Hyppää pääsisältöön

Finlandia-voittaja Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät

Kirjailija Jussi Valtonen
Psykologi ja kirjailija Jussi Valtonen Kirjailija Jussi Valtonen Kuva: © Markko Taina jussi valtonen

Romaanissa "He eivät tiedä mitä tekevät" on kuviteltu lähimenneisyyden ja lähitulevaisuuden kuva. Se kertoo eläinaktivisteista ja eläinkokeita käyttävistä tieteellisistä tutkimuksista. Markkinatalous on maailmanlaajuisesti kehittynyt jo niin pitkälle, että ihmisten aivoja manipuloidaan sekä lääkkeillä että teknologisilla laitteilla.

Jussi Valtonen (s. 1974) suomalainen psykologi ja kirjailija aloittaa kirjansa kuvitelmalla Suomesta 1990-luvulla. Siinä hän kirjoittaa hauskasti kuviteltua tulevaisuutta, jossa kännykät ja nettipalvelut ovat vielä lapsenkengissä. Valtonen irvailee myös suomalaisen tiedeyhteisön nurkkakuntaisuudesta ja ihmisten puhumattomuudesta.

Valtonen on onnistunut kirjoittamaan suuret muutokset liittymään aukottomasti ihmisten keskinäisiin tunnetiloihin

Osa kirjasta sijoittuu määrittelemättömään lähitulevaisuuteen. Silloin koululaisten aivoja lääkitään aineilla, joita ”Lapsissa on tulevaisuus” -yhteisö jakaa ilmaiseksi kouluissa. Ydinperheen murrosikäinen tytär käyttää uutta iAm-kojetta. Se heijastaa anturoilla suoraan aivoihin musiikkia, elokuvia, tunnetiloja ja muita ärsykkeitä. Vanhemmat seuraavat kauhistuneina sivusta, kuinka heidän lapsensa vietellään lääke-, muoti- ja teknologiafirmojen koekaniineiksi jo koulussa.

Vaikka Jussi Valtosen kirjan aineisto on hyvin laaja, kun se kuvaa kansainvälisen markkinatalouden muutoksia, silti se on tarina ydinperheen ihmissuhteista. Valtonen on onnistunut kirjoittamaan suuret muutokset liittymään aukottomasti ihmisten keskinäisiin tunnetiloihin.

Jussi Valtosen  He eivät tiedä mitä tekevät teoksen kansikuva
Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät teoksen kansikuva Kuva: Tammi kirjankansi

Amerikkalainen Joe on tullut Suomeen ja mennyt naimisiin suomalaisen Alinan kanssa. He saavat lapsen, Samuelin, joka varttuu tarinassa 17-vuotiaaksi eläinaktivistiksi. Joe ja Alina loittonevat vähitellen toisistaan, ja ero on välttämätön. Joe palaa Amerikkaan ja menestyy siellä huipputukijana. Uudessa perheessään hänellä on vaimo Miriam ja kaksi tytärtä, Rebecca ja Daniella.

Eläinaktivistit ja eläimiä käyttävät tutkijat ajautuvat romaanissa vastakkain. Oma poika Samuel liittyy kansainvälisiin eläinaktivisteihin. Valtonen osaa harhauttaa lukijaa ja pitää jännitystä yllä. Hän laittaa lukijan miettimään, mikä on totta ja miten suhteellista totuus on. Tutkijoiden käsitys eläinkokeista on toisenlainen kuin eläinaktivistien.

Valtonen kirjoittaa romaanin nimen mukaisestikin viittauksia Raamattuun. Isä Joen ja poika Samuelin tarina tulee lähelle Abrahamin kertomusta, jossa isä oli vähällä uhrata lapsensa. Jussi Valtosen teos on iso ja pelkoa herättävä kuvitelma tulevaisuudestamme.

Valtonen sijoittui toiseksi teoksella Siipien kantamat Tammen ja Bonnierin pohjoismaisessa romaanikilpailussa (2007). Hän voitti J. H. Erkon kirjoituskilpailun vuonna 2002 ja Yleisradion kuunnelmakäsikirjoituskilpailun (2008).
Valtonen on opiskellut neuropsykologiaa Yhdysvalloissa ja teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt assistenttina Helsingin yliopiston psykologian laitoksella ja tehnyt tutkimusta neuropsykologian alalta.

Teoksia:
He eivät tiedä mitä tekevät, romaani, Tammi 2014
Siipien kantamat, romaani, (2007)
Vesiseinä, (2006)
Tasapainoilua, (2003)
Jossakin on ilo: tietoa ja toivoa masennuksesta kärsiville ja heidän läheisilleen (yhdessä psykiatri Ben Furmanin kanssa), Lyhytterapia-instituutti, (2000)

Viikon kirja Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät Yle Areenassa:

Vuoden 2014 Finlandia-palkintoehdokkaat

Suomen Kirjasäätiö: Finlandia-palkinto

Kommentit
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri