Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Jätkäsaari uudistaa asumista kaupungissa

Projektipäällikkö Matti Kaijansinkko ja tulevaa Jätkäsaarta
Kuinka yhdistää 18000 asukkaan ja 6000 työpaikan arki sataman liikenteeseen. Sitä ja montaa muuta asiaa pohtii kaupunkisuunnittelija Matti Kaijansinkko, joka vetää Länsisatama-projektia Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Projektipäällikkö Matti Kaijansinkko ja tulevaa Jätkäsaarta Kuva: Minna Joenniemi/YLE rakenna minut

Jätkäsaari rakentuu viiden ratikkapysäkin päähän Helsingin rautatieasemasta. Suomalaiset tuntevat alueen Länsisatamasta, josta Tallinnan ja Pietarin laivat lähtevät. Jätkäsaaren teki ensin tunnetuksi Madonna. Tulevaisuudessa alue tunnetaan myös asukkaiden itsensä rakennuttamista kerrostaloista, pitsibetonista, kirkkaista väreistä, kokonaan kasveilla peitetysti viherjulkisivuista, energiaomavaraisista taloista, suomenruotsalaisesta korttelista sekä rokkareiden ja roudareiden taiteilijakodista.

Että kyllä me kutsuttiin Madonna markkinoimaan Jätkäsaarta, niin päin

Vuonna 2027 Jätkäsaaressa asuu 18 000 helsinkiläistä ja työskentelee 6000. Alueen suunnittelusta on vuodesta 201 alkaen vastannut Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa Länsisatama-projektin projektipäällikkö Matti Kaijansinkko. Miksi muuttaisit itse tänne Jätkäsaareen?

- Itse asiassa nyt, kun olen kävellyt täällä niin tuli sellainen olo, että täällä voisi vaikka asua. Aikaisemmin ajattelin, että en omalle työmaalleni muuta. Olen aina asunut kerrostalossa. Ajatus sellaisesta kerrostaloasumisesta, missä myös palvelut on kävelyetäisyyden päässä kyllä kiehtoisi.

Kun aloitit suunnittelutyön 2001, minkälainen Jätkäsaaresta sinusta piti tulla?

- Ensimmäiseksi perehdyin siihen, mitä Helsingissä oli suunniteltu. Palattiin ikään kuin kaupungin juurille ja lähdettiin tekemään kaupunkikorttelia. 1940-luvun lopulta astihan kaupunki oli ollut jonkinlainen kirosana. Puutarhakaupunki oli oikea vastaus. Mutta näin lähelle Helsingin ydintä kantakaupunkimainen korttelirakenne on luonteva ratkaisu.

Jätkäsaaren ilmakuva
Jätkäsaari on saari, jonne saavutaan Länsilinkin kautta. Alueen koko havainnollistaa se, että Länsilinkistä on Helsingin rautatieasemalle yhtä pitkä matka kuin Jätkäsaaren uloimpaan kärkeen. Jätkäsaaren ilmakuva Kuva: Tietoa Finland Oy / Helsinki City Planning Department rakenna minut
Kun tehdään kortteleita, joissa kussakin asuu nelisensataa ihmistä, niin palvelut tulevat ihmisten luokse.

Projektin alkuvaiheessa työryhmä sai Madonnalta yllättävää vetoapua. Melkein 100 000 ihmistä tuli Madonna takia Vuosaareen siirtyneen konttisataman jäljiltä tyhjälle kentälle. Tiesitkö sillon jo olevasi Jätkäsaaren suunnittelija?

- Juu juu, me itseasiassa naureskeltiin, että palkattiin Madonna markkinoimaan, koska kukaan ei ollut käynyt Jätkäsaaressa. Tämähän oli suljettu alue satama-aikaan. Olin siis neuvottelemassa Madonnan konsertista, että missä kohtaa se on ja miten järjestelyt hoidetaan. Että kyllä me kutsuttiin Madonna markkinoimaan Jätkäsaarta, niin päin.

Suurin osa on kaupunkimaista, aika tavallista rakentamista, jossa kuitenkin arkkitehtuurin taso on kohtalaisen korkea.

Kaijansinkko työryhmineen valitsi johtotähdeksi suunnitella kantakaupunkia, jossa on asumisen lisäksi paljon muuta elämää. Vastikään vahvistui, että Jätkäsaareen tulee kiistelty norjalaisten tornihotelli, mutta puolta matalampana, eli 16-kerroksisena. Tulossa on myös taidehotelli, jonka jokaisessa huoneessa on teoksia eri taiteilijalta. Tiivis kantakaupunkimainen rakentaminen turvaa myös asukkaille palvelut.

- Kun tehdään kortteleita, joissa kussakin asuu nelisensataa ihmistä, niin palvelut tulevat ihmisten luokse.

Jätkäsaaressa Hoasin taloja, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen
Matti Kaijansinkko on kannustanut arkkitehteja käyttämään Jätkäsaaressa värejä. Hoasin opiskelija-asunnoissa toiveeseen vastasi Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen. Jätkäsaaressa Hoasin taloja, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Kuva: Vladimir Pohtokari rakenna minut

- Helsingin kantakaupungissa asuminen on äärettömän suosittua ja sen on rajallinen resurssi. Helsinki on niin nuori kaupunki, että 1940-luvun puutarhaihanteet tavallaan lopettivat kaupungin rakentamisen. Mutta taas on aika paljon ihmisiä, jotka haluavat asua kantakaupunkimaisessa ympäristössä. Jätkäsaari on nyt tarkoitettu heille.

Lapsiperheitä on jo nyt tullut vastavalmistuneisiin taloihin enemmän kuin osattiin ennustaa. Parin vuoden takainen Nurmijärvi-ilmiö on tyrehtymässä. Lapsiperheet eivät enää haluakaan omaa taloa peltoaukealle ja lähikaupakseen automarketteja. Jätkäsaaressa koulujen rakentamisella on kiire.

Alueen mittakaavaa kuvaa, että Jätkäsaareen johtavasta Länsilinkistä mereen asti on yhtä paljon matkaa kuin Länsilinkistä rautatieasemalle. Alue on valtava. Sen pitäisi valmistua huhtikuussa 2027.

- Suurin osa on kaupunkimaista, aika tavallista rakentamista, jossa kuitenkin arkkitehtuurin taso on kohtalaisen korkea. 12 taloa on tähän asti syntynyt suunnittelukilpailun kautta.

Lo2No kortteli Jätkäsaareen, havainnekuva
Ekologinen kortteli, joka sai alkunsa Sitran hankkeesta Low2No Lo2No kortteli Jätkäsaareen, havainnekuva Kuva: ARUP, Sauerbruch Hutton, Experentia, Gallery eco capital / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto rakenna minut
Aika paljon ekologisuus perustuu myös siihen, että oletetaan ihmisen käyttäytyvän ekologisemmin, kun siihen on tarjottu ratkaisuja.

Mutta Jätkäsaaressa on myös kiinnostavia uusia konsepteja. Sinne nousee Suomen ensimmäiset 8-kerroksiset puukerrostalot ja Vihreistä vihrein -kortteli, jossa asuinnoilla on omat puutarhat ja julkisivuja peittävät köynnökset. Sitran käynnistämä kansainvälinen Low2No- hanke synnytti Airut-korttelin, josta on tulossa energiaomavarainen.

- Lähtökohtaisesti ne ovat passiivitaloja, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin käyttävät. Sinne tulee katolle aurinkopaneeleja ja muita vastaavia ratkaisuja. Mutta aika paljon ekologisuus perustuu myös siihen, että oletetaan ihmisen käyttäytyvän ekologisemmin, kun siihen on tarjottu ratkaisuja.

Kohta aletaan rakentaa Jallukkaa, eläköityvien rokkareiden ja roudareiden taitelijakotia. Suomenruotsalaisten säätiöiden rahoittama Kvarteret Viktoria etenee myös. Kielikortteliin tulee kulttuurisali, nuorisotiloja, taiteilija-asuntoja, vanhusten ja nuorten asuntoja.

Sanoin silloin niille puuhahenkilölle, että jos saatte tämän pystyyn niin tämä tulee yleistymään.

Ryhmärakentamisessa Jätkäsaari on suunnannäyttäjä. Ryhmärakentamiskohde Malta on 120 ihmisen yhdessä omistama ja rakennuttama kerrostalo, jossa kaikki asunnot ovat yksilöllisiä. Asukkaat ovat sitoutuneet tavallista asunto-osakeyhtiötä tiiviimpään yhteisöllisyyteen. Talossa on muun muassa yhteisruokailua.
As Oy Helsingin Malta, Jätkäsaari
Yhteisörakentamiskohde Malta on Ark-house arkkitehtien suunnittelema yhdessä kaikkien asuintalon asukkaiden kanssa. Asukkaat ovat sitoutuneet tavallista yhteisöllisempään asumiseen. Talossa järjestätetään muun muassa yhteisruokailua. As Oy Helsingin Malta, Jätkäsaari Kuva: Vladimir Pohtokari hitas - ryhmärakennuttamiskohde

- Pari henkilöä tuli kysymään, että voisiko saada tämmöiseen hommaan tontin. Kaupungilla katottiin vähän, että onko teillä tähän resursseja. Lähinnä piti osoittaa, että talon pystyy saaman myös pystyyn. He saivat tontin ja saivat talon pystyyn. Sanoin silloin niille puuhahenkilölle, että jos saatte tämän pystyyn niin tämä tulee yleistymään.

Ennustus on käynyt toteen. Toinen ryhmärakennutushanke on juuri käynnistynyt. Ja Maltaa on seurannut myös kaksi hanketta, joissa rakennuttajakonsultti on saanut varattua tontin, tehnyt alustavat suunnitelmat ja etsinyt asukkaat, jotka ovat päässeet mukaan suunnittelemaan omat asuntonsa ja osallistumaan koko rahoittamiseen.

- Siinä on rakennuttajaorganisaatiot ikään kokonaan ohitettu. Ja vaihtoehtona on, että asukas saa asunnon halvemmalla tai sitten saa laadukkaamman asunnon normaalihintaan.

Jätkäsaaren havainnekuva
Hyväntoivon puistosta tulee Jätkäsaaren keskuspuisto. Kuvassa näkyy myös tuleva laivaterminaali hotelleineen Jätkäsaaren havainnekuva Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA rakenna minut

Matti Kaijansinkon käsialaa on Hyväntoivon puisto, joka mutkittelee Jätkäsaaren keskellä kuin vihreä joki, joka virtaa meren rantaan.

Hyväntoivon puisto on täysin yksi yhteen Tiber-joen mutka

- Kiersin 1980-luvun Euroopan arkkitehtiopiskelijapäiviä ja joka ikisessä tilaisuudessa Valencian arkkitehtiopiskelijat pitivät luennon Green Riveristä. Valencian läpi virtasi joki, joka tulvi 60-luvulla niin pahasti että se päätettiin padota ja siirtää kaupungin ulkopuolelle kanavaan. Vanha jokijuoma unohdettiin ja se alkoi vihertää ja nyt se on kaupungin suosituin puisto. Mulla jäi Green River ehkä pikkusen alitajuntaan. Olen aika paljon reissannut. Yksi päivä tajusin, että Hyväntoivon puisto on täysin yksi yhteen Tiber-joen mutka Pietarin kirkon kohdalla Roomassa.

Asunto Oy Helsingin Riontähti, Rionkatu, Jätkäsaari, roskienkeräyspiste
Röörissä roskat etenevät 80 km/tunnissa. Asunto Oy Helsingin Riontähti, Rionkatu, Jätkäsaari, roskienkeräyspiste Kuva: Vladimir Pohtokari rionkatu
Se vähentää jäteautojen liikennettä täällä noin 92%

Puistosta on monenlaista iloa. Naapurissa eli Ruoholahdessa asukkaat kaipaavat pulkkamäkeä. Hyväntoivon puistoon tule kunnon korkeuseroja. Sitä kautta lapset pääsevät myös kouluun ylittämättä isoja teitä. Sen alla on aarre eli Rööri, johon kaikki jätkäsaarelaisten roskat imuroidaan. Se toimii samalla periaatteella kuin kodin keskuspölynimuri. Kaikki jätteet kerätään putkea pitkin. Joka korttelissa on yleensä kaksi tai kolme jättöpistettä, joissa on eri jätelajille omat luukkunsa seinässä. Sieltä jätteet humahtavat 80km tunnissa puiston alle jätekeskukseen ja konteissa kaatopaikalle. Jätkäsaarelaiset maksavat Röörin kulut yhdessä.

- Se vähentää jäteautojen liikennettä täällä noin 92%. Ne autot käy vaan siellä keskuksessa eikä täällä pihoilla lainkaan. Tämä on siis jo 60-luvulla kehitetty tekniikka, joka on yleistynyt kaupunkimaisessa ympäristössä valtavasti. Hong Kongissa ja Barcelonassa alkaa koko keskusta olla tämän piirissä.

Jäteasema Rööri, Jätkäsaari
Rööri jää Hyväntoivon puiston alle. Jäteasema Rööri, Jätkäsaari Kuva: Vladimir Pohtokari rööri

Jätkäsaari on kantakaupunkia, paikka Helsingissä, paikka Suomessa, jonka satamasta matkustetaan tänne ja täältä pois.

- Olen saanut paljon kutsuja seminaareihin, joissa pohditaan sataman ja kaupungin liittoa. Laivat tuottaa melua, päästöjä ja liikennettä. Jätkäsaaressa on alusta asti ollut ajatuksena, että Tallinnan liikenne kulkee pääosin sen kautta. Suurin ongelma ovat rekat.

Jätkäsaaren terminaalihotelli, Arkkitehtitoimisto ALA:n havainnekuva
Satamaan tulee uusi terminaali ja hotelli, jonka suunnittelee Arkkitehtitoimisto ALA. Jätkäsaaren terminaalihotelli, Arkkitehtitoimisto ALA:n havainnekuva Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA rakenna minut

Lauttaliikenteen kannattavuus edellyttää, että laivoissa kulkee sekä matkustajia että rekkoja.

- Ihmiset ovat vähän purnanneet rekoista. Siihen voi todeta vastaan, että jos me olisimme tehneet sen näköiset liikenneratkaisut, jotka olisivat olleet rekoille luontevia, moottoritiemäisiä ramppeja niin, ne taas eivät olisi olleet sitten kaupunkikuvallisesti lainkaan kivoja. Ihmiset hylkisivät niitä.

Olen turistiopas myös työkseni.

Niinpä nyt eletään kompromissin kanssa. On suunniteltu kadut, joiden kautta rekat poistuvat satamasta.

Käytkö itse täällä kävelyllä säännöllisesti?

- Olen turistiopas myös työkseni. Täällä käy aika paljon vieraita, kesällä kaksikin ryhmää viikossa. Alppien tältä puolen käy tosin paljon väkeä. Euroopassa rakennetaan tällä hetkellä todella vähän, että tämä hanke on aika ainutlaatuinen hanke siinäkin mielessä.

Heka Länsisatamankatu 23
Tämän pitsibetonisen asuintalon kuvia on julkaistu myös kansainvälisissä arkkitehtilehdissä. Arkkitehtitoimisto Huttunen-Pakkanen Lipasti voitti arkkitehtuurikilpailun nimimerkillä Light House. Asunnot ovat kaupungin vuokrataloja ja rakennus on nyt nimeltään Heka Länsisatamankatu 23 . Heka Länsisatamankatu 23 Kuva: Tiina Ettala rakenna minut
Jos rakennettaisiin suunnitelmien mukaan niin, niitä vuotojakin olisi vähemmän

Mitä ideoita kansainväliset vieraat täältä sitten vievät mennessään?

- No ainakin lasitetun parvekkeen ovat napanneet kaikki. Sitä ei ole kauhean monessa maassa. Ovat ihan ihmeissään. Mahtava idea, että voi talvellakin olla parvekkeella, jos sataa. Ainakin saksalaiset on tosi tohkeissaan.
Keskimäärin rakentamisen laatu kyllä on miellyttänyt eurooppalaisia. Suomalaiset eivät aina ehkä tiedäkään, miten hyvin meillä rakennetaan.

Toisaalta ongelmia ei Suomessa pysytä kovin hyvin käsittelemään.

- Jos rakennettaisiin suunnitelmien mukaan niin, niitä vuotojakin olisi vähemmän.

Jätkäsaaressa vieraili myös arkkitehtuurikriitikko Till Briegleb, joka kritisoi Art -taidelehden kolumnissaan tulevaa kaupunginosaa persoonattomaksi. Kriitikon analyysin voit lukea saksaksi täältä.

Aika näyttää, kuka on oikeassa. Olet itse sanonut, että yksi elämäsi huippuprojekteja oli Kööpenhaminan Ørestad, jonka suunnittelusta voititte kansainvälisen kilpailun neljän muun suomalaisarkkitehdin kanssa vuonna 1994. Ørestadissa on paljon rohkeaa rakentamista. Mitä siitä kööpehaminalaisesta rakentamisesta haluaisit, että tänne Suomeen tuotaisiin?

- No ehkä rohkea arkkitehtuuria. Koska Köpenhaminassa on vanhaa kivikaupunkia enemmän, niin siellä haluttiin tehdä ehkä tietyllä tavalla modernimpi tiivis alue. Siellä talot ovat isoja ja irallaan toisistaan. Katumitotus on vähän karannut. Välillä tila vähän vuotaa. Meillä taas voi sanoa, että Jätkäsaari ei ole kopio mistään Helsingin vanhasta kaupungin osasta vaan ikään kuin kollaasi maailmalta ja Helsingin mittakaavasta. Ørestad ei ehkä kaivannut edes tämän näköstä peruskorttelia, mitä Helsingin Jätkäsaaren kaavotusalueelle on tehty, mutta läheimpänä rantaa Jätkäsaarikin muistuttaakin Ørestadia ehkä enemmän.

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

  • Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

    Kiroilun aiheita on kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

    Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku? Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Viro 100 vuotta Teemalla

    Juhlaohjelmia Viron itsenäisyyspäivän viikolla

    Lauantaina 24.2.2018 vietetään Viron tasavallan satavuotisjuhlaa. Viro 100 -ohjelmia nähdään Teemalla torstaista sunnuntaihin 22.–25.2.

  • Katriina Huttunen: Hautausmaa on kotini

    Itsemurhan tehneen äiti käy hautausmaalla päivittäin.

    Helsingin Hietaniemessä on Suomen tunnetuin hautausmaa, joka on täynnä taidetta ja kuolleita merkkihenkilöitä. Suomentaja Katriina Huttunen käy siellä päivittäin. Hänen on pakko. Hautausmaa on hänen itsemurhan tehneen tyttärensä viimeinen leposija. Tämä essee on uskonnottoman ihmisen yritys levittää hautausmaan ilosanomaa.

  • Tutkimusmatkoja idän maisemiin. Avaruusromua 18.2.2018

    Myös miniatyyrisävellyksiä ja dub-kokeilua

    Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä Gustav John Ramstedt teki 1900-luvun alussa seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan. Elokuvantekijät Martti Kaartinen ja Niklas Kullström reissasivat G.J. Ramstedtin jalanjäljillä. Näin syntyi elokuva Eastern Memories, johon säveltäjä ja tuottaja Rasmus Hedlund teki musiikin. Avaruusromussa myös miniatyyrisävellyksiä, dub-henkistä kokeilua sekä abstraktia äänimaisemaa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Big Star: Nothing Can Hurt Me

    Dokumentti parhaasta bändistä joka ei koskaan menestynyt.

    Rakkaudella tehty pitkä dokumenttielokuva memphisiläisestä popyhtyeestä, josta piti tulla 1970-luvulla maailmankuulu mutta josta tulikin kulttibändien kulttibändi – muusikkojen, kriitikkojen ja asianharrastajien kiihkeän fanituksen kohde. Big Star oli "hienoin yhtye joka ei koskaan menestynyt".

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

  • Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

    Kiroilun aiheita on kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

    Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku? Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen.