Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Jätkäsaari uudistaa asumista kaupungissa

Projektipäällikkö Matti Kaijansinkko ja tulevaa Jätkäsaarta
Kuinka yhdistää 18000 asukkaan ja 6000 työpaikan arki sataman liikenteeseen. Sitä ja montaa muuta asiaa pohtii kaupunkisuunnittelija Matti Kaijansinkko, joka vetää Länsisatama-projektia Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Projektipäällikkö Matti Kaijansinkko ja tulevaa Jätkäsaarta Kuva: Minna Joenniemi/YLE rakenna minut

Jätkäsaari rakentuu viiden ratikkapysäkin päähän Helsingin rautatieasemasta. Suomalaiset tuntevat alueen Länsisatamasta, josta Tallinnan ja Pietarin laivat lähtevät. Jätkäsaaren teki ensin tunnetuksi Madonna. Tulevaisuudessa alue tunnetaan myös asukkaiden itsensä rakennuttamista kerrostaloista, pitsibetonista, kirkkaista väreistä, kokonaan kasveilla peitetysti viherjulkisivuista, energiaomavaraisista taloista, suomenruotsalaisesta korttelista sekä rokkareiden ja roudareiden taiteilijakodista.

Että kyllä me kutsuttiin Madonna markkinoimaan Jätkäsaarta, niin päin

Vuonna 2027 Jätkäsaaressa asuu 18 000 helsinkiläistä ja työskentelee 6000. Alueen suunnittelusta on vuodesta 201 alkaen vastannut Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa Länsisatama-projektin projektipäällikkö Matti Kaijansinkko. Miksi muuttaisit itse tänne Jätkäsaareen?

- Itse asiassa nyt, kun olen kävellyt täällä niin tuli sellainen olo, että täällä voisi vaikka asua. Aikaisemmin ajattelin, että en omalle työmaalleni muuta. Olen aina asunut kerrostalossa. Ajatus sellaisesta kerrostaloasumisesta, missä myös palvelut on kävelyetäisyyden päässä kyllä kiehtoisi.

Kun aloitit suunnittelutyön 2001, minkälainen Jätkäsaaresta sinusta piti tulla?

- Ensimmäiseksi perehdyin siihen, mitä Helsingissä oli suunniteltu. Palattiin ikään kuin kaupungin juurille ja lähdettiin tekemään kaupunkikorttelia. 1940-luvun lopulta astihan kaupunki oli ollut jonkinlainen kirosana. Puutarhakaupunki oli oikea vastaus. Mutta näin lähelle Helsingin ydintä kantakaupunkimainen korttelirakenne on luonteva ratkaisu.

Jätkäsaaren ilmakuva
Jätkäsaari on saari, jonne saavutaan Länsilinkin kautta. Alueen koko havainnollistaa se, että Länsilinkistä on Helsingin rautatieasemalle yhtä pitkä matka kuin Jätkäsaaren uloimpaan kärkeen. Jätkäsaaren ilmakuva Kuva: Tietoa Finland Oy / Helsinki City Planning Department rakenna minut
Kun tehdään kortteleita, joissa kussakin asuu nelisensataa ihmistä, niin palvelut tulevat ihmisten luokse.

Projektin alkuvaiheessa työryhmä sai Madonnalta yllättävää vetoapua. Melkein 100 000 ihmistä tuli Madonna takia Vuosaareen siirtyneen konttisataman jäljiltä tyhjälle kentälle. Tiesitkö sillon jo olevasi Jätkäsaaren suunnittelija?

- Juu juu, me itseasiassa naureskeltiin, että palkattiin Madonna markkinoimaan, koska kukaan ei ollut käynyt Jätkäsaaressa. Tämähän oli suljettu alue satama-aikaan. Olin siis neuvottelemassa Madonnan konsertista, että missä kohtaa se on ja miten järjestelyt hoidetaan. Että kyllä me kutsuttiin Madonna markkinoimaan Jätkäsaarta, niin päin.

Suurin osa on kaupunkimaista, aika tavallista rakentamista, jossa kuitenkin arkkitehtuurin taso on kohtalaisen korkea.

Kaijansinkko työryhmineen valitsi johtotähdeksi suunnitella kantakaupunkia, jossa on asumisen lisäksi paljon muuta elämää. Vastikään vahvistui, että Jätkäsaareen tulee kiistelty norjalaisten tornihotelli, mutta puolta matalampana, eli 16-kerroksisena. Tulossa on myös taidehotelli, jonka jokaisessa huoneessa on teoksia eri taiteilijalta. Tiivis kantakaupunkimainen rakentaminen turvaa myös asukkaille palvelut.

- Kun tehdään kortteleita, joissa kussakin asuu nelisensataa ihmistä, niin palvelut tulevat ihmisten luokse.

Jätkäsaaressa Hoasin taloja, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen
Matti Kaijansinkko on kannustanut arkkitehteja käyttämään Jätkäsaaressa värejä. Hoasin opiskelija-asunnoissa toiveeseen vastasi Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen. Jätkäsaaressa Hoasin taloja, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Kuva: Vladimir Pohtokari rakenna minut

- Helsingin kantakaupungissa asuminen on äärettömän suosittua ja sen on rajallinen resurssi. Helsinki on niin nuori kaupunki, että 1940-luvun puutarhaihanteet tavallaan lopettivat kaupungin rakentamisen. Mutta taas on aika paljon ihmisiä, jotka haluavat asua kantakaupunkimaisessa ympäristössä. Jätkäsaari on nyt tarkoitettu heille.

Lapsiperheitä on jo nyt tullut vastavalmistuneisiin taloihin enemmän kuin osattiin ennustaa. Parin vuoden takainen Nurmijärvi-ilmiö on tyrehtymässä. Lapsiperheet eivät enää haluakaan omaa taloa peltoaukealle ja lähikaupakseen automarketteja. Jätkäsaaressa koulujen rakentamisella on kiire.

Alueen mittakaavaa kuvaa, että Jätkäsaareen johtavasta Länsilinkistä mereen asti on yhtä paljon matkaa kuin Länsilinkistä rautatieasemalle. Alue on valtava. Sen pitäisi valmistua huhtikuussa 2027.

- Suurin osa on kaupunkimaista, aika tavallista rakentamista, jossa kuitenkin arkkitehtuurin taso on kohtalaisen korkea. 12 taloa on tähän asti syntynyt suunnittelukilpailun kautta.

Lo2No kortteli Jätkäsaareen, havainnekuva
Ekologinen kortteli, joka sai alkunsa Sitran hankkeesta Low2No Lo2No kortteli Jätkäsaareen, havainnekuva Kuva: ARUP, Sauerbruch Hutton, Experentia, Gallery eco capital / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto rakenna minut
Aika paljon ekologisuus perustuu myös siihen, että oletetaan ihmisen käyttäytyvän ekologisemmin, kun siihen on tarjottu ratkaisuja.

Mutta Jätkäsaaressa on myös kiinnostavia uusia konsepteja. Sinne nousee Suomen ensimmäiset 8-kerroksiset puukerrostalot ja Vihreistä vihrein -kortteli, jossa asuinnoilla on omat puutarhat ja julkisivuja peittävät köynnökset. Sitran käynnistämä kansainvälinen Low2No- hanke synnytti Airut-korttelin, josta on tulossa energiaomavarainen.

- Lähtökohtaisesti ne ovat passiivitaloja, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin käyttävät. Sinne tulee katolle aurinkopaneeleja ja muita vastaavia ratkaisuja. Mutta aika paljon ekologisuus perustuu myös siihen, että oletetaan ihmisen käyttäytyvän ekologisemmin, kun siihen on tarjottu ratkaisuja.

Kohta aletaan rakentaa Jallukkaa, eläköityvien rokkareiden ja roudareiden taitelijakotia. Suomenruotsalaisten säätiöiden rahoittama Kvarteret Viktoria etenee myös. Kielikortteliin tulee kulttuurisali, nuorisotiloja, taiteilija-asuntoja, vanhusten ja nuorten asuntoja.

Sanoin silloin niille puuhahenkilölle, että jos saatte tämän pystyyn niin tämä tulee yleistymään.

Ryhmärakentamisessa Jätkäsaari on suunnannäyttäjä. Ryhmärakentamiskohde Malta on 120 ihmisen yhdessä omistama ja rakennuttama kerrostalo, jossa kaikki asunnot ovat yksilöllisiä. Asukkaat ovat sitoutuneet tavallista asunto-osakeyhtiötä tiiviimpään yhteisöllisyyteen. Talossa on muun muassa yhteisruokailua.
As Oy Helsingin Malta, Jätkäsaari
Yhteisörakentamiskohde Malta on Ark-house arkkitehtien suunnittelema yhdessä kaikkien asuintalon asukkaiden kanssa. Asukkaat ovat sitoutuneet tavallista yhteisöllisempään asumiseen. Talossa järjestätetään muun muassa yhteisruokailua. As Oy Helsingin Malta, Jätkäsaari Kuva: Vladimir Pohtokari hitas - ryhmärakennuttamiskohde

- Pari henkilöä tuli kysymään, että voisiko saada tämmöiseen hommaan tontin. Kaupungilla katottiin vähän, että onko teillä tähän resursseja. Lähinnä piti osoittaa, että talon pystyy saaman myös pystyyn. He saivat tontin ja saivat talon pystyyn. Sanoin silloin niille puuhahenkilölle, että jos saatte tämän pystyyn niin tämä tulee yleistymään.

Ennustus on käynyt toteen. Toinen ryhmärakennutushanke on juuri käynnistynyt. Ja Maltaa on seurannut myös kaksi hanketta, joissa rakennuttajakonsultti on saanut varattua tontin, tehnyt alustavat suunnitelmat ja etsinyt asukkaat, jotka ovat päässeet mukaan suunnittelemaan omat asuntonsa ja osallistumaan koko rahoittamiseen.

- Siinä on rakennuttajaorganisaatiot ikään kokonaan ohitettu. Ja vaihtoehtona on, että asukas saa asunnon halvemmalla tai sitten saa laadukkaamman asunnon normaalihintaan.

Jätkäsaaren havainnekuva
Hyväntoivon puistosta tulee Jätkäsaaren keskuspuisto. Kuvassa näkyy myös tuleva laivaterminaali hotelleineen Jätkäsaaren havainnekuva Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA rakenna minut

Matti Kaijansinkon käsialaa on Hyväntoivon puisto, joka mutkittelee Jätkäsaaren keskellä kuin vihreä joki, joka virtaa meren rantaan.

Hyväntoivon puisto on täysin yksi yhteen Tiber-joen mutka

- Kiersin 1980-luvun Euroopan arkkitehtiopiskelijapäiviä ja joka ikisessä tilaisuudessa Valencian arkkitehtiopiskelijat pitivät luennon Green Riveristä. Valencian läpi virtasi joki, joka tulvi 60-luvulla niin pahasti että se päätettiin padota ja siirtää kaupungin ulkopuolelle kanavaan. Vanha jokijuoma unohdettiin ja se alkoi vihertää ja nyt se on kaupungin suosituin puisto. Mulla jäi Green River ehkä pikkusen alitajuntaan. Olen aika paljon reissannut. Yksi päivä tajusin, että Hyväntoivon puisto on täysin yksi yhteen Tiber-joen mutka Pietarin kirkon kohdalla Roomassa.

Asunto Oy Helsingin Riontähti, Rionkatu, Jätkäsaari, roskienkeräyspiste
Röörissä roskat etenevät 80 km/tunnissa. Asunto Oy Helsingin Riontähti, Rionkatu, Jätkäsaari, roskienkeräyspiste Kuva: Vladimir Pohtokari rionkatu
Se vähentää jäteautojen liikennettä täällä noin 92%

Puistosta on monenlaista iloa. Naapurissa eli Ruoholahdessa asukkaat kaipaavat pulkkamäkeä. Hyväntoivon puistoon tule kunnon korkeuseroja. Sitä kautta lapset pääsevät myös kouluun ylittämättä isoja teitä. Sen alla on aarre eli Rööri, johon kaikki jätkäsaarelaisten roskat imuroidaan. Se toimii samalla periaatteella kuin kodin keskuspölynimuri. Kaikki jätteet kerätään putkea pitkin. Joka korttelissa on yleensä kaksi tai kolme jättöpistettä, joissa on eri jätelajille omat luukkunsa seinässä. Sieltä jätteet humahtavat 80km tunnissa puiston alle jätekeskukseen ja konteissa kaatopaikalle. Jätkäsaarelaiset maksavat Röörin kulut yhdessä.

- Se vähentää jäteautojen liikennettä täällä noin 92%. Ne autot käy vaan siellä keskuksessa eikä täällä pihoilla lainkaan. Tämä on siis jo 60-luvulla kehitetty tekniikka, joka on yleistynyt kaupunkimaisessa ympäristössä valtavasti. Hong Kongissa ja Barcelonassa alkaa koko keskusta olla tämän piirissä.

Jäteasema Rööri, Jätkäsaari
Rööri jää Hyväntoivon puiston alle. Jäteasema Rööri, Jätkäsaari Kuva: Vladimir Pohtokari rööri

Jätkäsaari on kantakaupunkia, paikka Helsingissä, paikka Suomessa, jonka satamasta matkustetaan tänne ja täältä pois.

- Olen saanut paljon kutsuja seminaareihin, joissa pohditaan sataman ja kaupungin liittoa. Laivat tuottaa melua, päästöjä ja liikennettä. Jätkäsaaressa on alusta asti ollut ajatuksena, että Tallinnan liikenne kulkee pääosin sen kautta. Suurin ongelma ovat rekat.

Jätkäsaaren terminaalihotelli, Arkkitehtitoimisto ALA:n havainnekuva
Satamaan tulee uusi terminaali ja hotelli, jonka suunnittelee Arkkitehtitoimisto ALA. Jätkäsaaren terminaalihotelli, Arkkitehtitoimisto ALA:n havainnekuva Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA rakenna minut

Lauttaliikenteen kannattavuus edellyttää, että laivoissa kulkee sekä matkustajia että rekkoja.

- Ihmiset ovat vähän purnanneet rekoista. Siihen voi todeta vastaan, että jos me olisimme tehneet sen näköiset liikenneratkaisut, jotka olisivat olleet rekoille luontevia, moottoritiemäisiä ramppeja niin, ne taas eivät olisi olleet sitten kaupunkikuvallisesti lainkaan kivoja. Ihmiset hylkisivät niitä.

Olen turistiopas myös työkseni.

Niinpä nyt eletään kompromissin kanssa. On suunniteltu kadut, joiden kautta rekat poistuvat satamasta.

Käytkö itse täällä kävelyllä säännöllisesti?

- Olen turistiopas myös työkseni. Täällä käy aika paljon vieraita, kesällä kaksikin ryhmää viikossa. Alppien tältä puolen käy tosin paljon väkeä. Euroopassa rakennetaan tällä hetkellä todella vähän, että tämä hanke on aika ainutlaatuinen hanke siinäkin mielessä.

Heka Länsisatamankatu 23
Tämän pitsibetonisen asuintalon kuvia on julkaistu myös kansainvälisissä arkkitehtilehdissä. Arkkitehtitoimisto Huttunen-Pakkanen Lipasti voitti arkkitehtuurikilpailun nimimerkillä Light House. Asunnot ovat kaupungin vuokrataloja ja rakennus on nyt nimeltään Heka Länsisatamankatu 23 . Heka Länsisatamankatu 23 Kuva: Tiina Ettala rakenna minut
Jos rakennettaisiin suunnitelmien mukaan niin, niitä vuotojakin olisi vähemmän

Mitä ideoita kansainväliset vieraat täältä sitten vievät mennessään?

- No ainakin lasitetun parvekkeen ovat napanneet kaikki. Sitä ei ole kauhean monessa maassa. Ovat ihan ihmeissään. Mahtava idea, että voi talvellakin olla parvekkeella, jos sataa. Ainakin saksalaiset on tosi tohkeissaan.
Keskimäärin rakentamisen laatu kyllä on miellyttänyt eurooppalaisia. Suomalaiset eivät aina ehkä tiedäkään, miten hyvin meillä rakennetaan.

Toisaalta ongelmia ei Suomessa pysytä kovin hyvin käsittelemään.

- Jos rakennettaisiin suunnitelmien mukaan niin, niitä vuotojakin olisi vähemmän.

Jätkäsaaressa vieraili myös arkkitehtuurikriitikko Till Briegleb, joka kritisoi Art -taidelehden kolumnissaan tulevaa kaupunginosaa persoonattomaksi. Kriitikon analyysin voit lukea saksaksi täältä.

Aika näyttää, kuka on oikeassa. Olet itse sanonut, että yksi elämäsi huippuprojekteja oli Kööpenhaminan Ørestad, jonka suunnittelusta voititte kansainvälisen kilpailun neljän muun suomalaisarkkitehdin kanssa vuonna 1994. Ørestadissa on paljon rohkeaa rakentamista. Mitä siitä kööpehaminalaisesta rakentamisesta haluaisit, että tänne Suomeen tuotaisiin?

- No ehkä rohkea arkkitehtuuria. Koska Köpenhaminassa on vanhaa kivikaupunkia enemmän, niin siellä haluttiin tehdä ehkä tietyllä tavalla modernimpi tiivis alue. Siellä talot ovat isoja ja irallaan toisistaan. Katumitotus on vähän karannut. Välillä tila vähän vuotaa. Meillä taas voi sanoa, että Jätkäsaari ei ole kopio mistään Helsingin vanhasta kaupungin osasta vaan ikään kuin kollaasi maailmalta ja Helsingin mittakaavasta. Ørestad ei ehkä kaivannut edes tämän näköstä peruskorttelia, mitä Helsingin Jätkäsaaren kaavotusalueelle on tehty, mutta läheimpänä rantaa Jätkäsaarikin muistuttaakin Ørestadia ehkä enemmän.

  • Media tahtoo olla sosiaalinen

    Facebookin merkitys kasvaa myös Aristoteleen kantapäälle

    Me teemme ohjelmaa, jonka sisältöön te voitte vaikuttaa! Kuuntelijoidemme ilmiantoja, vinkkejä ja toiveita saapuu runsaasti niin sähköiseen kuin perinteiseen postilaatikkoon. Kiitos siitä!

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Purevan hauska Huovinen

    Veikko Huovisen huumori ei ole hampaatonta

    Veikko Huovinen oli vain 24-vuotias luodessaan korpifilosofi Konsta Pylkkäsen. Havukka-ahon ajattelija saattaisi olla rasittava kaveri oikeassa elämässä, mutta kirjallisena hahmona hän on täydellinen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Media tahtoo olla sosiaalinen

    Facebookin merkitys kasvaa myös Aristoteleen kantapäälle

    Me teemme ohjelmaa, jonka sisältöön te voitte vaikuttaa! Kuuntelijoidemme ilmiantoja, vinkkejä ja toiveita saapuu runsaasti niin sähköiseen kuin perinteiseen postilaatikkoon. Kiitos siitä!

  • Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

    Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

    Yleisö on äänestänyt Vuosisadan kirjaksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen. Onnea, Sinuhe! Voittaja julkistettiin Vuosisadan kulttuurigaalassa 18.10.2017. Toiseksi eniten ääniä sai Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja kolmanneksi Väinö Linnan trilogia Täällä Pohjantähden alla.

  • Kuinka helppoa olikaan hermostuttaa kaikki! Avaruusromua 22.10.2017

    Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki?

    Ne olivat laitteita, joilla oli helppo saada läheiset raivon partaalle. Niissä oli usein normaalia pienempi pianokoskettimisto, jonkin verran automatiikkaa ja melko hupaisia soundeja. Ne olivat pieniä muovisia kosketinsoittimia. Varsinkin 1980- ja 90-luvuilla niihin törmäsi siellä täällä. Useimmiten niiden nimi oli Casio. Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki? Entä kun musiikkia tehdään kolmella rikkakasvilla? Miltä kuulostavat pujo, hevonhierakka ja pelto-ohdake? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 3: Työkaluja, neuvoja ja kirjallisuutta

    Jonni Roos kertoo, mistä löysi kitaranrakennustietoa.

    Olen jo muutamien vuosien ajan ostanut halvalla eteen tulevia puutyökaluja ilman sen kummempaa tarkoitusta. Päätettyäni rakentaa kitaran, uskoin niille tulevan käyttöä. Autotallin perukoilla minulla oli avaamaton käsisirkkeli pakkauksessaan, pienehkö yläjyrsin, pienoispora ja akkuporakone. Rakentamisen alkuvaiheessa näiden käyttökelpoisuus kitaranrakennukseen oli kuitenkin minulle epäselvää.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 2: Lentävä lähtö

    Jonni Roos ostaa runkoaihion ensimmäiseen kitaraansa.

    Kitaranrakennukseni sai lentävän lähdön. Muusikoiden.net -ilmoituspalastalla Esa ilmoitti myyvänsä kitaran rungoksi soveltuvan palan tervaleppää.