoista.

– Ei ole olemassa objektiivista indikaattoria, joka kertoisi meille vaikkapa aivosähkökäyrästä, että nyt tuo ihminen näkee unta, nyt ihmisellä on tajunnallisia kokemuksia nukkumisen aikana ja nyt hän ei näe ollenkaan unta tai ei koe mitään. Samanlainen ongelma on varsinkin aivovaurion seurauksena reagoimattomien potilaiden kanssa. Emme tiedä ovatko he tajuissaan vai eivät, koska he eivät kykene meille sitä kertomaan, kertoo Valli.

Voi olla että reagoimaton ihminen ei tosiaan pysty kertomaan tai reagoimaan millään tavalla ympäristöön, mutta hänellä voi silti olla tajunnallisia kokemuksia.

Nyt kehitetään kuumeisesti menetelmiä, joiden avulla pystyttäisiin aivojen toiminnan perusteella sanomaan onko reagoimaton ihminen tajuissaan, onko hänellä tajunnallisia kokemuksia vai ei.

– Jos sellainen saataisiin aikaiseksi, olisi sillä suuret vaikutukset esimerkiksi nukutettujen potilaiden monitorointiin leikkauksen aikana tai muiden reagoimattomien potilaitten diagnosointiin ja hoitoon, Valli toteaa.

Onko psykoottisen valvemaailma kuin terveen unta?

Unennäön aikana pidämme unen kaikkein epäloogisimpiakin piirteitä ja mahdottomimpiakin tapahtumia totena. Hieman samaan tapaan kuin psykoottinen henkilö pitää todellisina oman valvetilansa aistiharhoja. Tietyt uniteoriat ovatkin esittäneet, että unennäkö vastaa psykoottisen potilaan valvetilassa kokemia todentuntuisia hallusinaatioita.

Kipsistä tehtyä päätä pidellään käsissä.
Kipsistä tehtyä päätä pidellään käsissä. Kuva: Yle, Akuutti unimaailma

– Se mikä meille normaaleille, terveille ihmisille on hallusinatorista ja unenomaista, on heille sitä valveilla, toteaa Valli.

Valdas Noreika osoittikin tutkimuksessaan, että skitsofreniapotilaiden tajunnantilat ovat samalla tavalla eriskummallisia sekä unessa että valveilla. Tutkimuksessa analysoitiin sekä terveiden verrokkien että skitsofreniapotilaiden kirjoittamia raportteja heidän unisisällöistään sekä valvetajunnan sisällöistä.

Noreikan mukaan tätä havaintoa ei kuitenkaan pidä tulkita yksiselitteiseksi tueksi teorioille, jotka pitävät unennäköä psykoosia muistuttavana tajunnantilana.

Tietyt uniteoriat ovatkin esittäneet, että unennäkö vastaa psykoottisen potilaan valvetilassa kokemia todentuntuisia hallusinaatioita.

– Kun tutkimme psykoottisia potilaita, meidän pitää kuitenkin muistaa, että myös heidän kykynsä raportoida kokemuksistaan on häiriintynyt . Vaikka raportti valve- tai unikokemuksesta on hyvin hajanainen ja eriskummallinen, emme välttämättä tiedä onko se heidän alkuperäinen kokemuksena yhtä hajanainen ja eriskummallinen”, muistuttaa Katja Valli.

Tutkimuksen terveillä verrokeilla unet puolestaan olivat eriskummallisia, mutta valvekokemukset hyvin tavanomaisia. Niissä ei ollut elementtejä, joita hyvin epätodennäköisesti valvemaailmassa esiintyy.

Asiantuntija: KATJA VALLI, tutkijatohtori, Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Valdas Noreikan väitöskirja on julkaistu sähköisenä. Voit lukea sen täältä.

Lisää ohjelmasta

Eturauhasoperaatio
Eturauhasoperaatio Kuva: Yle, Akuutti seulonta
Risto Laitila ja Mikko Penttilä
Risto Laitila ja Mikko Penttilä Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Pyörätuoli lumipenkassa
Pyörätuoli lumipenkassa Kuva: Yle, Akuutti esteettömyys
Petra Ranta-Rezzakuzzaman ja Anm Rezzakuzzaman halaavat toisiaan ja katsovat kameraan.
Petra Ranta-Rezzakuzzaman ja Anm Rezzakuzzaman halaavat toisiaan ja katsovat kameraan. Kuva: Akseli Muraja rakkaus,etäsuhteet,lapsiperheet,kaukorakkaus