Hyppää pääsisältöön

Fasaaniherralla monta daamia

koiras
Fasaanikoiras koiras Kuva: Juha Laaksonen fasaani

Fasaanikoiraan elämässä on tärkeää pullistella ja näyttää, että on voimakas, kaunis ja rohkea. Koiraan pokkurointia on suorastaan liikuttava katsoa. Se on kuin nykyajan menestystä tavoitteleva sliipattu mies – hiukan säälittävä, mutta yritteliäs. Keikarointi kuitenkin kannattaa, sillä pätevä koiras hurmaa useita naaraita. Niitä voi olla kolmesta seitsemään, enemmänkin – siis haaremi. Kaikki koiraat eivät ole yhtä onnekkaita, ja yhteenkin naaraaseen pitää olla tyytyväinen, sillä osa koiraista jää kokonaan ilman seuraa. Kokematon nuori kukko viettää kesänsä yksin.

Fasaaninaaras
Fasaaninaaras. Fasaaninaaras Kuva: Yle/Arja Lento kanalintu
Suomessa esiintyvä fasaanimuoto on jalostettu risteyttämällä useita eri fasaanirotuja – eurooppalainen metsästysfasaani on siis ihmisen luomus. Se tuotiin maahamme riistalinnuksi 1900-luvun alussa.

Fasaani on vakiinnuttanut asemansa melko hyvin Etelä- ja Länsi-Suomen puistoissa ja peltojen laitamilla. Keväät, kesät ja syksyt se pärjää mainiosti, mutta jos talvi on kylmä ja luminen, tulee ongelmia.

Fasaanit eivät selviydy pohjolan talvesta ilman ihmisen tarjoamaa ravintoapua. Siksi fasaanit kerääntyvät talvisin ruokintapaikoille. Siementen ja jyvien lisäksi fasaaneille maistuvat auringonkukansiemenet sekä pähkinät ja leivänmurut. Kesäaikana fasaanit syövät hyönteisravintoa ja marjoja.

Koiras on keskimäärin naarasta hiukan kookkaampi, ja se voi painaa yli puolitoista kiloa. Naaraan paino pyörii noin kilon kieppeillä. Fasaanien koko vaihtelee kuitenkin yksilöllisesti. Aika usein näkee pieniä koiraita ja rotevia naaraita.

Koiras saa koreilla väreillä, koska se ei tarvitse suojaväriä.
Koiras saa koreilla väreillä, koska se ei tarvitse suojaväriä. Naaras puolestaan on ruskea, jottei se hautoessaan erottuisi ympäristöstä. Kun lähes kuukauden kököttää kymmenen munan päällä heinikossa tai pensaan alla, on vaarana joutua petojen yllättämäksi.

Useita vihollisia

Taajamissa irtokissat ja -koirat ovat fasaanien vihollisia. Jos kaupunkifasaanin pesintä epäonnistuu, syy on usein myös ihmisen. Ylisiistityt puistot tarjoavat vähän suojaisia pensaikoita pesimiseen, ja kun koirien annetaan pesimäaikanakin juosta vapaana, ne hätyyttävät emot pesiltä. Varikset käyttävät pakotilanteet hyväkseen. Ne syövät munat tai pienet poikaset. Monet koiran ulkoiluttajat ja ulkoilijat eivät tahdo tätä ymmärtää. Varikset saavat syytteet. Myös kanahaukat ja ketut saalistavat kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä, fasaaneita.

Jos kaupunkifasaanin pesintä epäonnistuu, syy on usein myös ihmisen.

Fasaanin poikaset oppivat lentämään muiden kanalintujen tavoin auttavasti nuorina, jo parin viikon vanhoina ne pyrähtelevät sujuvasti. Naaras huolehtii poikasista pari kolme kuukautta. Tämän jälkeen poikaset itsenäistyvät.

Suomen fasaanikanta on noin 15 000 – 20 000 paria, ja vanhin rengastettu lintu on elänyt yli kymmenvuotiaaksi.

Lisää aiheesta:
Yle Oppiminen: Fasaani, riistalinnusta pihalinnuksi
Yle Oppiminen: Kanalintuja tapaa harvakseltaan kaikkialla

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto