Hyppää pääsisältöön

Älytekniikalla Talvisodan muistomerkkikin saadaan heräämään eloon

Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen ja Talvisodan muistomerkki Valon tuoja
Pekka Kauhanen ja Valon tuojan mallinnokset Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen ja Talvisodan muistomerkki Valon tuoja Kuva: Yle / Anu Heikkinen kuvanveistäjä pekka kauhanen talvisodan muistomerkki valon tuoja

Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen sai vuosi sitten taiteilijan jättipotin: ensimmäisen sijan taidekilpailussa, ja lähes miljoonan euron budjetin ideansa toteuttamiseen. Vuodessa on tapahtunut paljon. Lumipukuisen sotilaan hahmo, Valon tuoja, seisoo nyt kolmessa osassa Kauhasen ateljeessa ja odottaa siirtoa valuun.

Onneksi on navigaattori, ajattelen, kun kurvailen toinen toistaan mutkaisempia teitä Hyvinkään takamailla. Laite opastaa minut tavalliselta näyttävän talon pihaan, jossa Pekka Kauhanen toivottaa minut tervetulleeksi tutustumaan, Valon tuojaan, kolmen vuoden päästä Helsingin Kasarmintorille paljastettavaan Talvisodan kansalliseen muistomerkkiin.

- Tein ensin kaksimetrisen pienoismallin, ja sen avulla Valon tuojaa suurennettiin kolme ja puoli kertaa, että saatiin nämä lopulliset osat. Tämä on hyväksi havaittu keino tehdä näitä isoja patsaita, muun muassa Aimo Tukiainen ja Raimo Utriainen tekivät näin työstäessään Mannerheim- ja Iida Aalberg –patsaitaan.

Korvaamattomana apuna mallinnoksen tekemisessä Pekka Kauhasella on ollut neljä kuvanveistäjäassistenttia, jotka ovat tehneet mittakaavan siirron. Nyt vaativalle valuvaiheelle on jää riittävästi aikaa. Patsaan pitää olla valmis paljastettavaksi Suomen 100-vuotisjuhlien aikaan.

- Patsas valetaan keraamisella kuorivalutekniikalla eli näitä osia tulee olemaan 250 kappaletta. Se on todella pitkä ja vaativa prosessi, kertoo Kauhanen

Miestä korkeammat sotilaan osat on tehty käsityönä styroksista ja niiden päällä on kipsiä ja tasoitetta. Pintaan on piirretty tussilla aukkokohdat, joista valon on tarkoitus valmiissa patsaassa siivilöityä.

Patsaan QR-koodilla virtuaaliseen talvisotamuseoon

Lumipukuinen sotilas tulee seisomaan nelimetrisen teräspallon päällä. Toisin kuin sotilas, pallo tehdään levytavarasta. Molemmat osat valetaan ruostumattomaan teräkseen, ja ne yhdistetään lopullisesti Kasarmintorilla. Koko patsaalle korkeutta tulee yli kymmenen metriä Pekka Kauhanen arvioi.

- Talvisotayhdistyksen jäsenet valitsevat pallon sisälle tulevat 105 valokuvaa. Siellä on kuvia sekä sota- että kotirintamalta, kertoo Kauhanen.

Teräslevyille tulostettavat valokuvat kiinnitetään niin, että ne ovat vaihdettavissa uusiin vaikka kolmenkymmenen vuoden kuluttua.

- Eihän sitä tiedä, minkälaisia kuvia tulevat sukupolvet haluavat Valon tuojan sisään laittaa, pohtii Kauhanen.

Lumipukuinen sotilas valaistaan sekä pallon että sotilaan sisäpuolilta led-valoilla.

Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen ja Talvisodan kansallisen muistomerkin Valon Tuojan pienoismalli
Pekka Kauhanen ja Valon tuojan pienoismalli Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen ja Talvisodan kansallisen muistomerkin Valon Tuojan pienoismalli Kuva: Yle / Anu Heikkinen kuvanveistäjä pekka kauhanen talvisodan kansallinen muistomerkki valon tuoja

Pekka Kauhanen esittelee minulle patsaan pienoismallia ja kertoo, että patsaassa ei pitäisi olla heikkoja kohtia. Pallon ikkuna-aukkojen tiivisteiden pitäisi kestää noin kymmenen vuotta, sitten ne pitää vaihtaa. Kurkistusaukkojen lasien kestävyydenkään ei pitäisi olla ongelma.

- Siihen laitetaan panssarilasia tai jotain vastaavaa, jota käytetään metsäkoneissa. Nehän kestää vaikka tukilla täräyttäisi, kuvanveistäjä vakuuttaa.

Yhteen kurkistusaukkoon on tulossa QR-koodi, jolla pääsee älypuhelimen avulla sisälle virtuaaliseen talvimuseoon. Palloon kiinnitettävään teräslätkään tulee muutakin informaatiota esimerkiksi turisteille.

”Seulaksi ammuttu saatana”

Valon tuoja kirvoitti heti valmistuessaan paljon palautetta kansalaisilta. Kriittinen palaute ei näytä Pekka Kauhasta paljon hetkauttavan. Ei edes se, että patsasta nimitettiin seulaksi ammutuksi saatanaksi.

- En ole somessa, enkä seuraa palautetta. Kyllä näitä juttuja kuulee, ihmisten pitää keksiä aina jotain tekemistä, Kauhanen tuumaa.

Jos suoraa palautetta tulee, niin se on pääosin kehuvaa.

- Jos raveissa kehutaan, niin tiedän että patsas tulee saavuttamaan todellisen yleisönsä, analysoi kovana ravimiehenä tunnettu Kauhanen.

Pekka Kauhanen ei halua paljastaa ateljeensa tarkkaa sijaintia eikä valupaikkaa.

- Ei sitä ikinä tiedä mitä voi tapahtua. On viisainta tehdä tällä tavalla. Se on myös työrauha-asia. Eivät edes naapurit ole tienneet mitä täällä on tapahtunut.

Kunnioitan taiteilijan toivetta ja kurvailen yhtä mutkaista tietä kotia kohti.


  • Avaruusromua: Koneilla, prosesseilla, härveleillä ja softalla!

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano?

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano? Tai laitteesta nimeltä Organelle? Miltä kuulostaa melupöytä eli noise table tai no-input mixing setup? Tai itse kehitelty generatiivinen musiikkikone? Tuntuu siltä, että kun on kyse soittimista, niiden keksimisestä ja rakentelusta, rajana ei suinkaan ole ihmisen mielikuvitus, vaan pikemminkin tämä aineellinen maailma ja sen asettamat rajoitukset. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kalevala on fantasiakirjallisuutta, jopa scifiä – tule mukaan Lukupiiriin keskustelemaan teoksen erilaisista tulkinnoista!

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 7.12. klo 19!

    Kalevalassa taotaan kultainen nainen sekä onnea ja varallisuutta tuottava ihmeellinen Sampo. Eepoksessa on kyse siitä, mihin ihminen ja ihmisen teknologia pystyvät. Toisaalta se on myös magian ja shamanismin kuvausta. Ehkä juuri näistä syistä Kalevala on villinnyt metallimuusikoita ja J. R. R. Tolkienia. Kalevalaa on tulkittu monin eri tavoin.

  • Avaruusromua: Nuo kahdeksanjalkaiset ystävämme!

    Uskokaa, että ne ovat outoja otuksia.

    Hän väitti olevansa maailman paras ja taidokkain kutoja. Hänen nimensä oli Arakhne ja hän eli muinaisessa Kreikassa. Mutta miten hän muuttui hämähäkiksi? Ja miksi italialainen Jarguna tahtoo tänään kutoa verkkoa erilaisten muusikoiden välille? Kutoa symbolista verkkoa, johon hän sitten pyydystää mitä erilaisimpia muusikoita, kuten hän itse asian ilmaisee. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri