Hyppää pääsisältöön

Lepakko — vaikeiden vuosien läpi katkeraan loppuun

Helsingin Lepakko oli Elävän musiikin yhdistys Elmun kotitalo ja kaupungin tärkein rockkulttuurikeskus vuosikaudet. Siellä toimi myös paikallisradioasema Radio City. Lepakko purettiin konttorirakennuksen alta vuonna 2000.

Nyt nähtävässä artikkelissa ääneen pääsevät miehet, jotka pitkälle vastasivat Lepakon viimeisien, varsin vaikeiden vuosien toiminnasta. Kaikki haastattelut on kuvattu Lepakossa joitain viikkoja ennen sen purkamista, syksyllä 1999.

Njassa oli pikän linjan Lepakko-aktiivi, joka pyöri talossa heti sen kuuluisan valtauksen jälkeen. Hänestä tuli myöhemmin ehkä keskeisin ääni talossa toimineelle paikallisradioasema Radio Citylle.

Toisessa klipissä vieraillaan viimeistä kertaa Radio Cityn alkuperäisessä Lepakon studiossa, jossa toimi vajaan kaksi viikkoa projektiradioasema Lepakkoradio ennen talon purkamista. Nauhalla nähdään eri polvien Radio City -veteraaneja: Njassa, Tumppi Heikkola, Klaus Bremer ja Maria Veitola.

Tapio Hopponen tuli Lepakkoon nuorena aktiivina ja siitä alkoi hänen tiivis suhteensa Elmuun. Lepakossa hän työkenteli useissa tehtävissä talonmiehestä ylöspäin ja sieltä hän päätyi myöhemmin Elmun ja sen uuden kotipesän Nosturin toiminnanjohtajaksi.

Kimmo Helistö oli Radio Cityn ensimmäisen aallon musiikkitoimittajia, josta tuili myöhemmin sekä Lepakkoa että radioasemaa pyörittäneen Elmun puheenjohtaja. Näistä tehtävistä hänen tiensä vei useiksi kausiksi Helsingin kaupunginvaltuustoon.

Samppa Murtomäki tuli Elmuun töihin vaikeassa vaiheessa. 1990-luvun puolivälissä yhdistyksen talous oli pahasti kuralla ja Lepakon suurin vuokranmaksaja Radio City oli muuttanut Kaapelitehtaalle. Koko talon toiminta piti miettiä uusiksi.

Björn "Nalle" Westermark tuli luotsaamaan Elmua sen viimeisiksi Lepakon vuosiksi. Taloudellinen tila paljastui paljon kerrottua pahemmaksi. Lepakon purkamisen jälkeen Westermark luotsasi yhdistyksen sen uuten kotiin, Nosturiin Helsingin Hietalahteen.

Jouni "Joffe" Markkanen taas vastasi Elmun ohjelmapäällikkönä Lepakon pariviikkoisten lopettajaisten ohjelmistosta. Myös hän oli keskeisiä henkilöitä Elmun muuttaessa Nosturiin.

Teksti: Axa Sorjanen

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto