Emilia Cronvall
Yle
Jos uskot, että amuletti tuo sinulle onnea tai mielestäsi kotitalosi muistaa sinut vuosien jälkeen, käsittelet aivoissasi tietoa tavalla, joka liittyy yliluonnolliseen uskomiseen. Saatat esimerkiksi tulkita jonkun satunnaisen liikkeen tarkoitukselliseksi, vaikka se ei sitä olisikaan. Uskomuksia tutki Helsingin yliopistossa väitellyt Tapani Riekki.
Mikä sitten erottaa yliluonnolliset uskomukset muista uskomuksista? Yliluonnollisissa uskomuksissa esineiden ja ilmiöiden fyysinen, biologinen ja psyykkinen luonne sekoittuvat.
- Kun uskotaan, että materiaalinen objekti vaikuttaa mieleen, voidaan ajatella että se on yliluonnollinen uskomus, Tapani Riekki summaa.
Kyse on niin sanotun ydintiedon sekoittumisesta. Ajattelemme, että onnenamuletissa itsessään todella on voimaa, joka aiheuttaa jotain fyysisessä maailmassa.
Sen sijaan skeptikoilla on joustavampi kyky ajatella. He voivat vaihtaa ajattelunsa kohteita ja tarvittaessa hylätä ja ehkäistä ajatuksia. Skeptikot pitävät fyysisten, psyykkisten ja biologisten ilmiöiden ominaisuudet erillään.
Tapasi käsitellä tietoa ratkaisee uskotko yliluonnolliseen
Riekki ei tarkastele kokemuksia vaan nimenomaan uskomuksia. Siis sitä, mitä uskomukset meille ovat. Kyse on sekä tiedonymmärryksen että tiedonkäsittelyn tutkimisesta.
Voikin sanoa, että se mitä uskot on ainakin jonkin verran kiinni siitä, miten käsittelet tietoa – ei vain siitä mitä tiedät. Kognitiiviset piirteet ohjaavat ajatteluamme.
- Voimme puhua intuitiivisesta tai analyyttisesta ajattelusta. Se miten esimerkiksi intuitiivisesti käsittelemme tietoa näyttäisi kertovan, olemmeko taipuvaisia skeptikoiksi tai uskomaan yliluonnolliseen.
Toisin sanoen: tapa käsitellä tietoa ohjaa sitä, kuka uskoo herkemmin ja kuka on skeptisempi. Tutkimuksessa hyödynnettiin testejä ja kyselyjä. Intuitiivista tiedonprosessointia tutkittiin ensimmäistä kertaa uskomuksien osalta myös aivosähkökäyrämittausten avulla.
- Käytimme funktionaalista magneettikuvantamislaitetta, jonka avulla voi nähdä, missäpäin aivoja veri kiertää. Useilla koeasetelmilla ja aikaisempien tutkimusten perusteella voidaan vähän päätellä, mitä aivoissa tapahtuu, kun tietoa prosessoidaan, Riekki kertoo.
Skeptikot purkavat tietoa analyyttisesti
Arkipäivän ajattelun tutkimusryhmässä, johon Riekin väitöstutkimus kuuluu, skeptikot ja yliluonnolliseen uskovat laitettiin katsomaan esimerkiksi animaatioita, joissa kappaleita liikkui joko satunnaisesti tai tarkoitushakuisesti.
Jos musta kissa juoksee tien yli, skeptikko ei usko, että tapahtumalla on yhteys epäonnen tuottamiseen. Skeptikot käsittelevät tietoa, päättelevät ja hylkäävät yhteyden.
- Esimerkiksi lapset leikkivät hippasta. Katsoimme, miten koehenkilöt prosessoivat animaatioita. Tuloksena oli esimerkiksi, että satunnaisten animaatioiden aikana yliluonnollisuuteen uskovilla aivoissa prosessoitiin tietoa aivoalueilla, jotka liittyvät intentionaalisen tiedon tulkintaan. Satunnaisuuteen liitettiin jotain tarkoitusta ja tulkintaa.
Skeptisesti ajattelevat sen sijaan näyttävät nojaavan ajattelussaan analyyttisyyteen. Jos musta kissa juoksee tien yli, skeptikko ei usko, että tapahtumalla on yhteys epäonnen tuottamiseen. Skeptikot käsittelevät tietoa, päättelevät ja hylkäävät yhteyden.
- Vaikka assosiaation pystyy toki kuka tahansa tekemään.
Yliluonnolliset uskomukset yllättävän yleisiä
Miksi uskomusten valottaminen on merkityksellistä? Tavat joilla käsittelemme ja ymmärrämme tietoa, vaikuttaa meihin ja sitä kautta toimintaamme ja maailmankuvaamme. Psykologian alaan kuuluva väitöstyö onkin Riekin mukaan perustutkimusta siitä, miten mieli toimii, keitä olemme ja mihin kannattaa uskoa. Uskomuksien tutkiminen lisääkin ymmärrystä siitä, miksi uskomme tai emme usko.
Arkielämässä yliluonnolliseen uskominen on myös yllättävän yleistä. Yleisyyden selvittäminen olikin yksi arkiajattelun uskomusten tutkimisen kimmoke. Riippuen kysymyksenasettelusta jopa joka kolmas saattaa uskoa yliluonnollisiin uskomuksiin.
- Tieteen piirissä tämä onkin ollut yllättävää, koska mitään näyttöä tieteen seulan kestävästä yliluonnollisesta ilmiöstä ei ole olemassa.
Vaikka tietäisimme faktat, toiset meistä uskovat yliluonnollisiin uskomuksiin. Miksi ihmeessä?
- Hyvä esimerkki on, kun kysyn, miksi joku uskoo, niin vastaus voi olla ”musta vaan tuntuu, mulla on sellainen kokemus”. Eli nämä eivät ole järjellä selitettäviä tai rationaalisia asioita. Jos kysytään, tiedättekö mitä tiede on näistä mieltä, he kyllä tietävät. Uskomuksissa on monesti kyse järjen ja intuition ristiriidasta, toteaa Tapani Riekki.
Kuuntele Tapani Riekin haastattelu Tiedeykkösessä 18.11.2014
