Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Vastuullista vai vielä vastuullisempaa palmuöljyä?

öljypalmun hedelmiä eli marjoja maassa (ohjelmasta Ulkolinja 18.9.14)
öljypalmun hedelmiä eli marjoja maassa (ohjelmasta Ulkolinja 18.9.14) Kuva: YLE Ulkolinja öljypalmu

Palmuöljyn hallitsematon viljely tuhoaa ainutlaatuisia sademetsiä. Yksi ratkaisu palmuöljyn ongelmiin on käyttää vain vastuullisesti tuotettua öljyä. Elintarvikkeiden ja kosmetiikan tuotannossa on kuitenkin erikokoista vastuullisuutta: isompaa ja pienempää.

Palmuöljyn holtitonta viljelyä vastaan on kampanjoitu jo pitkään. Jotkut elintarvikkeiden valmistajat ovatkin alkaneet korvata palmuöljyä muilla öljyillä.

Valio poisti palmuöljyn kuluttajatuotteista joitakin vuosia sitten. Taffelin monista sipseistä palmuöljy katosi syksyllä 2014. Lidlin viimeisen palmuöljyä sisältävän oman perunalastumerkin öljy vaihtuu auringonkukkaan vuoden 2015 alussa.

Toinen ratkaisu ongelmiin on öljypalmun kestävä eli vastuullinen viljely. Silloin ympäristö, ilmasto ja ihmisoikeudet otetaan huomioon.

Vastuullisuus on yritysten omalla kontolla

Suomessa vastuullisuus on elintarvikkeita valmistavien yritysten oma asia.

- Meillä ei ole tarkoitus yhdistyksenä velvoittaa yrityksiä vastuulliseen raaka-ainehankintaan. Kannustamme siihen kyllä ja jaamme tietoa. Mutta päätökset tekevät yritykset itse, johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta toteaa.

Naapurissa ollaan askeleen edellä. Ruotsin elintarvikeala tähtää siihen, että kaikkien Ruotsissa valmistettavien elintarvikkeiden palmuöljy on vastuullisesti tuotettua jo vuoden 2015 aikana.

WWF pisteyttää yrityksiä

Palmuöljyn vastuullisuutta valvoo yritysten ja kansalaisjärjestöjen perustama Kestävän palmuöljyn yhdistys RSPO. Ympäristöjärjestö WWF, joka itsekin kuuluu RSPO:on, kysyy palmuöljyn käytöstä kaupan ketjuilta ja elintarvikevalmistajilta parin vuoden välein.

WWF:n uusin kysely valmistui v. 2013. Sen mukaan kestävästi tuotettua palmuöljyä on tarjolla yhä enemmän, mutta ostajista on pulaa.

Suomesta WWF:n kyselyssä oli mukana vain viisi yritystä. Fazer ja S-ryhmä pärjäsivät hyvin. Fazerilla vastuullista palmuöljyä oli raportin mukaan täydet 100 prosenttia ja S-ryhmällä 78 prosenttia. Kaupan ketjujen parhaat vastuullisuuspisteet WWF:ltä sai huonekalujätti IKEA. Se käyttää kymmeniä tuhansia tonneja palmuöljyä vuosittain, pääasiassa kynttilöihin.

Sadan prosentin vastuullisuus

Kyselin palmuöljyn käytöstä Suomessa WWF:ää isommalla otannalla: Kolme kaupan ketjua, kaksi suomalaisyritystä ja viisi kansainvälisten yritysten tytäryhtiötä.

Yllätyin melkoisesti: Peräti seitsemän yritystä kymmenestä kertoi käyttävänsä vain vastuullista eli RSPO-sertifioitua palmuöljyä. Kauppaketju Lidl on myös hyvin lähellä 100 prosenttia, muutaman tavarantoimittajan sopimusta vailla.

Yritys Tuotteita Vastuullisen palmuöljyn osuus tuotteissa
Kesko / Ruokakesko Pirkka, K-menu, Euroshopper 20 %
S-ryhmä Rainbow, Kotimaista, X-tra 62 %
Lidl Lukuisat Lidlin omat merkit Lähes 100 %
Fazer Fazer, Oululainen 100 %
Myllyn Paras* Myllyn Paras 100 %
Bunge Finland Keiju, Sunnuntai 100 %
Mondelez Suomi** LU (ja Marabou) 100 %
Orkla Confectionery & Snacks Finland Panda, Taffel, Oolannin, Kantola 100 %
Suomen Nestle Pingviini, Fitness, Maggi, NAN, ym. 100 %
Unilever Finland Ingman, Flora, Becel, Knorr, ym. 100 %

*Myllyn Paras vastasi vain pakasteista, koska sen muissa tuotteissa ei käytetä kasvirasvoja.
**Mondelez rajasi vastauksen keksituotteisiinsa.

Vastuullisuuden neljä askelmaa

Palmuöljyn vastuullisuuden voi saavuttaa eri tavoilla. Tapoja - tai hienommin sanottuna hankintamekanismeja - on neljä. Myös ensimmäisellä eli alimmalla tasolla palmuöljyä voi kutsua 100-prosenttisesti vastuulliseksi:

1. GreenPalm-sertifikaatit. Nettihuutokaupasta ostettava tosite. Hinnasta maksetaan korvausta vastuullisen palmuöljyn tuottajalle. Vastuullista palmuöljyä ei liiku. Helpoin ja halvin. Hinta noin 1 dollari palmuöljytonnilta.

2. Massatase. Elintarvikkeen valmistaja ostaa palmuöljyä, josta osa on vastuullista, osa tavanomaista. 2-3 prosenttia kalliimpaa kuin ei-vastuullinen öljy.

3. Erilliskäsittely. Valmistaja ostaa palmuöljyä useilta vastuullisilta tiloilta. Öljyä ei voi jäljittää plantaasille asti. 13-14 prosenttia kalliimpaa kuin ei-vastuullinen öljy.

4. Koko ketjun jäljitettävyys. Valmistaja ostaa palmuöljyä vastuulliselta tuotantotilalta. Öljyerän koodi säilyy plantaasilta elintarvikkeen valmistajalle asti. Vaikein ja kallein. Toistaiseksi harvinainen.

Keskon 20 % on enemmän kuin Nestlen 100 %

Kesko ei ole halunnut hankkia GreenPalm-ostotositteita. Siksi sen vastuullisuusprosentit jäävät muita pienemmiksi.

Kesko saisi vuoden ostotositteet noin 800 eurolla.

Kesko käyttää omien merkkiensä tuottamiseen vuodessa noin 1000 tonnia palmuöljyä.

- GreenPalm-sertifikaatit ovat pikkuruinen askel oikeaan suuntaan, koska niistä hyvitetään vastuullisen palmuöljyn tuottajille, mutta ... Kesko saisi vuoden ostotositteet noin 1000 dollarilla eli noin 800 eurolla. Sillä ei vielä kovin paljon ympäristötoimia tuottajamaissa tehdä, Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo pohtii.

Keskon tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki Pirkka-tuotteiden palmuöljy on vastuullisesti tuotettua. Siis erilliskäsittelyn tai koko ketjun jäljitettävyyden tasolla. K-menu-halpatuotteissa tavoite on alempana, massatase-tasolla.

Keskon palmuöljyn kulutus on pientä, jos sitä verrataan kansainvälisiin elintarvikeyrityksiin. Monialajätti Unilever käyttää koko maailmassa vuodessa yli 1,5 miljoona tonnia.

Yritykset pyrkivät kohti aitoa vastuullisuutta

Tähän asti elintarvike- ja kosmetiikka-ala ovat päässeet vastuullisuudessa melko helpolla. EU sääntelee palmuöljyn tuotannon kestävyyttä polttoaineiden tuotannossa, mutta ei esimerkiksi ruoassa.

Onneksi muutosta on ilmassa. Myös muut kyselyni yritykset kuin Kesko pyrkivät siihen, että palmuöljy olisi oikeasti vastuullista tai jopa tuottajille asti jäljitettävää. Esimerkiksi Fazer on laatinut moniportaisen suunnitelman.

Myös IKEA alkaa vihdoin panostaa hankintaketjun jäljitettävyyteen. Syytä onkin, sillä IKEA nappasi WWF:n palmuöljypisteytyksessä kauppojen ykkössijan pelkillä GreenPalm-nettitositteilla.

Pakkauksissa on vähän tietoa vastuullisuudesta

Olisi helppoa, jos palmuöljyn vastuullisuudesta kerrottaisiin ruokapakkauksissa. Kyselyni kymmenestä yrityksestä vain kaksi tekee niin: Unilever ja Bunge. Bungen margariinipakkauksen lyhenteet eivät kuitenkaan kuluttajalle avaudu. Unileverin levitepakkauksen “serifioitua palmuöljyä” taas voi viitata netin ostotositteisiin, ei itse tuotteen öljyyn.

Vastuullisuutta kannattaa tietenkin vaatia. Silti vain harva kuluttaja jaksaa hahmottaa palmuöljyn vastuullisuuden kiemuroita. Kestävän tuotannon valvonnassa pallo jää järjestöille ja yrityksille.

Tutustu myös: Kiisteltyä palmuöljyä löytyy suomalaisestakin ruokakaapista

Muokattu 6.6.2016: Ulkoasumuutoksia.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.