Hyppää pääsisältöön

Myrkkymaa uhkasi tuhansien terveyttä Helsingin Myllypurossa

Myllypuron Alakiventiellä sijainneelta asuinalueelta löytyi vuonna 1998 jäänteitä vaarallisista ympäristömyrkyistä. Pian syntyi päätös purkaa vanhan kaatopaikan päälle rakennetut yli 2 000 ihmisen kodit.

Alakiventien myrkkyalue koostui 11 asuintalosta ja yhdestä päiväkodista. Asuinalue oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle 1970-luvulla. Kaatopaikka oli ollut käytössä aina vuoteen 1962 asti.

“Selvitykset 1970-luvulla olivat liian vähäiset ja terveysvirasto silloin antoi lausunnon, että tällainen paikka on terveellinen asuttavaksi”, vastasi Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen Aamu-tv:ssä vuonna 1999 kysymykseen siitä miten tällainen tilanne on mahdollinen.

Alueella oli tehty mittauksia muun muassa vuonna 1997, mutta vuonna 1998 alueen maaperästä löytyi jotain hälyttävää, jonka seurauksena teetettiin lisätutkimuksia. Niissä alueelta löytyi jäänteitä PCB-yhdisteistä. Maan alla oleva kaatopaikka oli alkanut vuotaa myrkkyjään ympäristöönsä.

Vaikka Korpisen mukaan alueella asumisella ei tuolloin ollut terveydellistä haittaa, asukkaiden keskuudesta löydettiin keskimääräistä enemmän syöpätapauksia. Tutkimuksissa vertailualueena käytettiin aluetta Kontulassa.

“Meidän rapussa, jossa oli kymmenen asuntoa, esiintyi neljä syöpätapausta”, kertoi Alakiventiellä 23 vuotta asunut Ari Kaihola Spotlight-ohjelmassa vuonna 2013. Hän kertoi, että asukkaille tehtiin terveystutkimuksia, mutta niissä ei etsitty esimerkiksi PCB-jäämiä.

Alueella asuneista tehtiin vuosituhannen vaihteessa lisää syöpätutkimuksia, mutta enää ei vertailukohteena ollutkaan Kontula.

“Ensimmäisessä verrattiin Kontulan vastaavaan alueeseen. Se oli perustettu samaan aikaan kuin meidänkin alue ja ihmiset olivat muuttaneet Helsingin ulkopuolelta, kuten Alakiven asuinalueellekin. Ikäjakauma oli samanlainen ja siihen asuntoalueeseen verrattiin meidän aluettamme ja todettiin, että syöpätapaukset olivat huomattavasti suuremmat meidän alueella”, Kaihola kertoo.

Kaupunki oli luvannut tehdä seurantatutkimuksia viiden vuoden välein. Ensimmäisessä seurantatutkimuksessa vertailuryhmä olikin muuttunut alueiksi, joissa oli enemmän syöpätapauksia. Näin Alakiventien alueen syöpämäärät eivät enää olleet tilastollisesti merkittäviä.

Kolmannen tutkimuksen tekivät yhteistyössä Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Suomen syöpärekisteri. Siinä sairaalatietoja verrattiin kaikkien Alakiventiellä asuneiden tietoihin. Heillä oli huomattavasti enemmän syöpätapauksia kuin verrokeilla.

“Kuin talo palaisi”

Alakiventien vuokra-asukkaat saivat uudet asunnot suhteellisen nopeasti, mutta asuntonsa omistaneille edessä oli pitempi taival. Kaupunki tarjosi heidän mielestään liian alhaista hintaa asunnoista. Kaupunki ja asunto-omistajat kävivätkin oikeustaistoa vuoteen 2008 saakka, jolloin kaupunki velvoitettiin maksamaan vahingonkorvauksia pakkomuuttamaan joutuneille.

Alueen tyhjentämissuunnitelmaa kritisoitiin hätiköiden tehdyksi. Viimeisen poismuuttopäivämäärän jälkeenkin alueella asui noin 40 ihmistä, selvisi Aamu-tv:ssä vuonna 2000.

Pois muuttaminen oli rankkaa alueen asukkaille, sillä moni asukas oli ajatellut asuvansa Alakiventiellä loppuelämänsä.

“Ei se ole helppoa. Osa on tehnyt surutyönsä ja osalla on surutyö kesken siitä, että lähdetään kodista. Tämähän on melkein vastaava tilanne kuin talo palaisi”, kertoi Alakiventiellä vielä purkutöiden alettuakin asunut Kai Stendahl Aamu-tv:ssä vuonna 2000.

Stendahlin perheen kohtalosta kerrottiin myös Tosi tarinan dokumentissa "Myllypuro" vuodelta 2000.

Vuonna 2006 päätettiin purkaa lisää rakennuksia, kun selvisi, että niiden kunnostamiseen jouduttaisiin käyttämään liian kalliiksi käyviä robotteja. Myrkkyjen vuoksi ihmisille työskentely olisi liian vaarallista.

Spotlight-ohjelmassa näytetään aluetta vuonna 2013. Myrkyllinen alue oli vuosia vain aidattuna työmaana. Myrkyllinen maaperä sinetöitiin betoniin ja muoviin, josta ulospäin näkyy korkea kukkula. Tuosta Myllypuron tunturista oli tarkoitus tehdä alueen uusi maamerkki ja hienon puiston vetonaula.

Vuonna 2014 Helsingin uutiset kertoi, että suureelliset puistosuunnitelmat olivat kariutuneet rahapulaan.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto