Hyppää pääsisältöön

Talvisota vei eduskunnan evakkoon Kauhajoelle

Talvisodan syttymisen jälkeisenä yönä 1.12.1939 Suomen eduskunta lähti pimennetyllä junalla evakkoon pommitetusta Helsingistä. Määränpäänä oli Kauhajoen kirkonkylä, jossa parlamentti piti istuntonsa aina seuraavan vuoden helmikuun puoliväliin asti.

Tietolaatikko

Vuonna 2014 eduskunta teki talvisodan alkamisen 75-vuotispäivän merkeissä saman matkan kuin vuonna 1939. Kansanedustajat kokoontuivat muistoistuntoon Kauhajoelle 30.11.–1.12. 2014.

Helsingin pommitusten alettua 30. marraskuuta kansanedustajat kokoontuivat eduskuntataloon. Aluksi päätettiin siirtyä turvaan Vallilan työväentalolle, jossa suuri osa edustajista ei ollut koskaan käynyt.

Tulevasta toiminnasta keskusteltaessa Isänmaallisen kansanliikkeen edustajat ehdottivat eduskunnan hajottamista, jotta siihen kuuluneet upseerit voisivat osallistua puolustustoimiin. Erityisesti vasemmisto katsoi eduskunnan työn jatkamisen päinvastoin välttämättömäksi juuri tällaisessa tilanteessa.

Päätettiin kuitenkin, että parlamentti evakuoitaisiin pääkaupungin ulkopuolelle. Myös hallitus siirtyi välittömästi pois Helsingistä.

Vain pieni vähemmistö edustajista vastusti eduskunnan "karkumatkaa". Ylipäällikkö Mannerheim sen sijaan piti evakuointia keinona vähentää pääkaupungin pommitusuhkaa.

Kolmen aikaan aamuyöstä edustajat "sullottiin" junaan pilkkopimeällä rautatieasemalla. Matkan päämäärää ei heille vielä paljastettu. Erään muistelijan mukaan junassa vallitsi "maasta irti" -tunnelma: monet olivat "hermonsa menettäneitä", yhdet panivat toivonsa yksinomaan Jumalaan, toiset suunnittelivat pakoa jään yli Ruotsiin, jotkut lukivat Nostradamuksen ennustuksia.

Matkanpää alkoi selvitä Seinäjoella. Lopullisena turvapaikkana oli Kauhajoki, jonka yhteiskoululla istuntoja pidettiin runsaan kahden kuukauden ajan. Eduskunnan sijainti pidettiin salassa, ja sen postiosoitteena oli kaiken aikaa Helsinki.

Tapauksen 30-vuotispäivänä kansanedustajat muistelivat parlamentin historiallista junamatkaa. Toimittaja Antti Pullinen jututti vielä elossa olleita talvisodan ajan kansanedustajia siitä, miten he muistavat sodan ensimmäisen päivän, evakkojunamatkan ja istuntoajan Kauhajoella.

Teksti: Tarja Oinonen & Jukka Lindfors

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto