Hyppää pääsisältöön

Uusi uljas maailma Jussi Valtosen kuvittelemana

Jussi Valtonen Stradan haastattelussa
Jussi Valtonen Stradan haastattelussa Kuva: Thomas Hagström/Yle valtonen

Jussi Valtosen romaani He eivät tiedä mitä tekevät voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Romaani on yhtäaikaa sekä perheen hajoamisen kuvaus että Suomi-satiiri ja synkkä visio nykyajan maailmasta, jossa someteknologia uhkaa orjuuttaa mielet. Strada haastattelee kirjailijaa ja hänelle palkinnon myöntänyttä Anne Brunilaa.

He eivät tiedä mitä tekevät nivoo yhteen perhetragediaa ja synkkää visiota tulevaisuudesta. Mukana on syvällinen henkilökuvaus, hitunen scifiä ja vahvasti jännärielementtejä. Kaksi viimeistä eivät perinteisesti ole kuuluneet Finlandia-ehdokas kirjan ominaisuuksiin. Valtonen pelkäsi kerran jännärijuonen keksittyään suspensen vievän mukanaan koko kirjan ja kirjailijan.

-Pelkkää jännitysromaania en olisi halunnut kirjoittaa.

Valtonen sai kuitenkin yhdistettyä moninaiset elementit nykymaailman ristiriitoja hyvin luotaavaksi romaaniksi. Yksi keskushenkilöistä on amerikkalainen huippututkija, joka riitaantuu sekä koe-eläinaktivistien että suuryrityksen kanssa ja joutuu vainon ja mustamaalauksen kohteeksi.

Romaanissaan Jussi Valtonen kuvittelee myös Applen satirisoivan iAm-nimisen laitteen, jolla some- ja mediasisällöt tunkeutuvat suoraan aivoihin mielikuvina ja aistimuksina. Ihmisen minuus tuntuu olevan vaarassa, varsinkin kun suuryhtiö tunkee teknologiaa teineille, joiden aivot ovat vasta kehittymässä.

Valtonen kasvattaa satiirisesti paranoiaa Googlen, Applen ja Facebookin kaltaisten suuryritysten pimeitä puolia kohtaan.

Valtonen kasvattaa satiirisesti paranoiaa Googlen ja Facebookin kaltaisten suuryritysten pimeitä puolia kohtaan. iAm ikäänkuin kaappaa mielen ja persoonan ja alistaa markkinoinnille. Suuryritys ja sen tekoälyt profiloivat kuluttajan pelottavan tarkasti. Niin ikään teineille suunnatuilla mielialalääkkeillä mielen manipulointi jatkuu. Tiedemaailmassa tutkimustietoa vääristellään ja taivutellaan kaupallisiin tarkoituksiin sopiviksi.

George Orwellin 1984 ja Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma ovat saaneet seuraajan.

Jussi Valtosen romaani tarjoaa myös hauskan satiirisen näkökulman suomalaiseen yliopistomaailmaan. Nimittäin amerikkalaisen huippututkijan silmille suomalainen yhteiskunta näyttäytyy nahjustelevana takapajulana, jossa uralla edetään hyväveli/siskoverkoston avulla, ja ulkomaiset huipputyypit joko päätyvät siivoojiksi tai ymmärtävät palata kotimaahansa. Valtosen Suomi-satiiri on pistävintä aikoihin.

Kirjailija Valtonen on itse USA:ssa jatko-opinnot tehnyt neuropsykologian tutkija.

Sain kulttuurishokin, kun palasin USA:sta takaisin Suomeen. Halusin hieman ironisoida suomalaista yliopistomaailmaa.

-Sain kulttuurishokin, kun palasin USA:sta takaisin Suomeen. Halusin hieman ironisoida suomalaista yliopistomaailmaa, sanoo Valtonen.

Omalla urallaan Jussi Valtonen on tienhaarassa. Kirjallinen läpimurto on nyt tapahtunut mutta toisaalta väitöskirja on juuri valmistumassa. Tiede vai taide? Sitä päätöstä kirjailija ei halua tehdä Finlandia-palkinnon juhlahumussa.

Strada haastattelee Anne Brunilaa
Strada haastattelee Anne Brunilaa Kuva: Thomas Hagström/Yle anne brunila

Finlandia-palkinnon tarkoitus on kiinnittää huomiota hyvään kirjallisuuteen ja lisätä myyntilukuja. Yllättävää onkin jos ehdokaskirjaa ei saa mistään. Facebookissa kerrottiin ehdokkaiden julkistuksen jälkeen, että Valtosen kirjan painos oli loppunut ja kirjakaupoista sitä ei saisi. Tästä intoutuneena Strada kävi siis kirjailijan kanssa tarkistamassa, mikä oli kirjan saatavuuden tilanne kaupungilla.

Rikhardinkadun kirjaston hyllyllä kirjaa ei ollut, mikä ei sinänsä yllätä. Uusi kotimainen kirjallisuus on aina haluttua.

-Kirjastossa töissä oleva kaverini kertoi, että kirjalla on 700 varausta, tietää Valtonen.

Kävi ilmi että Facebook-ilmianto oli totta, kahdesta suuresta helsinkiläiskirjakaupasta vain toisessa oli Valtosen kirjaa.

-Tämä on jo kolmas painos. Olen luonnollisesti hyvin onnellinen, toteaa Valtonen.

Kommentit
  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri