Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Jätkäsaari uudistaa asumista kaupungissa

Projektipäällikkö Matti Kaijansinkko ja tulevaa Jätkäsaarta
Kuinka yhdistää 18000 asukkaan ja 6000 työpaikan arki sataman liikenteeseen. Sitä ja montaa muuta asiaa pohtii kaupunkisuunnittelija Matti Kaijansinkko, joka vetää Länsisatama-projektia Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Projektipäällikkö Matti Kaijansinkko ja tulevaa Jätkäsaarta Kuva: Minna Joenniemi/YLE rakenna minut

Jätkäsaari rakentuu viiden ratikkapysäkin päähän Helsingin rautatieasemasta. Suomalaiset tuntevat alueen Länsisatamasta, josta Tallinnan ja Pietarin laivat lähtevät. Jätkäsaaren teki ensin tunnetuksi Madonna. Tulevaisuudessa alue tunnetaan myös asukkaiden itsensä rakennuttamista kerrostaloista, pitsibetonista, kirkkaista väreistä, kokonaan kasveilla peitetysti viherjulkisivuista, energiaomavaraisista taloista, suomenruotsalaisesta korttelista sekä rokkareiden ja roudareiden taiteilijakodista.

Että kyllä me kutsuttiin Madonna markkinoimaan Jätkäsaarta, niin päin

Vuonna 2027 Jätkäsaaressa asuu 18 000 helsinkiläistä ja työskentelee 6000. Alueen suunnittelusta on vuodesta 201 alkaen vastannut Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa Länsisatama-projektin projektipäällikkö Matti Kaijansinkko. Miksi muuttaisit itse tänne Jätkäsaareen?

- Itse asiassa nyt, kun olen kävellyt täällä niin tuli sellainen olo, että täällä voisi vaikka asua. Aikaisemmin ajattelin, että en omalle työmaalleni muuta. Olen aina asunut kerrostalossa. Ajatus sellaisesta kerrostaloasumisesta, missä myös palvelut on kävelyetäisyyden päässä kyllä kiehtoisi.

Kun aloitit suunnittelutyön 2001, minkälainen Jätkäsaaresta sinusta piti tulla?

- Ensimmäiseksi perehdyin siihen, mitä Helsingissä oli suunniteltu. Palattiin ikään kuin kaupungin juurille ja lähdettiin tekemään kaupunkikorttelia. 1940-luvun lopulta astihan kaupunki oli ollut jonkinlainen kirosana. Puutarhakaupunki oli oikea vastaus. Mutta näin lähelle Helsingin ydintä kantakaupunkimainen korttelirakenne on luonteva ratkaisu.

Jätkäsaaren ilmakuva
Jätkäsaari on saari, jonne saavutaan Länsilinkin kautta. Alueen koko havainnollistaa se, että Länsilinkistä on Helsingin rautatieasemalle yhtä pitkä matka kuin Jätkäsaaren uloimpaan kärkeen. Jätkäsaaren ilmakuva Kuva: Tietoa Finland Oy / Helsinki City Planning Department rakenna minut
Kun tehdään kortteleita, joissa kussakin asuu nelisensataa ihmistä, niin palvelut tulevat ihmisten luokse.

Projektin alkuvaiheessa työryhmä sai Madonnalta yllättävää vetoapua. Melkein 100 000 ihmistä tuli Madonna takia Vuosaareen siirtyneen konttisataman jäljiltä tyhjälle kentälle. Tiesitkö sillon jo olevasi Jätkäsaaren suunnittelija?

- Juu juu, me itseasiassa naureskeltiin, että palkattiin Madonna markkinoimaan, koska kukaan ei ollut käynyt Jätkäsaaressa. Tämähän oli suljettu alue satama-aikaan. Olin siis neuvottelemassa Madonnan konsertista, että missä kohtaa se on ja miten järjestelyt hoidetaan. Että kyllä me kutsuttiin Madonna markkinoimaan Jätkäsaarta, niin päin.

Suurin osa on kaupunkimaista, aika tavallista rakentamista, jossa kuitenkin arkkitehtuurin taso on kohtalaisen korkea.

Kaijansinkko työryhmineen valitsi johtotähdeksi suunnitella kantakaupunkia, jossa on asumisen lisäksi paljon muuta elämää. Vastikään vahvistui, että Jätkäsaareen tulee kiistelty norjalaisten tornihotelli, mutta puolta matalampana, eli 16-kerroksisena. Tulossa on myös taidehotelli, jonka jokaisessa huoneessa on teoksia eri taiteilijalta. Tiivis kantakaupunkimainen rakentaminen turvaa myös asukkaille palvelut.

- Kun tehdään kortteleita, joissa kussakin asuu nelisensataa ihmistä, niin palvelut tulevat ihmisten luokse.

Jätkäsaaressa Hoasin taloja, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen
Matti Kaijansinkko on kannustanut arkkitehteja käyttämään Jätkäsaaressa värejä. Hoasin opiskelija-asunnoissa toiveeseen vastasi Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen. Jätkäsaaressa Hoasin taloja, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Kuva: Vladimir Pohtokari rakenna minut

- Helsingin kantakaupungissa asuminen on äärettömän suosittua ja sen on rajallinen resurssi. Helsinki on niin nuori kaupunki, että 1940-luvun puutarhaihanteet tavallaan lopettivat kaupungin rakentamisen. Mutta taas on aika paljon ihmisiä, jotka haluavat asua kantakaupunkimaisessa ympäristössä. Jätkäsaari on nyt tarkoitettu heille.

Lapsiperheitä on jo nyt tullut vastavalmistuneisiin taloihin enemmän kuin osattiin ennustaa. Parin vuoden takainen Nurmijärvi-ilmiö on tyrehtymässä. Lapsiperheet eivät enää haluakaan omaa taloa peltoaukealle ja lähikaupakseen automarketteja. Jätkäsaaressa koulujen rakentamisella on kiire.

Alueen mittakaavaa kuvaa, että Jätkäsaareen johtavasta Länsilinkistä mereen asti on yhtä paljon matkaa kuin Länsilinkistä rautatieasemalle. Alue on valtava. Sen pitäisi valmistua huhtikuussa 2027.

- Suurin osa on kaupunkimaista, aika tavallista rakentamista, jossa kuitenkin arkkitehtuurin taso on kohtalaisen korkea. 12 taloa on tähän asti syntynyt suunnittelukilpailun kautta.

Lo2No kortteli Jätkäsaareen, havainnekuva
Ekologinen kortteli, joka sai alkunsa Sitran hankkeesta Low2No Lo2No kortteli Jätkäsaareen, havainnekuva Kuva: ARUP, Sauerbruch Hutton, Experentia, Gallery eco capital / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto rakenna minut
Aika paljon ekologisuus perustuu myös siihen, että oletetaan ihmisen käyttäytyvän ekologisemmin, kun siihen on tarjottu ratkaisuja.

Mutta Jätkäsaaressa on myös kiinnostavia uusia konsepteja. Sinne nousee Suomen ensimmäiset 8-kerroksiset puukerrostalot ja Vihreistä vihrein -kortteli, jossa asuinnoilla on omat puutarhat ja julkisivuja peittävät köynnökset. Sitran käynnistämä kansainvälinen Low2No- hanke synnytti Airut-korttelin, josta on tulossa energiaomavarainen.

- Lähtökohtaisesti ne ovat passiivitaloja, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin käyttävät. Sinne tulee katolle aurinkopaneeleja ja muita vastaavia ratkaisuja. Mutta aika paljon ekologisuus perustuu myös siihen, että oletetaan ihmisen käyttäytyvän ekologisemmin, kun siihen on tarjottu ratkaisuja.

Kohta aletaan rakentaa Jallukkaa, eläköityvien rokkareiden ja roudareiden taitelijakotia. Suomenruotsalaisten säätiöiden rahoittama Kvarteret Viktoria etenee myös. Kielikortteliin tulee kulttuurisali, nuorisotiloja, taiteilija-asuntoja, vanhusten ja nuorten asuntoja.

Sanoin silloin niille puuhahenkilölle, että jos saatte tämän pystyyn niin tämä tulee yleistymään.

Ryhmärakentamisessa Jätkäsaari on suunnannäyttäjä. Ryhmärakentamiskohde Malta on 120 ihmisen yhdessä omistama ja rakennuttama kerrostalo, jossa kaikki asunnot ovat yksilöllisiä. Asukkaat ovat sitoutuneet tavallista asunto-osakeyhtiötä tiiviimpään yhteisöllisyyteen. Talossa on muun muassa yhteisruokailua.
As Oy Helsingin Malta, Jätkäsaari
Yhteisörakentamiskohde Malta on Ark-house arkkitehtien suunnittelema yhdessä kaikkien asuintalon asukkaiden kanssa. Asukkaat ovat sitoutuneet tavallista yhteisöllisempään asumiseen. Talossa järjestätetään muun muassa yhteisruokailua. As Oy Helsingin Malta, Jätkäsaari Kuva: Vladimir Pohtokari hitas - ryhmärakennuttamiskohde

- Pari henkilöä tuli kysymään, että voisiko saada tämmöiseen hommaan tontin. Kaupungilla katottiin vähän, että onko teillä tähän resursseja. Lähinnä piti osoittaa, että talon pystyy saaman myös pystyyn. He saivat tontin ja saivat talon pystyyn. Sanoin silloin niille puuhahenkilölle, että jos saatte tämän pystyyn niin tämä tulee yleistymään.

Ennustus on käynyt toteen. Toinen ryhmärakennutushanke on juuri käynnistynyt. Ja Maltaa on seurannut myös kaksi hanketta, joissa rakennuttajakonsultti on saanut varattua tontin, tehnyt alustavat suunnitelmat ja etsinyt asukkaat, jotka ovat päässeet mukaan suunnittelemaan omat asuntonsa ja osallistumaan koko rahoittamiseen.

- Siinä on rakennuttajaorganisaatiot ikään kokonaan ohitettu. Ja vaihtoehtona on, että asukas saa asunnon halvemmalla tai sitten saa laadukkaamman asunnon normaalihintaan.

Jätkäsaaren havainnekuva
Hyväntoivon puistosta tulee Jätkäsaaren keskuspuisto. Kuvassa näkyy myös tuleva laivaterminaali hotelleineen Jätkäsaaren havainnekuva Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA rakenna minut

Matti Kaijansinkon käsialaa on Hyväntoivon puisto, joka mutkittelee Jätkäsaaren keskellä kuin vihreä joki, joka virtaa meren rantaan.

Hyväntoivon puisto on täysin yksi yhteen Tiber-joen mutka

- Kiersin 1980-luvun Euroopan arkkitehtiopiskelijapäiviä ja joka ikisessä tilaisuudessa Valencian arkkitehtiopiskelijat pitivät luennon Green Riveristä. Valencian läpi virtasi joki, joka tulvi 60-luvulla niin pahasti että se päätettiin padota ja siirtää kaupungin ulkopuolelle kanavaan. Vanha jokijuoma unohdettiin ja se alkoi vihertää ja nyt se on kaupungin suosituin puisto. Mulla jäi Green River ehkä pikkusen alitajuntaan. Olen aika paljon reissannut. Yksi päivä tajusin, että Hyväntoivon puisto on täysin yksi yhteen Tiber-joen mutka Pietarin kirkon kohdalla Roomassa.

Asunto Oy Helsingin Riontähti, Rionkatu, Jätkäsaari, roskienkeräyspiste
Röörissä roskat etenevät 80 km/tunnissa. Asunto Oy Helsingin Riontähti, Rionkatu, Jätkäsaari, roskienkeräyspiste Kuva: Vladimir Pohtokari rionkatu
Se vähentää jäteautojen liikennettä täällä noin 92%

Puistosta on monenlaista iloa. Naapurissa eli Ruoholahdessa asukkaat kaipaavat pulkkamäkeä. Hyväntoivon puistoon tule kunnon korkeuseroja. Sitä kautta lapset pääsevät myös kouluun ylittämättä isoja teitä. Sen alla on aarre eli Rööri, johon kaikki jätkäsaarelaisten roskat imuroidaan. Se toimii samalla periaatteella kuin kodin keskuspölynimuri. Kaikki jätteet kerätään putkea pitkin. Joka korttelissa on yleensä kaksi tai kolme jättöpistettä, joissa on eri jätelajille omat luukkunsa seinässä. Sieltä jätteet humahtavat 80km tunnissa puiston alle jätekeskukseen ja konteissa kaatopaikalle. Jätkäsaarelaiset maksavat Röörin kulut yhdessä.

- Se vähentää jäteautojen liikennettä täällä noin 92%. Ne autot käy vaan siellä keskuksessa eikä täällä pihoilla lainkaan. Tämä on siis jo 60-luvulla kehitetty tekniikka, joka on yleistynyt kaupunkimaisessa ympäristössä valtavasti. Hong Kongissa ja Barcelonassa alkaa koko keskusta olla tämän piirissä.

Jäteasema Rööri, Jätkäsaari
Rööri jää Hyväntoivon puiston alle. Jäteasema Rööri, Jätkäsaari Kuva: Vladimir Pohtokari rööri

Jätkäsaari on kantakaupunkia, paikka Helsingissä, paikka Suomessa, jonka satamasta matkustetaan tänne ja täältä pois.

- Olen saanut paljon kutsuja seminaareihin, joissa pohditaan sataman ja kaupungin liittoa. Laivat tuottaa melua, päästöjä ja liikennettä. Jätkäsaaressa on alusta asti ollut ajatuksena, että Tallinnan liikenne kulkee pääosin sen kautta. Suurin ongelma ovat rekat.

Jätkäsaaren terminaalihotelli, Arkkitehtitoimisto ALA:n havainnekuva
Satamaan tulee uusi terminaali ja hotelli, jonka suunnittelee Arkkitehtitoimisto ALA. Jätkäsaaren terminaalihotelli, Arkkitehtitoimisto ALA:n havainnekuva Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA rakenna minut

Lauttaliikenteen kannattavuus edellyttää, että laivoissa kulkee sekä matkustajia että rekkoja.

- Ihmiset ovat vähän purnanneet rekoista. Siihen voi todeta vastaan, että jos me olisimme tehneet sen näköiset liikenneratkaisut, jotka olisivat olleet rekoille luontevia, moottoritiemäisiä ramppeja niin, ne taas eivät olisi olleet sitten kaupunkikuvallisesti lainkaan kivoja. Ihmiset hylkisivät niitä.

Olen turistiopas myös työkseni.

Niinpä nyt eletään kompromissin kanssa. On suunniteltu kadut, joiden kautta rekat poistuvat satamasta.

Käytkö itse täällä kävelyllä säännöllisesti?

- Olen turistiopas myös työkseni. Täällä käy aika paljon vieraita, kesällä kaksikin ryhmää viikossa. Alppien tältä puolen käy tosin paljon väkeä. Euroopassa rakennetaan tällä hetkellä todella vähän, että tämä hanke on aika ainutlaatuinen hanke siinäkin mielessä.

Heka Länsisatamankatu 23
Tämän pitsibetonisen asuintalon kuvia on julkaistu myös kansainvälisissä arkkitehtilehdissä. Arkkitehtitoimisto Huttunen-Pakkanen Lipasti voitti arkkitehtuurikilpailun nimimerkillä Light House. Asunnot ovat kaupungin vuokrataloja ja rakennus on nyt nimeltään Heka Länsisatamankatu 23 . Heka Länsisatamankatu 23 Kuva: Tiina Ettala rakenna minut
Jos rakennettaisiin suunnitelmien mukaan niin, niitä vuotojakin olisi vähemmän

Mitä ideoita kansainväliset vieraat täältä sitten vievät mennessään?

- No ainakin lasitetun parvekkeen ovat napanneet kaikki. Sitä ei ole kauhean monessa maassa. Ovat ihan ihmeissään. Mahtava idea, että voi talvellakin olla parvekkeella, jos sataa. Ainakin saksalaiset on tosi tohkeissaan.
Keskimäärin rakentamisen laatu kyllä on miellyttänyt eurooppalaisia. Suomalaiset eivät aina ehkä tiedäkään, miten hyvin meillä rakennetaan.

Toisaalta ongelmia ei Suomessa pysytä kovin hyvin käsittelemään.

- Jos rakennettaisiin suunnitelmien mukaan niin, niitä vuotojakin olisi vähemmän.

Jätkäsaaressa vieraili myös arkkitehtuurikriitikko Till Briegleb, joka kritisoi Art -taidelehden kolumnissaan tulevaa kaupunginosaa persoonattomaksi. Kriitikon analyysin voit lukea saksaksi täältä.

Aika näyttää, kuka on oikeassa. Olet itse sanonut, että yksi elämäsi huippuprojekteja oli Kööpenhaminan Ørestad, jonka suunnittelusta voititte kansainvälisen kilpailun neljän muun suomalaisarkkitehdin kanssa vuonna 1994. Ørestadissa on paljon rohkeaa rakentamista. Mitä siitä kööpehaminalaisesta rakentamisesta haluaisit, että tänne Suomeen tuotaisiin?

- No ehkä rohkea arkkitehtuuria. Koska Köpenhaminassa on vanhaa kivikaupunkia enemmän, niin siellä haluttiin tehdä ehkä tietyllä tavalla modernimpi tiivis alue. Siellä talot ovat isoja ja irallaan toisistaan. Katumitotus on vähän karannut. Välillä tila vähän vuotaa. Meillä taas voi sanoa, että Jätkäsaari ei ole kopio mistään Helsingin vanhasta kaupungin osasta vaan ikään kuin kollaasi maailmalta ja Helsingin mittakaavasta. Ørestad ei ehkä kaivannut edes tämän näköstä peruskorttelia, mitä Helsingin Jätkäsaaren kaavotusalueelle on tehty, mutta läheimpänä rantaa Jätkäsaarikin muistuttaakin Ørestadia ehkä enemmän.

  • Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!

    Eihän se noin ollut. Väärin kirjoitettu!

    Minusta on aina tavattoman hauskaa, kun jotkut suuttuvat kaunokirjallisuuden kuvaamista tapahtumista ja sanovat että ei, eihän se noin ollut. Väärin kerrottu! Käsittääkseni tällöin luullaan, että aikoinaan jossain tapahtuneet asiat muuttuvatkin kirjan julkaisun myötä kirjalliseen muotoon ja maailma siitä luetun tekstin mukaiseksi.

  • Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä

    Monenlaisia kansallisia henkilöitymiä Suomi-neidon lisäksi

    Miksi meillä on kansallisena symbolina heiveröinen neito, kun naapureilla on valkyriamaisia äitihahmoja miekkoineen? Usein kuulee väitettävän, että Suomi-neito on kehittynyt Suomen kartan muodosta. Siinähän näyttäisi olevan hameeseen pukeutunut henkilö käsivarsi kohotettuna.

  • Oikea joulu sielumusiikilla maustettuna

    The right x-mas

    "Suomessa oli jo 1990-luvun lopulla paljon maahanmuuttajia ja me mietimme ohjelmaan antirasistista teemaa. White christmas ei tuntunut hyvältä. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Lauluja Utopiasta – Agit Propin tarina

    Peter von Baghin viimeinen ohjaus tv-ensi-illassa

    Teemalla saa tv-ensi-iltansa Peter von Baghin viimeinen ohjaus, dokumentti Agit Propista ja sen musiikista kuudella vuosikymmenellä.

  • Timo Rautiaisen Tiernapojat - raskaalla poljennolla joulua kohti

    Timo Rautiainen

    Teeman Elävä arkisto toivottaa hyvää joulua itse kullekin säädylle ja lähtee tiernapoikien matkaan. Timo Rautiainen kertoo, miten tiernapojat taittuivat hevirockin tyyliin ja lopuksi näemme sen aidon ja alkupeärisen version. Tiernapojat Yle Teemalla: Torstaina 14.12. klo 23.11 Perjantaina 15.12. klo 14.55 Maanantaina 18.12.

  • Metsä huokaa ja hiljenee. Avaruusromua 17.12.2017

    Äänien ihmeellisessä maailmassa, metsissä ja maisemissa.

    Yhtäkkiä metsä hiljenee ympärillä. Linnunlaulu lakkaa ja metsä vaikenee. Valo tulee oudosta suunnasta. Kaikki on ylösalaisin. Kaikki on väärinpäin. Tuttu metsä on muuttunut vieraaksi paikaksi. Metsänpeittoon joutuneelle tulee omituinen, vieras olo. Metsänpeitto on suomalaisessa kansanuskomusperinteessä tila tai paikka, johon metsässä kulkeva ihminen tai kotieläin voi joutua. Metsänpeitossa kulkija joutuu metsänhaltijoiden ja maahisten maailmaan. Avaruusromussa seikkaillaan äänien ihmeellisessä maailmassa, metsissä ja maisemissa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Star Wars: The Last Jedi - Hyvä, paha, hyvä, paha...

    Uusi Star Wars vetoaa vauhdilla ja söpöydellä

    Star Warsin uusi trilogia ilmestyy joka toinen vuosi, ja välivuosina tulee spinoff-elokuvia. Sarjan ensi-iltatahti alkaa olla äärirajoilla, joten on hyvä kysymys, miten uusi elokuva The Last Jedi kestää toiston ja arkipäiväistymisen. Uudessa sarjassa on otettu konservatiivinen linja sarjan uudistamiseen.

  • Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!

    Eihän se noin ollut. Väärin kirjoitettu!

    Minusta on aina tavattoman hauskaa, kun jotkut suuttuvat kaunokirjallisuuden kuvaamista tapahtumista ja sanovat että ei, eihän se noin ollut. Väärin kerrottu! Käsittääkseni tällöin luullaan, että aikoinaan jossain tapahtuneet asiat muuttuvatkin kirjan julkaisun myötä kirjalliseen muotoon ja maailma siitä luetun tekstin mukaiseksi.

  • Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä

    Monenlaisia kansallisia henkilöitymiä Suomi-neidon lisäksi

    Miksi meillä on kansallisena symbolina heiveröinen neito, kun naapureilla on valkyriamaisia äitihahmoja miekkoineen? Usein kuulee väitettävän, että Suomi-neito on kehittynyt Suomen kartan muodosta. Siinähän näyttäisi olevan hameeseen pukeutunut henkilö käsivarsi kohotettuna.

  • Kriisien, uppoamisten, surujen ja ilojen 1990-luku - lue vuosikymmenen klassikot e-kirjoina!

    Lukulista 1990-luvulle

    1990-luvun alussa Suomessa oli maan historian pahimpia lamakausia ja ennennäkemätön suurtyöttömyys. Neuvostoliitto hajosi, Euroopan kartta meni uusiksi ja Jugoslaviassa syyllistyttiin kansanmurhiin. Teknologian, kännyköiden ja pöytätietokoneiden kehitys synnytti www-tietoverkon ja auttoi Suomen lamasta. 90-luvulla kotimaiset romaanit nostivat esiin monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ihmisten pahoinvoinnin, huolen Suomen asemasta Euroopassa sekä jatkuvan kasvun ideologian mahdottomuudesta. Afrikan ongelmista, nälästä, pakolaisuudesta, rikollisuudesta ja terrorismista kirjoitettiin 2000-luvun kriisejä ennakoiden, mutta ilmastomuutoksesta ei vielä oltu tietoisia.