Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Jätkäsaari uudistaa asumista kaupungissa

Projektipäällikkö Matti Kaijansinkko ja tulevaa Jätkäsaarta
Kuinka yhdistää 18000 asukkaan ja 6000 työpaikan arki sataman liikenteeseen. Sitä ja montaa muuta asiaa pohtii kaupunkisuunnittelija Matti Kaijansinkko, joka vetää Länsisatama-projektia Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Projektipäällikkö Matti Kaijansinkko ja tulevaa Jätkäsaarta Kuva: Minna Joenniemi/YLE rakenna minut

Jätkäsaari rakentuu viiden ratikkapysäkin päähän Helsingin rautatieasemasta. Suomalaiset tuntevat alueen Länsisatamasta, josta Tallinnan ja Pietarin laivat lähtevät. Jätkäsaaren teki ensin tunnetuksi Madonna. Tulevaisuudessa alue tunnetaan myös asukkaiden itsensä rakennuttamista kerrostaloista, pitsibetonista, kirkkaista väreistä, kokonaan kasveilla peitetysti viherjulkisivuista, energiaomavaraisista taloista, suomenruotsalaisesta korttelista sekä rokkareiden ja roudareiden taiteilijakodista.

Että kyllä me kutsuttiin Madonna markkinoimaan Jätkäsaarta, niin päin

Vuonna 2027 Jätkäsaaressa asuu 18 000 helsinkiläistä ja työskentelee 6000. Alueen suunnittelusta on vuodesta 201 alkaen vastannut Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa Länsisatama-projektin projektipäällikkö Matti Kaijansinkko. Miksi muuttaisit itse tänne Jätkäsaareen?

- Itse asiassa nyt, kun olen kävellyt täällä niin tuli sellainen olo, että täällä voisi vaikka asua. Aikaisemmin ajattelin, että en omalle työmaalleni muuta. Olen aina asunut kerrostalossa. Ajatus sellaisesta kerrostaloasumisesta, missä myös palvelut on kävelyetäisyyden päässä kyllä kiehtoisi.

Kun aloitit suunnittelutyön 2001, minkälainen Jätkäsaaresta sinusta piti tulla?

- Ensimmäiseksi perehdyin siihen, mitä Helsingissä oli suunniteltu. Palattiin ikään kuin kaupungin juurille ja lähdettiin tekemään kaupunkikorttelia. 1940-luvun lopulta astihan kaupunki oli ollut jonkinlainen kirosana. Puutarhakaupunki oli oikea vastaus. Mutta näin lähelle Helsingin ydintä kantakaupunkimainen korttelirakenne on luonteva ratkaisu.

Jätkäsaaren ilmakuva
Jätkäsaari on saari, jonne saavutaan Länsilinkin kautta. Alueen koko havainnollistaa se, että Länsilinkistä on Helsingin rautatieasemalle yhtä pitkä matka kuin Jätkäsaaren uloimpaan kärkeen. Jätkäsaaren ilmakuva Kuva: Tietoa Finland Oy / Helsinki City Planning Department rakenna minut
Kun tehdään kortteleita, joissa kussakin asuu nelisensataa ihmistä, niin palvelut tulevat ihmisten luokse.

Projektin alkuvaiheessa työryhmä sai Madonnalta yllättävää vetoapua. Melkein 100 000 ihmistä tuli Madonna takia Vuosaareen siirtyneen konttisataman jäljiltä tyhjälle kentälle. Tiesitkö sillon jo olevasi Jätkäsaaren suunnittelija?

- Juu juu, me itseasiassa naureskeltiin, että palkattiin Madonna markkinoimaan, koska kukaan ei ollut käynyt Jätkäsaaressa. Tämähän oli suljettu alue satama-aikaan. Olin siis neuvottelemassa Madonnan konsertista, että missä kohtaa se on ja miten järjestelyt hoidetaan. Että kyllä me kutsuttiin Madonna markkinoimaan Jätkäsaarta, niin päin.

Suurin osa on kaupunkimaista, aika tavallista rakentamista, jossa kuitenkin arkkitehtuurin taso on kohtalaisen korkea.

Kaijansinkko työryhmineen valitsi johtotähdeksi suunnitella kantakaupunkia, jossa on asumisen lisäksi paljon muuta elämää. Vastikään vahvistui, että Jätkäsaareen tulee kiistelty norjalaisten tornihotelli, mutta puolta matalampana, eli 16-kerroksisena. Tulossa on myös taidehotelli, jonka jokaisessa huoneessa on teoksia eri taiteilijalta. Tiivis kantakaupunkimainen rakentaminen turvaa myös asukkaille palvelut.

- Kun tehdään kortteleita, joissa kussakin asuu nelisensataa ihmistä, niin palvelut tulevat ihmisten luokse.

Jätkäsaaressa Hoasin taloja, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen
Matti Kaijansinkko on kannustanut arkkitehteja käyttämään Jätkäsaaressa värejä. Hoasin opiskelija-asunnoissa toiveeseen vastasi Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen. Jätkäsaaressa Hoasin taloja, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Kuva: Vladimir Pohtokari rakenna minut

- Helsingin kantakaupungissa asuminen on äärettömän suosittua ja sen on rajallinen resurssi. Helsinki on niin nuori kaupunki, että 1940-luvun puutarhaihanteet tavallaan lopettivat kaupungin rakentamisen. Mutta taas on aika paljon ihmisiä, jotka haluavat asua kantakaupunkimaisessa ympäristössä. Jätkäsaari on nyt tarkoitettu heille.

Lapsiperheitä on jo nyt tullut vastavalmistuneisiin taloihin enemmän kuin osattiin ennustaa. Parin vuoden takainen Nurmijärvi-ilmiö on tyrehtymässä. Lapsiperheet eivät enää haluakaan omaa taloa peltoaukealle ja lähikaupakseen automarketteja. Jätkäsaaressa koulujen rakentamisella on kiire.

Alueen mittakaavaa kuvaa, että Jätkäsaareen johtavasta Länsilinkistä mereen asti on yhtä paljon matkaa kuin Länsilinkistä rautatieasemalle. Alue on valtava. Sen pitäisi valmistua huhtikuussa 2027.

- Suurin osa on kaupunkimaista, aika tavallista rakentamista, jossa kuitenkin arkkitehtuurin taso on kohtalaisen korkea. 12 taloa on tähän asti syntynyt suunnittelukilpailun kautta.

Lo2No kortteli Jätkäsaareen, havainnekuva
Ekologinen kortteli, joka sai alkunsa Sitran hankkeesta Low2No Lo2No kortteli Jätkäsaareen, havainnekuva Kuva: ARUP, Sauerbruch Hutton, Experentia, Gallery eco capital / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto rakenna minut
Aika paljon ekologisuus perustuu myös siihen, että oletetaan ihmisen käyttäytyvän ekologisemmin, kun siihen on tarjottu ratkaisuja.

Mutta Jätkäsaaressa on myös kiinnostavia uusia konsepteja. Sinne nousee Suomen ensimmäiset 8-kerroksiset puukerrostalot ja Vihreistä vihrein -kortteli, jossa asuinnoilla on omat puutarhat ja julkisivuja peittävät köynnökset. Sitran käynnistämä kansainvälinen Low2No- hanke synnytti Airut-korttelin, josta on tulossa energiaomavarainen.

- Lähtökohtaisesti ne ovat passiivitaloja, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin käyttävät. Sinne tulee katolle aurinkopaneeleja ja muita vastaavia ratkaisuja. Mutta aika paljon ekologisuus perustuu myös siihen, että oletetaan ihmisen käyttäytyvän ekologisemmin, kun siihen on tarjottu ratkaisuja.

Kohta aletaan rakentaa Jallukkaa, eläköityvien rokkareiden ja roudareiden taitelijakotia. Suomenruotsalaisten säätiöiden rahoittama Kvarteret Viktoria etenee myös. Kielikortteliin tulee kulttuurisali, nuorisotiloja, taiteilija-asuntoja, vanhusten ja nuorten asuntoja.

Sanoin silloin niille puuhahenkilölle, että jos saatte tämän pystyyn niin tämä tulee yleistymään.

Ryhmärakentamisessa Jätkäsaari on suunnannäyttäjä. Ryhmärakentamiskohde Malta on 120 ihmisen yhdessä omistama ja rakennuttama kerrostalo, jossa kaikki asunnot ovat yksilöllisiä. Asukkaat ovat sitoutuneet tavallista asunto-osakeyhtiötä tiiviimpään yhteisöllisyyteen. Talossa on muun muassa yhteisruokailua.
As Oy Helsingin Malta, Jätkäsaari
Yhteisörakentamiskohde Malta on Ark-house arkkitehtien suunnittelema yhdessä kaikkien asuintalon asukkaiden kanssa. Asukkaat ovat sitoutuneet tavallista yhteisöllisempään asumiseen. Talossa järjestätetään muun muassa yhteisruokailua. As Oy Helsingin Malta, Jätkäsaari Kuva: Vladimir Pohtokari hitas - ryhmärakennuttamiskohde

- Pari henkilöä tuli kysymään, että voisiko saada tämmöiseen hommaan tontin. Kaupungilla katottiin vähän, että onko teillä tähän resursseja. Lähinnä piti osoittaa, että talon pystyy saaman myös pystyyn. He saivat tontin ja saivat talon pystyyn. Sanoin silloin niille puuhahenkilölle, että jos saatte tämän pystyyn niin tämä tulee yleistymään.

Ennustus on käynyt toteen. Toinen ryhmärakennutushanke on juuri käynnistynyt. Ja Maltaa on seurannut myös kaksi hanketta, joissa rakennuttajakonsultti on saanut varattua tontin, tehnyt alustavat suunnitelmat ja etsinyt asukkaat, jotka ovat päässeet mukaan suunnittelemaan omat asuntonsa ja osallistumaan koko rahoittamiseen.

- Siinä on rakennuttajaorganisaatiot ikään kokonaan ohitettu. Ja vaihtoehtona on, että asukas saa asunnon halvemmalla tai sitten saa laadukkaamman asunnon normaalihintaan.

Jätkäsaaren havainnekuva
Hyväntoivon puistosta tulee Jätkäsaaren keskuspuisto. Kuvassa näkyy myös tuleva laivaterminaali hotelleineen Jätkäsaaren havainnekuva Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA rakenna minut

Matti Kaijansinkon käsialaa on Hyväntoivon puisto, joka mutkittelee Jätkäsaaren keskellä kuin vihreä joki, joka virtaa meren rantaan.

Hyväntoivon puisto on täysin yksi yhteen Tiber-joen mutka

- Kiersin 1980-luvun Euroopan arkkitehtiopiskelijapäiviä ja joka ikisessä tilaisuudessa Valencian arkkitehtiopiskelijat pitivät luennon Green Riveristä. Valencian läpi virtasi joki, joka tulvi 60-luvulla niin pahasti että se päätettiin padota ja siirtää kaupungin ulkopuolelle kanavaan. Vanha jokijuoma unohdettiin ja se alkoi vihertää ja nyt se on kaupungin suosituin puisto. Mulla jäi Green River ehkä pikkusen alitajuntaan. Olen aika paljon reissannut. Yksi päivä tajusin, että Hyväntoivon puisto on täysin yksi yhteen Tiber-joen mutka Pietarin kirkon kohdalla Roomassa.

Asunto Oy Helsingin Riontähti, Rionkatu, Jätkäsaari, roskienkeräyspiste
Röörissä roskat etenevät 80 km/tunnissa. Asunto Oy Helsingin Riontähti, Rionkatu, Jätkäsaari, roskienkeräyspiste Kuva: Vladimir Pohtokari rionkatu
Se vähentää jäteautojen liikennettä täällä noin 92%

Puistosta on monenlaista iloa. Naapurissa eli Ruoholahdessa asukkaat kaipaavat pulkkamäkeä. Hyväntoivon puistoon tule kunnon korkeuseroja. Sitä kautta lapset pääsevät myös kouluun ylittämättä isoja teitä. Sen alla on aarre eli Rööri, johon kaikki jätkäsaarelaisten roskat imuroidaan. Se toimii samalla periaatteella kuin kodin keskuspölynimuri. Kaikki jätteet kerätään putkea pitkin. Joka korttelissa on yleensä kaksi tai kolme jättöpistettä, joissa on eri jätelajille omat luukkunsa seinässä. Sieltä jätteet humahtavat 80km tunnissa puiston alle jätekeskukseen ja konteissa kaatopaikalle. Jätkäsaarelaiset maksavat Röörin kulut yhdessä.

- Se vähentää jäteautojen liikennettä täällä noin 92%. Ne autot käy vaan siellä keskuksessa eikä täällä pihoilla lainkaan. Tämä on siis jo 60-luvulla kehitetty tekniikka, joka on yleistynyt kaupunkimaisessa ympäristössä valtavasti. Hong Kongissa ja Barcelonassa alkaa koko keskusta olla tämän piirissä.

Jäteasema Rööri, Jätkäsaari
Rööri jää Hyväntoivon puiston alle. Jäteasema Rööri, Jätkäsaari Kuva: Vladimir Pohtokari rööri

Jätkäsaari on kantakaupunkia, paikka Helsingissä, paikka Suomessa, jonka satamasta matkustetaan tänne ja täältä pois.

- Olen saanut paljon kutsuja seminaareihin, joissa pohditaan sataman ja kaupungin liittoa. Laivat tuottaa melua, päästöjä ja liikennettä. Jätkäsaaressa on alusta asti ollut ajatuksena, että Tallinnan liikenne kulkee pääosin sen kautta. Suurin ongelma ovat rekat.

Jätkäsaaren terminaalihotelli, Arkkitehtitoimisto ALA:n havainnekuva
Satamaan tulee uusi terminaali ja hotelli, jonka suunnittelee Arkkitehtitoimisto ALA. Jätkäsaaren terminaalihotelli, Arkkitehtitoimisto ALA:n havainnekuva Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA rakenna minut

Lauttaliikenteen kannattavuus edellyttää, että laivoissa kulkee sekä matkustajia että rekkoja.

- Ihmiset ovat vähän purnanneet rekoista. Siihen voi todeta vastaan, että jos me olisimme tehneet sen näköiset liikenneratkaisut, jotka olisivat olleet rekoille luontevia, moottoritiemäisiä ramppeja niin, ne taas eivät olisi olleet sitten kaupunkikuvallisesti lainkaan kivoja. Ihmiset hylkisivät niitä.

Olen turistiopas myös työkseni.

Niinpä nyt eletään kompromissin kanssa. On suunniteltu kadut, joiden kautta rekat poistuvat satamasta.

Käytkö itse täällä kävelyllä säännöllisesti?

- Olen turistiopas myös työkseni. Täällä käy aika paljon vieraita, kesällä kaksikin ryhmää viikossa. Alppien tältä puolen käy tosin paljon väkeä. Euroopassa rakennetaan tällä hetkellä todella vähän, että tämä hanke on aika ainutlaatuinen hanke siinäkin mielessä.

Heka Länsisatamankatu 23
Tämän pitsibetonisen asuintalon kuvia on julkaistu myös kansainvälisissä arkkitehtilehdissä. Arkkitehtitoimisto Huttunen-Pakkanen Lipasti voitti arkkitehtuurikilpailun nimimerkillä Light House. Asunnot ovat kaupungin vuokrataloja ja rakennus on nyt nimeltään Heka Länsisatamankatu 23 . Heka Länsisatamankatu 23 Kuva: Tiina Ettala rakenna minut
Jos rakennettaisiin suunnitelmien mukaan niin, niitä vuotojakin olisi vähemmän

Mitä ideoita kansainväliset vieraat täältä sitten vievät mennessään?

- No ainakin lasitetun parvekkeen ovat napanneet kaikki. Sitä ei ole kauhean monessa maassa. Ovat ihan ihmeissään. Mahtava idea, että voi talvellakin olla parvekkeella, jos sataa. Ainakin saksalaiset on tosi tohkeissaan.
Keskimäärin rakentamisen laatu kyllä on miellyttänyt eurooppalaisia. Suomalaiset eivät aina ehkä tiedäkään, miten hyvin meillä rakennetaan.

Toisaalta ongelmia ei Suomessa pysytä kovin hyvin käsittelemään.

- Jos rakennettaisiin suunnitelmien mukaan niin, niitä vuotojakin olisi vähemmän.

Jätkäsaaressa vieraili myös arkkitehtuurikriitikko Till Briegleb, joka kritisoi Art -taidelehden kolumnissaan tulevaa kaupunginosaa persoonattomaksi. Kriitikon analyysin voit lukea saksaksi täältä.

Aika näyttää, kuka on oikeassa. Olet itse sanonut, että yksi elämäsi huippuprojekteja oli Kööpenhaminan Ørestad, jonka suunnittelusta voititte kansainvälisen kilpailun neljän muun suomalaisarkkitehdin kanssa vuonna 1994. Ørestadissa on paljon rohkeaa rakentamista. Mitä siitä kööpehaminalaisesta rakentamisesta haluaisit, että tänne Suomeen tuotaisiin?

- No ehkä rohkea arkkitehtuuria. Koska Köpenhaminassa on vanhaa kivikaupunkia enemmän, niin siellä haluttiin tehdä ehkä tietyllä tavalla modernimpi tiivis alue. Siellä talot ovat isoja ja irallaan toisistaan. Katumitotus on vähän karannut. Välillä tila vähän vuotaa. Meillä taas voi sanoa, että Jätkäsaari ei ole kopio mistään Helsingin vanhasta kaupungin osasta vaan ikään kuin kollaasi maailmalta ja Helsingin mittakaavasta. Ørestad ei ehkä kaivannut edes tämän näköstä peruskorttelia, mitä Helsingin Jätkäsaaren kaavotusalueelle on tehty, mutta läheimpänä rantaa Jätkäsaarikin muistuttaakin Ørestadia ehkä enemmän.

Kommentit
  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kohta robotit eivät kaipaa ihmistä – 10 tarinaa robottien elämästä

    Robotti on enemmän kuin kone, se on kohta perheenjäsen.

    1950-luvulla haaveiltiin ajasta, jolloin robotit astuisivat ihmiskunnan palvelukseen. Robotit ovat olleet liukuhihnahommissa jo vuosikymmeniä, ja nyt ne haluavat olla perheenjäseniämme. Robotit ovat osa elämäämme - halusimme tai emme.

  • Esa-Pekka Salonen 60 vuotta Teemalla

    Juhlakonsertti suorana, arkisto-ohjelmia nuoresta maestrosta

    Kesällä 60 vuotta täyttänyttä maestro Esa-Pekka Salosta juhlitaan suorassa konserttilähetyksessä perjantaina 17.8. Lisäksi Teemalla nähdään arkisto-ohjelmia nuoremmasta Salosesta.

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Ingmar Bergmanin taiteen ja tuotteliaisuuden salaisuudet: jatkuva ripuli, elatusvelvollisuudet ja seksi

    Harva olisi selvinnyt Bergmanin vauhdissa

    Taiteilijadokumentit keskittyvät yleensä ylläpitämään romanttista neromyyttiä ja herkuttelemaan tragedioilla. Niitä tehdään ikään kuin kukaan ei jaksaisi kuulla neron teoksista mitään. Uusi Bergman-dokumentti Yksi vuosi, yksi elämä ei tee tästä poikkeusta. Saamme tietää että useamman naisen kanssa yhtä aikaa touhuavalla elokuvaohjaajalla oli ärtynyt suoli ja paha temperamentti. Mutta resepti toimii, sillä minäkin palasin kiinnostuneena hyllyssä pölyttyneen dvd-kokoelmani kimppuun ja innostuin lukemaan kolme ja puoli kirjaa Bergmanista.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Sähköisiä kuvia kokeilustudiolta

    Luvassa kokeellista ja elektronista musiikkia!

    Kun 1970-luvulla kuuli radiosta sanan "kokeilustudio", oli syytä vääntää volyyminappulaa kovemmalle. Luvassa nimittäin oli jotakin, jota ei muualta juuri kuullut: kokeellista ja elektronista musiikkia. Maaperä oli otollinen. Progressiivisen rockin tekijät olivat jo ehtineet tutustuttaa yleisön uusiin musiikillisiin maisemiin. 1970-luvulla Yleisradion kokeilustudiossa syntyneet albumit Ode to Marilyn ja Reidarin sähköiset kuvat toteuttivat näitä päämääriä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Space Junk 28 years: Monuments of the Concrete Era

    Features new Finnish electronic music.

    In this version, which includes images, the monuments of the age of concrete, abandoned places and objects engage in dialogue with previously unheard Finnish electronic music.