Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kiisteltyä palmuöljyä löytyy suomalaisestakin ruokakaapista

palmuöljyä sisältäviä elintarvikkeita pöydällä (marraskuussa 2014)
Palmuöljyä sisältäviä ruokia (marraskuussa 2014) palmuöljyä sisältäviä elintarvikkeita pöydällä (marraskuussa 2014) Kuva: YLE palmuöljy

Palmuöljystä tulee mieleen polttoaine. Palmuöljyä löytyy kuitenkin lukuisista elintarvikkeista. Kohta ruokakaupan joka pakkauksesta näkee, onko tuotteessa palmuöljyä.

Maailman palmuöljyn tuotannosta osa kuluu biopolttoaineisiin ja päivittäiskosmetiikkaan. Valtaosa, peräti 70 prosenttia käytetään kuitenkin elintarvikkeisiin. Me kuluttajat emme ole juuri törmänneet marketin elintarvikkeiden etiketissä “palmuun”. Nyt asia muuttuu.

Öljyn raaka-aine lukee pakkauksessa

Ruokapakkausten merkinnät muuttuvat viimeistään joulukuussa 2014 koko EU:ssa. Osana isoa uudistusta myös kasviöljyjen ja –rasvojen raaka-aineet pitää nyt kertoa – niiden joukossa palmu.

Palmuöljyä saadaan öljypalmusta

Palmu kuin palmu? Ei suinkaan: kookospalmu on eri kasvi. Palmuöljyä saadaan tropiikissa kasvavasta öljypalmusta. Se tekee luumunkokoisia hedelmiä, jotka kypsyvät suurissa tertuissa.

Öljyjen raaka-aineet kerrotaan etiketissä painon mukaisessa järjestyksessä. Listan perään saa kuitenkin printata ”vaihtelevin osuuksin”. Silloin määrien järjestystä ei voi päätellä.

Uusituissa pakkauksissa ”palmu” esiintyy monin tavoin. On ”kasviöljy (palmua)”, palmurasvaa, palmuydinöljyä, palmujauhetta, palmuoleiinia… Kaikki nämä ovat peräisin öljypalmun hedelmistä.

Useimmissa elintarvikkeissa uudet merkinnät ovat jo kohdillaan. Ruoan saa kuitenkin myydä vanhoilla merkinnöillä loppuun, jos se on valmistettu ennen 13.12.14.

Pakkausten uusi avoimuus koskee toistaiseksi vain ruokaa. Palmuöljyä käytetään myös puhdistusaineissa ja kosmetiikassa. Niiden etiketistä on turha hakea sanaa ”palmuöljy”. Päivittäiskosmetiikan ainesosissa palmuöljy piiloutuu kymmenien erilaisten nimien taakse.

Palmuöljyllä on ”hyvät ominaisuudet”

Kasvirasvojen tuotanto ja kulutus ovat koko maailmassa kasvaneet tasaisesti jo pitkään. Palmuöljyn tuotanto on lisääntynyt ripeimmin. Kymmenisen vuotta sitten öljypalmu ohitti soijan maailman yleisimpänä öljykasvina. Nyt öljypalmujen hedelmistä saadaan yli kolmasosa maailman kasvirasvoista.

Marleena Tanhuanpää, Elintarviketeollisuusliitto
Marleena Tanhuanpää, Elintarviketeollisuusliitto Marleena Tanhuanpää, Elintarviketeollisuusliitto Kuva: Yle haastateltava

Kyselin palmuöljyn käytön syistä kymmeneltä elintarvikealan toimijalta. Lähes kaikki mainitsivat sen ominaisuudet. Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää tiivistää:

- Palmuöljy on huoneenlämmössä kiinteää. Se antaa tuotteille rapeutta ja hyvän suutuntuman. Öljypalmu on myös hyvin tuottoisa kasvi. Hehtaarisato on selvästi suurempi kuin muilla öljykasveilla.

Mm. Flora-margariineja valmistava Unilever kertoo käyttävänsä palmuöljyä muiden kasviöljyjen kanssa, koska se antaa margariinille hyvän maun, pehmeän rakenteen ja helpon levitettävyyden.

Vain kolme kymmenestä yrityksestä kertoi käyttävänsä palmuöljyä sen edullisen hinnan takia. Palmuöljyä käytetään valmiiden elintarvikkeiden lisäksi paljon uppopaistossa.

Palmuöljy kestää paistamista pidempään kuin muut öljyt, ja tämä vaikuttaa hintaankin, Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo kertoo.

Margaria vedetään veitsellä erikoislähikuvassa
Margariineissa on usein palmuöljyä. Margaria vedetään veitsellä erikoislähikuvassa Kuva: YLE flora

Ehkä joka kymmenennessä pakkauksessa

Eniten palmuöljyä on margariineissa, leivontapakasteissa sekä monissa makeissa ja suolaisissa naposteltavissa. Mitä pidemmälle elintarvike on jalostettu, sitä varmemmin joukossa on palmuöljyä.

On arvioitu, että palmuöljyä on jopa joka toisessa kaupan pakatussa ruokatuotteessa. Suomen kaupoissa tämä arvio on yläkanttiin. Todellinen määrä lienee kymmenen prosentin hujakoilla.

Pirkka-ruokatuotteissa palmuöljyä on kuudessa prosentissa

- Pirkka-ruokatuotteita on 1760 nimikettä. Niistä palmuöljyä on kuudessa prosentissa, Keskon Kalervo kertoo.

Käyttömääriä on hankala jäljittää

Ruoan palmuöljy tulee Suomeen enimmäkseen erilaisina kasvirasvan seoksina. Iso osa tuodaan myös valmiissa elintarvikkeissa. Palmuöljyn tuonti ei selviä kunnolla tullin tilastoista.

Suomalaisten palmuöljyn kulutuksen tarkkaa määrää onkin vaikea selvittää. WWF on esittänyt kovan arvion: 58 kiloa vuodessa. Luvussa on mahdollisesti mukana polttoaineisiin tuotava, ruoaksi kelpaamaton jäte- ja tähdepalmuöljy sekä valtionyhtiö Neste Oilin maailmanlaajuinen toiminta.

Ruoan mukana tuskin saamme enempää kuin parisen kiloa palmuöljyä vuodessa. Ranskalainen julkaisu aiheesta päätyy arviolta kahteen kiloon.

öljypalmun hedelmäterttu puussa (ohjelmasta Ulkolinja 18.9.14)
Öljypalmun hedelmäterttu öljypalmun hedelmäterttu puussa (ohjelmasta Ulkolinja 18.9.14) Kuva: YLE Ulkolinja terttu

Määrät eivät näytä meillä olevan nousussa. Kyselyni kymmenestä yrityksestä kuusi on vähentänyt palmuöljyn käyttöä vuoden 2000 jälkeen. Neljällä määrät ovat pysyneet ennallaan. Lisäystä ei ollut kellään.

Rypsiä ja rapsia käytetään meillä eniten

Kyselyni yrityksissä palmuöljyn osuus kasvirasvoista on keskimäärin alle neljäsosa. Kekseissä ja pakastetaikinoissa palmuöljyn osuus on tosin isompi. Niiden kasviöljyistä jopa puolet saattaa olla palmuöljyä. Yrityksistä Unilever ei halunnut vastata määriin.

USA:ssa soijaöljyä käytetään paljon ruokiin ja paistamiseen, Euroopassa ei juurikaan. Suomessa rypsi ja rapsi ovat ykkössijalla.

- Ruokakeskon eniten käyttämät kasviöljyt ja –rasvat tulevat näistä kasveista: Rypsi tai rapsi, palmu, kookos ja auringonkukka, Keskon Kalervo listaa.

Suomessa viljellään öljykasveista muun muassa rypsiä, rapsia ja pellavaa. Elintarviketeollisuus ei silti pärjää ilman tuontiöljyjä, palmu mukaan lukien. Suomalaisten ruokakori on osanen ruoan kansainvälisiä markkinoita.

Nyt ruokapakkauksista voi jokainen katsoa, mitä kasviöljyjä niissä on.

Voit katsoa jutun myös videona:

Tutustu myös: Vastuullista vai vielä vastuullisempaa palmuöljyä?

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.