Hyppää pääsisältöön

Talvisota vei eduskunnan evakkoon Kauhajoelle

Eduskunta koolla Kauhajoella (1939).
Talvisodan aikainen eduskunta istunnossaan Kauhajoella (1939). Kuva: Museovirasto. Eduskunta koolla Kauhajoella (1939). Kuva: Museovirasto. eduskunta

Talvisodan syttymisen jälkeisenä yönä 1.12.1939 Suomen eduskunta lähti pimennetyllä junalla evakkoon pommitetusta Helsingistä. Määränpäänä oli Kauhajoen kirkonkylä, jossa parlamentti piti istuntonsa aina seuraavan vuoden helmikuun puoliväliin asti.

Helsingin pommitusten alettua 30. marraskuuta kansanedustajat kokoontuivat eduskuntataloon. Aluksi päätettiin siirtyä turvaan Vallilan työväentalolle, jossa suuri osa edustajista ei ollut koskaan käynyt.

Tulevasta toiminnasta keskusteltaessa Isänmaallisen kansanliikkeen edustajat ehdottivat eduskunnan hajottamista, jotta siihen kuuluneet upseerit voisivat osallistua puolustustoimiin. Erityisesti vasemmisto katsoi eduskunnan työn jatkamisen päinvastoin välttämättömäksi juuri tällaisessa tilanteessa.

Päätettiin kuitenkin, että parlamentti evakuoitaisiin pääkaupungin ulkopuolelle. Myös hallitus siirtyi välittömästi pois Helsingistä.

Vain pieni vähemmistö edustajista vastusti eduskunnan "karkumatkaa". Ylipäällikkö Mannerheim sen sijaan piti evakuointia keinona vähentää pääkaupungin pommitusuhkaa.

Kolmen aikaan aamuyöstä edustajat "sullottiin" junaan pilkkopimeällä rautatieasemalla. Matkan päämäärää ei heille vielä paljastettu. Erään muistelijan mukaan junassa vallitsi "maasta irti" -tunnelma: monet olivat "hermonsa menettäneitä", yhdet panivat toivonsa yksinomaan Jumalaan, toiset suunnittelivat pakoa jään yli Ruotsiin, jotkut lukivat Nostradamuksen ennustuksia.

Matkanpää alkoi selvitä Seinäjoella. Lopullisena turvapaikkana oli Kauhajoki, jonka yhteiskoululla istuntoja pidettiin runsaan kahden kuukauden ajan. Eduskunnan sijainti pidettiin salassa, ja sen postiosoitteena oli kaiken aikaa Helsinki.

Tapauksen 30-vuotispäivänä kansanedustajat muistelivat parlamentin historiallista junamatkaa. Toimittaja Antti Pullinen jututti vielä elossa olleita talvisodan ajan kansanedustajia siitä, miten he muistavat sodan ensimmäisen päivän, evakkojunamatkan ja istuntoajan Kauhajoella.

Teksti: Tarja Oinonen & Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Vuonna 2014 eduskunta teki talvisodan alkamisen 75-vuotispäivän merkeissä saman matkan kuin vuonna 1939. Kansanedustajat kokoontuivat muistoistuntoon Kauhajoelle 30.11.–1.12. 2014.

Keskustele
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto